Saamen kielten ja kulttuurin nykytilanteesta keskusteltiin tänään Helsingissä, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tapasi saamelaisnuoria. Nuoret kertoivat opetusministerille omista kokemuksistaan muun muassa saamen kielen opiskelusta, kielen merkityksestä omaan identiteettiin, kielen menetyksestä ja sen takaisin ottamisesta sekä saamen kielten asemasta ja nykytilanteesta.
- Saamelaisnuorilla on vahva tahto edistää saamen kielen ja kulttuurin asemaa ja elinvoimaisuutta. Toivomme, että valtio vastaa tähän tarpeeseen, jotta jatkossa haasteisiin tartuttaisiin nykyistä tarmokkaammin yhdessä, saamelaisnuoret toteavat dialogin päätteeksi.
Opetusministeri ja nuoret kävivät keskustelua muun muassa saamen kielten opetukseen liittyvistä kysymyksistä saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä saamen kielten ja kulttuurin uhanalaisesta asemasta sekä keskustella saamen kielten säilyttämisestä ja elvyttämisestä. Tavoitteena oli myös pohjustaa saamelaisten ja Suomen valtion välisen sovintoprosessin valmistelua saamelaisnuorten näkökulmasta.
- Oman kielen ja kulttuurin vaaliminen on äärimmäisen tärkeää, jotta kulttuuriperintö sekä kieli saadaan siirrettyä eteenpäin. Äidinkieli on se väline, jolla meistä jokainen ilmaisee ensisijaisesti itseään: ajatuksiaan ja tunteitaan. On hienoa huomata, kuinka nuori sukupolvi arvostaa ja tahtoo säilyttää ja turvata oman kielen ja kulttuuriperintönsä jatkuvuuden. Meidän tulee yhdessä hakea jatkuvasti uusia ratkaisuja saamen kielen opetuksen kehittämiseksi, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston yhteistyössä järjestämään vuoropuheluun osallistuivat opetusministerin, Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston ja Suomen Saamelaisnuoret ry:n edustajien lisäksi muun muassa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja valtiosihteeri Paula Lehtomäki valtioneuvoston kansliasta. Keskustelua seurasivat myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja sivistysvaliokunnan, Lapsiasiavaltuutetun ja Ihmisoikeusliitto ry:n edustajat.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä saamelaisia on noin 100 000, joista Suomessa asuu noin 10 500. Heistä arviolta noin puolet puhuu äidinkielenään jotain kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä; inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Suomen saamelaisista yli puolet ja alle 10-vuotiaista saamelaislapsista yli 70 prosenttia asuu nykyään saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvista noin 2000 saamelaislapsesta ja -nuoresta noin 50 on saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja noin 100 saamen kielen opetuksen piirissä.
Tilaisuus oli osa oikeusministeriön koordinoimaa Suomi 100 – Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut -hanketta, jonka päätavoitteena on osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa tuoda esiin dialogisuutta toimivan demokratian perusedellytyksenä sekä löytää uusia tapoja rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Oikeusministeriön hankekumppaneita ovat Sitra, valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -sihteeristö ja valtiovarainministeriö.
Lähde: Oikeusministeriö
Pian saamelaiset vaativat autonomiaa ja sen jälkeen oman valtion perustamista. Kuten ahvenanmaa. Kannataako siimaa antaa liikaa. Tällaiset yksinkertaiset tyttöset eivät ole sopivia näihin hommiin kun kyse on myös ns. kansallisesta turvallisuudesta.