Reilu kaksi viikkoa sitten marokkolainen turvapaikanhakija puukotti kymmentä ihmistä Turussa. Se oli takaisku Suomen sisäiselle turvallisuudelle.

Sisäministeriön kansliapäällikölle Päivi Nergille iskun jälkeiset viikot toivat mieleen vuoden 2015 syksyn, jolloin Suomeen tuli nopeasti tuhansia turvapaikanhakijoita.

”Silloin vedettiin vähän joka suuntaan. Kun miettii kahta viime viikkoa, niin tässä on ollut vähän samanlainen olo, että kaikki olisi yhtä hallitsematonta”, Nerg kertoo Helsingin Sanomille.

”Olemme tehneet kaksi vuotta töitä kädet savessa. Virkamiesporukkamme oli hyvin tietoinen, mitkä ovat seuraavat askeleet”, Nerg jatkaa.

Turun iskun tutkinta on vielä kesken, mutta julkisuudessa olleiden tietojen perusteella kyseessä vaikuttaisi olleen ääri-islamistinen terroriteko. Terrorismina keskusrikospoliisikin tekoa tutkii. Samalta pohjalta asiaa tarkastelee myös Nerg.

Islamistinen terrori-isku on ollut Nergin pahin pelko siitä lähtien, kun Supo nosti keväällä uhka-arviotaan. Näin ollen isku ei tullut yllätyksenä.

”Supon rakentamassa kartassa näkyy, kuinka tämä ilmiö on lähestynyt Suomea koko ajan. Siihen oli varauduttu.”

Nergin mielestä Suomella on ollut onni, kun maamme viranomaiset ovat voineet oppia ruotsalaisten ja saksalaisten kokemuksista terrorismista.

”Tiesimme silti, että kun isku tapahtuu tai sen edes epäillään tapahtuneen ensi kertaa täällä, se herättää tunteen, että nyt lopultakin lintukoto on rikki.”

”Jälleen kerran tuli terve herätys, että vaikka kuinka uskoimme tehneemme kaiken mahdollisen, löytyi pieniä asioita – jotka voivat itse asiassa olla tosi suuria – joita ei ole huomattu tai otettu tarpeeksi vakavasti”, Nerg kertoo Helsingin Sanomille.

Tällä Nerg viittaa etenkin siihen, miten viranomaiset toimivat vastaanottokeskuksista tulevien vinkkien kanssa. Turun puukottajasta oli vinkattu poliisille, mutta Supo ei nähnyt konkreettista uhkaa, joten asia jäi siihen.

Nerg lupaa, että Turun iskun jälkeen viranomaiset alkavat seurata radikalisoituneita ihmisiä tarkemmin ja käydä mahdollisista uhista jatkuvaa keskustelua, vaikka Supo ei havaitsisikaan heti konkreettista uhkaa.

Suomalaiset suurin turvallisuusuhka

Vaikka Turun iskun jälkeen keskustelu on pyörinyt turvapaikanhakijoiden ympärillä, Nerg on silti erityisen huolestunut suomalaisista. Helsingin yliajon tai Hyvinkään ampumisen kaltaiset tapahtumat ovat yhä islamistisia terrori-iskuja suurempi uhka.

Nerg kertoo, että sosiaali- ja terveysalan toimijat alkavat jatkossa tehdä tiiviimpää yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa, jotta mielenterveysongelmaiset, mahdolliset riskihenkilöt, huomataan ajoissa ja heille saadaan apua.

”Kahden viime vuoden aikana tämä terrorismikysymys on lähestynyt meitä koko ajan. Samaan aikaan olemme nähneet, että syrjäytyneiden ongelmat ovat kasvaneet aivan eri potentiaalissa”, Nerg huomauttaa.

”Uhka-arvioissa on turvapaikkaa hakeneita, mutta ehkä vielä enemmän kannamme huolta siitä suuremmasta määrästä Suomen kansalaisia, jotka ovat syrjäytyneitä ja joilla on mielenterveysongelmia.”

Supolla on erityisessä seurannassa tällä hetkellä 350 henkilöä. Krp:llä on sen lisäksi seurannassa noin 800 kantasuomalaista, joita pidetään mahdollisina uhkina.

