Mainos:

Osa kansasta ilman sähköistä tunnistautumista vuoden alusta alkaen – Valtio etsii halvempia keinoja

Julkaistu 29.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriö on pyytänyt Väestörekisterikeskusta kartoittamaan, olisiko kansalaisen vahvan tunnistamisen periaatteita syytä uudistaa. Selvitystyössä kartoitetaan vaihtoehtoja, kuinka tunnistautuminen julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää. Nykyisin tunnistautumisvälineinä ovat käytössä pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja henkilökortti, joista pankkitunnukset ovat ehdottomasti suosituin keino.

"Yksityisen sektorin tunnisteisiin, erityisesti nettipankkitunnuksiin, tukeutuminen on ollut tähän saakka varsin toimiva ja käytännöllinen ratkaisu suomalaisille. Kynnys tutun tunnistautumistavan muuttamisesta toiseksi on korkealla. Toisaalta julkisen sektorin piikki ei voi olla auki kasvaville kustannuksille. Tämän vuoksi ryhdymme selvittämään tulevaisuuden vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on julkisen sektorin oma tunnistautumisväline", sanoo julkisten palveluiden digitalisaatiosta vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.

Selvitystyö tehdään, koska nykyisin käytössä olevat tunnistusratkaisut ovat ministeriön näkemyksen mukaan osin vanhentuneita eivätkä ne tue parhaalla mahdollisella tavalla uusia sähköisen asioinnin tapoja. Vahvan sähköisen tunnistamisen kilpailutuksessa tunnistamisen kustannukset ovat myöskin kohonneet valtiolle liian korkeiksi. Uudella järjestelmällä halutaan ministeriön mukaan myöskin varmistaa, että tulevaisuudessa käytössä olevat tunnistusratkaisut ovat mahdollisimman saavutettavia ja helppokäyttöisiä kaikille käyttäjille.

Ministeriön mukaan myös tunnistamisen tekniikat ovat vuosien kuluessa monipuolistuneet ja uusia mahdollisuuksia halutaan hyödyntää entistä enemmän. Uudet tekniikat eivät kuitenkaan saisi maksaa sen enempää kuin vanhatkaan ja toimivaksi havaittu järjestelmä ollaan valmiita romuttamaan halvemman tieltä, vaikkei sellaista toistaiseksi ole löytynytkään.

”On hienoa, että digitalisaatiokehityksen myötä sähköinen asiointi on yleistynyt voimakkaasti. Osa tunnistuksen nykyratkaisuista on rakennettu aikana, jolloin esimerkiksi mobiiliasiointi ei ollut vielä valtavirtaa. Nykyisten ja uusien tunnistautumisratkaisujen tulisi olla mahdollisimman laajasti ja syrjimättömästi koko väestön saatavilla ja tukea uusia asiointitapoja ja -prosesseja. Siksi on tärkeä kartoittaa, millaisella mallilla vahva tunnistautuminen sähköisiin asiointipalveluihin voidaan järjestää jatkossa”, toteaa erityisasiantuntija Kimmo Mäkinen valtiovarainministeriöstä.

Mainos:

Tunnistautumisvälineet vuonna 2019

Väestörekisterikeskus tiedotti kesäkuussa, että tunnistautuminen julkishallinnon sähköisiin asiointipalveluihin uudistuu vuonna 2019. Tähän mennessä tehdyissä kilpailutuksissa useiden tunnistusta tarjoavien toimijoiden kustannustaso on osoittautunut valtiolle liian kalliiksi. Pankeista ainoastaan Osuuspankin ja Nordean pankkitunnuksista saatu tarjous oli taloudellisesti mahdollinen hyväksyä.

Kartoituksen rinnalla Väestörekisterikeskus on aloittanut pankkien kanssa jatkoneuvottelut, joissa selvitetään taloudelliset edellytykset pankkitunnisteiden käyttämiseen julkishallinnon tunnistamisessa myös tulevaisuudessa. Jos joidenkin pankkien kanssa ei päästä sopimukseen, on mahdollista, että näiden pankkien pankkitunnuksilla ei voi enää 1.1.2019 alkaen tunnistautua julkishallinnon palveluissa.

