Valtiovarainministeriö on pyytänyt Väestörekisterikeskusta kartoittamaan, olisiko kansalaisen vahvan tunnistamisen periaatteita syytä uudistaa. Selvitystyössä kartoitetaan vaihtoehtoja, kuinka tunnistautuminen julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää. Nykyisin tunnistautumisvälineinä ovat käytössä pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja henkilökortti, joista pankkitunnukset ovat ehdottomasti suosituin keino.
"Yksityisen sektorin tunnisteisiin, erityisesti nettipankkitunnuksiin, tukeutuminen on ollut tähän saakka varsin toimiva ja käytännöllinen ratkaisu suomalaisille. Kynnys tutun tunnistautumistavan muuttamisesta toiseksi on korkealla. Toisaalta julkisen sektorin piikki ei voi olla auki kasvaville kustannuksille. Tämän vuoksi ryhdymme selvittämään tulevaisuuden vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on julkisen sektorin oma tunnistautumisväline", sanoo julkisten palveluiden digitalisaatiosta vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.
Selvitystyö tehdään, koska nykyisin käytössä olevat tunnistusratkaisut ovat ministeriön näkemyksen mukaan osin vanhentuneita eivätkä ne tue parhaalla mahdollisella tavalla uusia sähköisen asioinnin tapoja. Vahvan sähköisen tunnistamisen kilpailutuksessa tunnistamisen kustannukset ovat myöskin kohonneet valtiolle liian korkeiksi. Uudella järjestelmällä halutaan ministeriön mukaan myöskin varmistaa, että tulevaisuudessa käytössä olevat tunnistusratkaisut ovat mahdollisimman saavutettavia ja helppokäyttöisiä kaikille käyttäjille.
Ministeriön mukaan myös tunnistamisen tekniikat ovat vuosien kuluessa monipuolistuneet ja uusia mahdollisuuksia halutaan hyödyntää entistä enemmän. Uudet tekniikat eivät kuitenkaan saisi maksaa sen enempää kuin vanhatkaan ja toimivaksi havaittu järjestelmä ollaan valmiita romuttamaan halvemman tieltä, vaikkei sellaista toistaiseksi ole löytynytkään.
”On hienoa, että digitalisaatiokehityksen myötä sähköinen asiointi on yleistynyt voimakkaasti. Osa tunnistuksen nykyratkaisuista on rakennettu aikana, jolloin esimerkiksi mobiiliasiointi ei ollut vielä valtavirtaa. Nykyisten ja uusien tunnistautumisratkaisujen tulisi olla mahdollisimman laajasti ja syrjimättömästi koko väestön saatavilla ja tukea uusia asiointitapoja ja -prosesseja. Siksi on tärkeä kartoittaa, millaisella mallilla vahva tunnistautuminen sähköisiin asiointipalveluihin voidaan järjestää jatkossa”, toteaa erityisasiantuntija Kimmo Mäkinen valtiovarainministeriöstä.
Tunnistautumisvälineet vuonna 2019
Väestörekisterikeskus tiedotti kesäkuussa, että tunnistautuminen julkishallinnon sähköisiin asiointipalveluihin uudistuu vuonna 2019. Tähän mennessä tehdyissä kilpailutuksissa useiden tunnistusta tarjoavien toimijoiden kustannustaso on osoittautunut valtiolle liian kalliiksi. Pankeista ainoastaan Osuuspankin ja Nordean pankkitunnuksista saatu tarjous oli taloudellisesti mahdollinen hyväksyä.
Kartoituksen rinnalla Väestörekisterikeskus on aloittanut pankkien kanssa jatkoneuvottelut, joissa selvitetään taloudelliset edellytykset pankkitunnisteiden käyttämiseen julkishallinnon tunnistamisessa myös tulevaisuudessa. Jos joidenkin pankkien kanssa ei päästä sopimukseen, on mahdollista, että näiden pankkien pankkitunnuksilla ei voi enää 1.1.2019 alkaen tunnistautua julkishallinnon palveluissa.
Vuoden 2019 alusta lähtien varmuudella käytössä olevia tunnistautumisvälineitä ovat:
- Osuuspankin ja Nordean pankkitunnisteet
- Mobiilivarmenne, jonka saa hankittua kaikilta suurilta teleoperaattoreilta (Telia, Elisa, DNA)
- Poliisin myöntämä sähköinen henkilökortti (käyttö edellyttää kortin lisäksi kortinlukijaa ja kortinlukija-ohjelmistoa)
Tunnistusväline myös ulkomaalaisten tarpeisiin
Osana selvitystä pyritään etsimään myöskin sellainen tunnistustapa, jota voitaisiin hyödyntää ulkomaalaisten tunnistamiseen. Erityisesti tämä koskisi Euroopan Unionin eIDAS-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin maihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta.
"Kun perinteinen tunnistautuminen on perustunut ratkaisuun, joka tunnistaa aina henkilöllisyyden, voisivat jotkut asiointipalvelut tarvita tietoonsa vain esimerkiksi tiedon, onko tunnistautuja täysi-ikäinen”, havainnollistaa ylijohtaja Janne Viskari kartoitusta tekevästä Väestörekisterikeskuksesta.
Selvityksen on määrä valmistua tammikuussa 2019. Tämän jälkeen arvioidaan, millaisella mallilla tunnistusta lähdetään kehittämään ja alkuvuoden muut kuin edellämainittuja palveluita käyttävät saattavat hyvinkin jäädä ilman sähköisen tunnistautumisen mahdollisuutta. Vaihtoehtoina uudeksi järjestelmäksi voivat ministeriön mukaan olla esimerkiksi ratkaisun hankkiminen markkinoilla olevilta toimijoilta tai julkisen sektorin oman tunnistusvaihtoehdon kehittäminen.
Lähde: VM