Nerg on huolissaan siitä, että ääri-islamistit onnistuvat värväämään kantasuomalaisia joukkoihinsa. Hän muistuttaa, että Suomi on väkilukuun suhteutettuna Euroopan kärkimaita Isis-taistelijoiksi lähteneiden osalta, ja lähtijöistä valtaosa on Suomen kansalaisia.

”Se propagandan levitys, jota tällä hetkellä kohdistetaan syrjäytyneisiin suomalaisiin – ja myös turvapaikanhakijoihin – on pelottavan tehokasta”, Nerg toteaa.

Nerg näkee pienempänä uhkana kahden viime vuoden aikana Suomessa tapahtuneen järjestäytyneen rikollisuuden kasvun.

Tätä järjestäytymistä ei ole havaittu turvapaikanhakijoiden kesken, mutta Nergin mukaan maahan on tullut ihmisiä, joilla on kytköksiä kansainvälisiin rikollisliigoihin. Rikolliset ovat myös pyrkineet värväämään turvapaikanhakijoita ja syrjäytyneitä suomalaisia. Esimerkkinä Nerg mainitsee Ruotsin kautta Suomeen hiljattain tulleen Saturadah-moottoripyöräjengin.

Osa Turun iskun jälkeen esitetyistä ulostuloista on kuitenkin sellaisia, että Nergin mielestä ne olisi voinut jättää sanomatta.

”Se keskustelu, että kaikki vastaanottokeskuksissa olevat 11 000 turvapaikanhakijaa olisivat riski turvallisuudelle, että heihin pitäisi kohdistaa vapaudenriistoa... Jos sellaista tehtäisiin, pitäisi kysyä, että entä ne syrjäytyneet suomalaiset, jotka ovat krp:n uhka-arviossa erittäin kriittisiä? Tämän yhteiskunnan pohja on se, että kohtelemme ihmisiä samoin periaattein”, Nerg sanoo.

Palautussopimus antamalla Irakin velat anteeksi ja lisäämällä kehitysyhteistyövaroja Irakiin?

Turun puukotuksen jälkeen Suomessa on jälleen noussut esiin keskustelu siitä, miten käännytyspäätöksen saaneet turvapaikanhakijat kyetään poistamaan maasta. Valtaosa kielteisen päätöksen saaneista on irakilaisia.

Poliisin palautusjonossa olevista 1 400 ihmisestä noin 800 tulee Irakista. Nerg arvioi, että Suomessa saattaa vuoden loppuun mennessä olla 5 000–6 000 käännytyspäätöksen saanutta, jotka eivät suostu lähtemään.

Tällä hetkellä Irakiin on vaikea palauttaa ihmisiä, jotka eivät halua palata, etenkin jos heillä ei ole papereita. ”Jos emme löydä mekanismeja Irakin suuntaan, tässä kestää 5–6 vuotta”, Nerg keroo.

Neuvottelut etenevät kuitenkin huonosti. Viime viikolla sisäministeri Paula Risikko (kok) ja ulkoministeri Timo Soini (sin) yrittivät edistää palautuksia lähettämällä Irakin hallitukselle kirjeen, jossa viitataan Turun puukotuksen Suomessa herättämään keskusteluun siitä, että irakilaisia täytyy voida palauttaa.

Neuvotteluista perillä olevat tahot kertovat HS:lle, että irakilaiset tuskin allekirjoittavat pakkopalautuksia koskevaa sopimusta, ainakaan sellaista kuin suomalaiset haluaisivat. Suomen kannalta olisi tärkeää saada palautukset sujumaan vaikka ilman sopimusta.

Suomalaisten sisäisissä keskusteluissa ovat olleet esillä esimerkiksi kehitysyhteistyövarojen lisääminen Irakiin sekä poliisin kouluttaminen. Myös Irakin valtion velan anteeksiantaminen on ollut esillä.

”Ehkä ei välttämättä ole ymmärretty, mitä tämä vaatii. Katsoimme tätä porukalla keväällä, ja juuri viime viikolla päätimme, että täytyy löytää uusia porkkanoita”, Nerg sanoo.

Lähde: HS