Vuoden 2019 alusta lähtien varmuudella käytössä olevia tunnistautumisvälineitä ovat:

  • Osuuspankin ja Nordean pankkitunnisteet
  • Mobiilivarmenne, jonka saa hankittua kaikilta suurilta teleoperaattoreilta (Telia, Elisa, DNA)
  • Poliisin myöntämä sähköinen henkilökortti (käyttö edellyttää kortin lisäksi kortinlukijaa ja kortinlukija-ohjelmistoa)

Tunnistusväline myös ulkomaalaisten tarpeisiin

Osana selvitystä pyritään etsimään myöskin sellainen tunnistustapa, jota voitaisiin hyödyntää ulkomaalaisten tunnistamiseen. Erityisesti tämä koskisi Euroopan Unionin eIDAS-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin maihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta.

"Kun perinteinen tunnistautuminen on perustunut ratkaisuun, joka tunnistaa aina henkilöllisyyden, voisivat jotkut asiointipalvelut tarvita tietoonsa vain esimerkiksi tiedon, onko tunnistautuja täysi-ikäinen”, havainnollistaa ylijohtaja Janne Viskari kartoitusta tekevästä Väestörekisterikeskuksesta.

Selvityksen on määrä valmistua tammikuussa 2019. Tämän jälkeen arvioidaan, millaisella mallilla tunnistusta lähdetään kehittämään ja alkuvuoden muut kuin edellämainittuja palveluita käyttävät saattavat hyvinkin jäädä ilman sähköisen tunnistautumisen mahdollisuutta. Vaihtoehtoina uudeksi järjestelmäksi voivat ministeriön mukaan olla esimerkiksi ratkaisun hankkiminen markkinoilla olevilta toimijoilta tai julkisen sektorin oman tunnistusvaihtoehdon kehittäminen.

Lähde: VM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Minä Vain
Minä Vain
8 years ago

Uuai iao KELA-skandaali muhii taas, kun iso osa kansasta ei pääse hakemaan tukiaan sivustoilta. Eli rahanahneudessa ryssitään jälleen kerran kansalaisten asiat pahasti sekaisin. Tätä on Suomi v. 2018-19.

Kaikki saa paperisena versiona
Kaikki saa paperisena versiona
8 years ago

Onneksi kaikki lomakkeet ja päätökset saa paperilla. Ei tarvitse mennä kuin paikalliselle asiamiehelle ja hakea sieltä lomakkeet. Sekä palautaa ne sinne. Sen jälkeen virkakoneisto jyrää omalla voimallaan.

Nykyisin sähköisistä järjestelmistä on tehty ihmistä orjuuttavia asioita. Miksi jonkun ihmisen pitäisi ostaa 1500e konepaketti että pääsee anomaan tukia? Sähköiset palvelut ovat valtiovallan puolelta mahdollisuus tarjota palveluja sähköisinä. Usein vain tiskin takana unohdetaan että EI OLE PAKKO. Ja sitten sitä ihmetellään että missäs ne lomakkeet on.

Tuo ”mobiilivarmenne” on kanssa oikea aivopieru. Monta kertaa olen kuullut sanottavat ”Asennatte sovellutuksen puhelimeenne ja voitte asioida sen kautta”. Ja kun tarjoan kännykkä tiskin yli sanoen ”Asennetaan se nyt heti” niin vastaan katsoo lehmän tuijotus joka kysyy ”Eikö teillä ole älykännykkää?”. Siihen ei kuulemma saa tukea, joten mennään 16e peruspuhelimella.

Chuckle
Chuckle
8 years ago

”tarjoan kännykkä tiskin yli sanoen ”Asennetaan se nyt heti” ”
Ei helkkari, päivän paras xD

juha.
juha.
8 years ago

George Orwell, tervetuloa Suomeen.

Alarik Lundin
8 years ago

No nyt ne mutiaiset vie meidän pankkitunnuksetkin… joku helvaton mobiilivarmennekko nyt pitäisi opetella ja luottaa asiointi jonkun viruksia ja vakoilusoftaa paisuvan mobiililaitteen varaan?

Mitä odotellaan?
Mitä odotellaan?
8 years ago

6000 ruotsalaisella on jo siru kädessä suomessakin jo lemmikeillä.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.