Mainos:

Palokunta hälytettiin vastaanottokeskuksiin lähes 1400 kertaa reilun vuoden aikana

Julkaistu 18.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Vastaanottokeskusten perustaminen ja niiden toimintaan liittyneet hälytystehtävät yllättivät pelastuslaitokset ja aiheuttivat merkittävästi lisätyötä, johon ei ollut varauduttu, uutisoi Savon Sanomat.

Suomen vastaanottokeskuksissa sattui reilun 15 kuukauden aikana yhteensä 36 rakennuspaloa, joissa loukkaantui 13 ihmistä. Paloissa ei menehtynyt tai loukkaantunut vakavasti kukaan, vaan loukkaantumiset olivat lieviä. Tulipaloista ainakin kahdeksaa pidetään tahallaan sytytettynä.

Pelastuslaitokset saivat vastaanottokeskuksiin kaiken kaikkiaan lähes 1400 hälytystä reilun vuoden aikana siihen aikaan, kun vastaanottokeskuksissa oli eniten turvapaikanhakijoita vuosina 2015–2016.

Suurin osa näistä tehtävistä oli automaattisten paloilmoitinten hälytyksiä, joista iso osa kuitenkin osoittautui aiheettomiksi. tästä huolimatta ne työllistivät palomiehiä merkittävästi. Pelastustoimen mukaan tehtävistä selvittiin normaalilla miehityksellä ja yli- tai hätätöinä, mutta resurssit olivat aika ajoin tiukilla.

Mainos:

Pelastustoimen mukaan uusien vastaanottokeskusten erittäin nopeaan käyttöönottoon sisältyi erittäin merkittävä palo- ja pelastustoimen turvallisuusriski, josta kuitenkin selviydyttiin.

Nämä tiedot paloturvallisuusongelmista ja pelastustoimen kuormittumisesta perustuvat Pelastusopiston uuteen tutkimukseen, jonka aineisto valmistui jo viime keväänä. Sisäministeriö antoi tutkimuksen julki vasta nyt.

Tämä pelastusopiston aineisto on osa sisäministeriön laajempaa selvitystä Suomen kyvystä vastaanottaa turvapaikanhakijoita. Kyselytutkimuksen mukaan Suomen vastaanottokeskuksista 96 prosentissa on ollut ensihoidon tehtäviä ja 78 prosentissa erheellisiä palohälytyksiä.

Väkivaltaiseen toimintaan liittyviä hälytyksiä ambulansseille oli ollut 52 prosentissa vastaanottokeskuksista. Asiakkaiden psyykkisistä oireista johtuneita hälytyksiä ensihoidolle oli ollut peräti 89 prosentissa keskuksista.

Erityinen riski oli siinä, kun turvapaikanhakijoita majoitettiin nopeasti perustettuihin vastaanotto- ja hätämajoitusyksiköihin, joista kaikista ei ollut tullut tietoa pelastustoimelle. Palotarkastajat joutuivat täten tarkastamaan tiloja puutteellisin ohjein hätätyönä, muutaman tunnin varoitusajalla tai vasta jälkikäteen.

Pelastustoimesta kerrotaan, että yksittäisiä kertoja majoituskäyttöön otettiin kohteita, joihin ei olisi turvallisuusongelmien vuoksi pitänyt majoittaa ketään. Osassa näistä tiloista oli vakavia paloturvallisuusriskejä tai sisäilmaongelmia.

Palotarkastajien mukaan joissain tiloissa oli kova ylikuormitus joko henkilömäärältään tai lisäksi myös tavaramäärän vuoksi. Esimerkiksi porraskäytäviä oli tukossa patjojen tai muiden hätämajoitustarvikkeiden vuoksi. Mikäli tällaisessa tilassa olisi sattunut tulipalo, se olisi johtanut suuronnettomuuteen.

Pelastusopiston tutkimuksen mukaan turvallisuus on sittemmin vakiintunut, kun keskuksia on suljettu, tarkastettu ja laadittu ajantasaisia ohjeita toimintaan.

Pelastusopiston kokonaisarvion mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja hätämajoitustilojen käyttöönottoon ei ollut varauduttu. Tilojen etukäteiskartoitus ja viranomaisohjeistukset olivat puutteellisia. Paloturvallisuudessa suuronnettomuuksilta joka tapauksessa vältyttiin, osin tuurilla ja osin henkilökunnan ja asukkaiden alkusammutuksen ansiosta.

Tapaturmia sattui kuitenkin melko paljon. Asukkaiden psyykkinen kuormitus näkyi sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtävissä. Vastaanottokeskuksissa oli kaivattu erityisesti psyykkisten ongelmien käsittelyä.

Turvallisuusongelmia tilanteissa aiheuttivat yhteisen kielen puute sekä kulttuuriset erot. Vääristä paloilmoitinhälytyksistä 48 prosenttia johtui asukkaiden ruoanlaitosta. Ruoanlaitosta syttyi myös viisi tulipaloa, joissa loukkaantui kuusi ihmistä.

 

Lähde: Savon Sanomat

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Asko Liukkonen
Asko Liukkonen
8 years ago

Ja lasku tästä on? Oliko se palokunnan yksi hälytys noin 3000 euroa? 1400×3000 €= 4,2 miljoonaa euroa. Kyllä on halpaa, mutta ainakin on työllistävä vaikutus.

huolestunut
huolestunut
8 years ago

Näin vastaanottokeskuksissa töissä ollessani esim. munat laitettiin vesikeittimeen, possahti !, tupakoitiin sisällä, ei väliä, toitotettiin viikottattain, kahvinkeitin lämmittämässä vuodetta kun muka vastasyntynyt paleli, että äly hoi älä jätä , ei välitetty seurauksista. Ja ei ollut kyse että ei tiedotettu tai puututtu, se vaan on niin vaikea ymmärtää kulttuuriset erot , koulutus kun ei ole tai maalaisjärkeä vaan puuttuu sekä vakava puute ajattelusta toisten turvallisuusta tai edes paloturvallisuusta?

Risto Pihlajaniemi
Risto Pihlajaniemi
8 years ago

Haluan tiedon, kun nykysuomi julkaisee ensimmäisen uutisensa. Aion taputtaa.rist

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu eilen 08:15 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.