Opettajankoulutus uudistuu – Korkeakoulujen kehittämishankkeille avustusta lähes 14 miljoonaa

Julkaistu 15.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Suomalaista koulutusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja elinikäiseen oppimiseen. Uudistuksilla pyritään nostamaan koulutus- ja osaamistasoa sekä kääntämään oppimistulokset nousuun. Opettajankoulutuksen kehittäminen on koulutusjärjestelmän uudistamisen keskeisimpiä työkaluja. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa avustuksia opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Opettajankoulutusfoorumi laati loppuvuodesta 2016 opettajankoulutuksen kehittämisohjelman, joka määrittää suunnan suomalaiselle opettajankoulutukselle ja opettajien osaamisen kehittämiselle. Opettajankoulutuksen kehittämisen tavoitteena on antaa opettajille työvälineitä ympäröivän yhteiskunnan muutokseen vastaamisessa.

"Vaikuttavin keino koulutusjärjestelmän uudistamiseen on opettajankoulutuksen ja opettajien osaamisen kehittäminen. Siksi halusimme keskittää rahoitusta erityisesti siihen. Suomalainen opettajankoulutus on erittäin korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua. Selkeäksi kehittämistarpeeksi on kuitenkin tunnistettu uranaikainen osaamisen kehittäminen. Jokaisella opettajalla tulee olla mahdollisuus kehittyä myös uran aikana ja saada lisäkoulutusta ja tukea työhönsä", Grahn-Laasonen sanoo.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää opettajien ja opettajankouluttajien osaamista, opettajankoulutuksen oppimisympäristöjä, sisältöjä ja työelämärelevanssia sekä vuorovaikutusosaamista. Opettajien perus-, perehdytys- ja täydennyskoulutusta lähennetään toisiinsa niin, että muodostuu opettajan työuran aikaista osaamista tukeva kokonaisuus. Tämä on parannus nykyiseen varsin hajanaiseen tilanteeseen, jossa perus- ja täydennyskoulutuksen kesken ei ole selkeää työnjakoa.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteita toimeenpannaan 19 erilaisen hankkeen kautta. Muutosohjelmissa kehitetään kaikkia eri opettajankoulutuksia varhaiskasvatuksen ammatilliseen opettajankoulutukseen. Ammatillisten opettajankorkeakoulujen mittavalla hankkeella tuetaan myös ammatillisen koulutuksen reformia.

Hankkeilla pyritään muutokseen esimerkiksi niin, että eri alojen opiskelijat jalkautuvat yhdessä kouluihin ja rakentavat sekä oppilaiden että opettajien kanssa yhdessä ilmiölähtöisiä oppimiskokonaisuuksia. Opiskelijalähtöisyyttä vauhditetaan esimerkiksi verkostossa, jossa opettajaopiskelijat, opettajankouluttajat sekä opettajat ja tutkijat kehittävät yhteistyössä opettajien digipedagogista osaamista, mediataitoja sekä oppilaiden oppimistaitoja. Erilaisin opetuskokeiluin vahvistetaan vuorovaikutteista oppimista ja yhteisöllisen ongelmanratkaisun taitoja. Lisäksi vahvistetaan myös kansainvälistä yhteistyötä huippuyliopistojen kanssa.

"Ensimmäistä kertaa jaetulla erityisavustuksella annetaan sysäys opettajankoulutuksen uudistumiselle. Tarkoituksena on, että käynnistyvillä hankkeilla pystytään tekemään pysyviä muutoksia suomalaisten opettajien osaamisen vahvistamiseksi. Laadukas opettajankoulutus takaa, että suomalaisilla opettajilla on parhaat pedagogiset keinot - ja oppilaille parhaat mahdolliset opettajat - myös tulevaisuudessa", sanoo ministeri Grahn-Laasonen.

"Tällä hetkellä opettajan peruskoulutus on tutkimusperustaista, mutta täydennyskoulutus ei. Täydennyskoulutukseen tarvitaan uutta ajattelua sekä lisää yhteistyötä opetuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kesken."

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa avustuksia opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin. Hankkeet käynnistävät Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon ja edistävät ohjelman tavoitteiden toteutumista. Avustuksia myönnettiin 11 koordinoivalle korkeakoululle, joista kaksi on ammattikorkeakouluja ja yhdeksän yliopistoja. Kaikkiaan rahoitusta sai 19 hanketta. Yhteensä avustushakemuksia tuli 46. Avustetut hankkeet ovat laajasti verkottuneita sekä alueellisesti että valtakunnallisesti korkeakoulujen, opetuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä Opettajankoulutusfoorumi käynnisti laajassa yhteistyössä opettajankoulutuksen uudistamistyön keväällä 2016. Opettajankoulutuksen kehittämisen vision sekä strategiset linjaukset määrittävä Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma julkistettiin lokakuussa 2016. Opettajankoulutusfoorumi on osa hallituksen peruskoulun uudistamisen kärkihanketta.

Lähde: Valtioneuvosto

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.