Mainos:

Palokunta hälytettiin vastaanottokeskuksiin lähes 1400 kertaa reilun vuoden aikana

Julkaistu 18.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Vastaanottokeskusten perustaminen ja niiden toimintaan liittyneet hälytystehtävät yllättivät pelastuslaitokset ja aiheuttivat merkittävästi lisätyötä, johon ei ollut varauduttu, uutisoi Savon Sanomat.

Suomen vastaanottokeskuksissa sattui reilun 15 kuukauden aikana yhteensä 36 rakennuspaloa, joissa loukkaantui 13 ihmistä. Paloissa ei menehtynyt tai loukkaantunut vakavasti kukaan, vaan loukkaantumiset olivat lieviä. Tulipaloista ainakin kahdeksaa pidetään tahallaan sytytettynä.

Pelastuslaitokset saivat vastaanottokeskuksiin kaiken kaikkiaan lähes 1400 hälytystä reilun vuoden aikana siihen aikaan, kun vastaanottokeskuksissa oli eniten turvapaikanhakijoita vuosina 2015–2016.

Suurin osa näistä tehtävistä oli automaattisten paloilmoitinten hälytyksiä, joista iso osa kuitenkin osoittautui aiheettomiksi. tästä huolimatta ne työllistivät palomiehiä merkittävästi. Pelastustoimen mukaan tehtävistä selvittiin normaalilla miehityksellä ja yli- tai hätätöinä, mutta resurssit olivat aika ajoin tiukilla.

Mainos:

Pelastustoimen mukaan uusien vastaanottokeskusten erittäin nopeaan käyttöönottoon sisältyi erittäin merkittävä palo- ja pelastustoimen turvallisuusriski, josta kuitenkin selviydyttiin.

Nämä tiedot paloturvallisuusongelmista ja pelastustoimen kuormittumisesta perustuvat Pelastusopiston uuteen tutkimukseen, jonka aineisto valmistui jo viime keväänä. Sisäministeriö antoi tutkimuksen julki vasta nyt.

Tämä pelastusopiston aineisto on osa sisäministeriön laajempaa selvitystä Suomen kyvystä vastaanottaa turvapaikanhakijoita. Kyselytutkimuksen mukaan Suomen vastaanottokeskuksista 96 prosentissa on ollut ensihoidon tehtäviä ja 78 prosentissa erheellisiä palohälytyksiä.

Väkivaltaiseen toimintaan liittyviä hälytyksiä ambulansseille oli ollut 52 prosentissa vastaanottokeskuksista. Asiakkaiden psyykkisistä oireista johtuneita hälytyksiä ensihoidolle oli ollut peräti 89 prosentissa keskuksista.

Erityinen riski oli siinä, kun turvapaikanhakijoita majoitettiin nopeasti perustettuihin vastaanotto- ja hätämajoitusyksiköihin, joista kaikista ei ollut tullut tietoa pelastustoimelle. Palotarkastajat joutuivat täten tarkastamaan tiloja puutteellisin ohjein hätätyönä, muutaman tunnin varoitusajalla tai vasta jälkikäteen.

Pelastustoimesta kerrotaan, että yksittäisiä kertoja majoituskäyttöön otettiin kohteita, joihin ei olisi turvallisuusongelmien vuoksi pitänyt majoittaa ketään. Osassa näistä tiloista oli vakavia paloturvallisuusriskejä tai sisäilmaongelmia.

Palotarkastajien mukaan joissain tiloissa oli kova ylikuormitus joko henkilömäärältään tai lisäksi myös tavaramäärän vuoksi. Esimerkiksi porraskäytäviä oli tukossa patjojen tai muiden hätämajoitustarvikkeiden vuoksi. Mikäli tällaisessa tilassa olisi sattunut tulipalo, se olisi johtanut suuronnettomuuteen.

Pelastusopiston tutkimuksen mukaan turvallisuus on sittemmin vakiintunut, kun keskuksia on suljettu, tarkastettu ja laadittu ajantasaisia ohjeita toimintaan.

Pelastusopiston kokonaisarvion mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja hätämajoitustilojen käyttöönottoon ei ollut varauduttu. Tilojen etukäteiskartoitus ja viranomaisohjeistukset olivat puutteellisia. Paloturvallisuudessa suuronnettomuuksilta joka tapauksessa vältyttiin, osin tuurilla ja osin henkilökunnan ja asukkaiden alkusammutuksen ansiosta.

Tapaturmia sattui kuitenkin melko paljon. Asukkaiden psyykkinen kuormitus näkyi sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtävissä. Vastaanottokeskuksissa oli kaivattu erityisesti psyykkisten ongelmien käsittelyä.

Turvallisuusongelmia tilanteissa aiheuttivat yhteisen kielen puute sekä kulttuuriset erot. Vääristä paloilmoitinhälytyksistä 48 prosenttia johtui asukkaiden ruoanlaitosta. Ruoanlaitosta syttyi myös viisi tulipaloa, joissa loukkaantui kuusi ihmistä.

 

Lähde: Savon Sanomat

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Asko Liukkonen
Asko Liukkonen
8 years ago

Ja lasku tästä on? Oliko se palokunnan yksi hälytys noin 3000 euroa? 1400×3000 €= 4,2 miljoonaa euroa. Kyllä on halpaa, mutta ainakin on työllistävä vaikutus.

huolestunut
huolestunut
8 years ago

Näin vastaanottokeskuksissa töissä ollessani esim. munat laitettiin vesikeittimeen, possahti !, tupakoitiin sisällä, ei väliä, toitotettiin viikottattain, kahvinkeitin lämmittämässä vuodetta kun muka vastasyntynyt paleli, että äly hoi älä jätä , ei välitetty seurauksista. Ja ei ollut kyse että ei tiedotettu tai puututtu, se vaan on niin vaikea ymmärtää kulttuuriset erot , koulutus kun ei ole tai maalaisjärkeä vaan puuttuu sekä vakava puute ajattelusta toisten turvallisuusta tai edes paloturvallisuusta?

Risto Pihlajaniemi
Risto Pihlajaniemi
8 years ago

Haluan tiedon, kun nykysuomi julkaisee ensimmäisen uutisensa. Aion taputtaa.rist

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.