Mainos:

OKM:n talousarvioehdotus vuodelle 2018: Maahanmuuttajien koulutukseen 8 miljoonaa

Päivitetty 10.8.2017, Julkaistu 10.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää hallinnonalalleen 6,5 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2018. Esitys perustuu hallituksen vuosien 2018–2021 julkisen talouden suunnitelmaan. Koulutukseen ja tutkimukseen esitetään lisäpanostuksia. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet etenevät hallitusohjelman mukaisesti.

Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeille esitetään vuonna 2018 yhteensä 146,9 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisesti. Kärkihankkeilla uudistetaan peruskoulua toteuttamalla Uusi peruskoulu -ohjelmaa ja opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa.  Siirtymistä työelämään nopeutetaan ja vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä.  Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta parannetaan.  Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano alkaa. Tavoitteena on myös ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää vähennetään.

Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien koulutuspolkujen tukemiseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edistäviin toimiin esitetään 8 miljoonan euron määrärahaa.

Yleissivistävään koulutukseen, taiteen perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään 924 miljoonan euron määrärahaa opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitus maksetaan pääosin valtiovarainministeriön hallinnonalalta osana kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää.

Mainos:

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan 1.1.2018 lukien keväällä hyväksytyn julkisen talouden suunnitelman mukaisesti.  Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syyskuussa.  Pieni- ja keskituloisen perheen maksut alenevat ja 2. lapsen sisaralennus nostetaan 50 %:iin. Maksutulojen menetys kompensoidaan kunnille.

Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen ja haasteellisilla alueilla toimivien koulujen avustamiseen tarkoitettua rahoitusta lisätään 15 miljoonalla eurolla, jolloin vuodelle 2018 esitetään yhteensä 30 miljoonaa euroa. Peruskoulujen digioppimisen kokeiluihin ja kehittämistyöhön sekä kielikokeiluihin ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistämiseen kohdennetaan kärkihankerahoitusta vuonna 2018 yhteensä 24 miljoonaa euroa.

Lukiokoulutus uudistetaan. Tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa ja sujuvoittaa siirtymistä lukio-opinnoista korkeakoulutukseen. Lukion rahoitukseen ei esitetä muutoksia. Vapaaseen sivistystyöhön esitetään 153 miljoonan euron määrärahaa.

Ammatilliseen koulutukseen esitetään vuodelle 2018 yhteensä 799 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuoden 2018 alussa. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja ohjausjärjestelmät sekä tutkintojärjestelmä uudistuvat. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle siirretään tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta, minkä vuoksi ammatillisen koulutuksen määrärahaa lisätään 50,7 miljoonalla eurolla. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Käyttöön otetaan uusi koulutussopimusmalli.

Uudistuksen toimeenpanon tukemiseen esitetään ensi vuodelle 15 miljoonan euron lisäpanostusta. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Koulutusjärjestelmän, tukipalveluiden ja työelämän yhteistyössä rakennetaan polkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille hallituksen puolivälitarkastelussa hyväksymän 19-kohtaisen ohjelman mukaisesti. Lisäksi digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen prosesseja.

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen esitetään yhteensä 3,3 miljardia euroa vuodelle 2018. Korkeakoulupolitiikan tavoitteena on edistää koulutuksen ja tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä. Profiloitumista tukevaa työnjakoa edistetään sekä opiskeluympäristöjä ja opiskelijavalintoja kehitetään. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan.

Yliopistokoulutettujen lastentarhan opettajien koulutusmääriä nostetaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen esitetään 5 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2018. Positiivisen rakennemuutoksen alueiden korkeakoulutetun työvoiman tarpeeseen vastaamiseksi esitetään 6 miljoonan euron määrärahaa.

Huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen panostetaan. Suomen Akatemialle esitetään määrärahavaltuutta lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen 25 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Vastaavasta panostuksesta vuodelle 2019 on sovittu kevään julkisen talouden suunnitelmassa. Lippulaiva-ohjelma vahvistaa suomalaisen tieteen huippuja ja tukee yhdessä innovaatioverkostojen kanssa tutkimuksen yhteiskunnallista ja talouden kasvua tukevaa vaikuttavuutta. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.

Datahallinnan ja suurteholaskennan kehittämiseen esitetään 12 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Kehittämisohjelmalla vahvistetaan muun muassa tekoälyyn liittyvää tutkimusta ja koulutusta.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseen esitetään 23 miljoonan euron määrärahaa vuodeksi 2018 osana osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteena on taata opettajille mahdollisuus oman osaamisensa kehittämiseen läpi työuran.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääomitukseen esitetään 70 miljoonaa euroa.

Opintotukeen esitetään yhteensä 589 miljoonan euron määrärahaa, josta opintorahan osuus on 450 miljoonaa euroa. Määräraha sisältää ulkomailla ja Ahvenanmaalla opiskelevien asumislisän.  Perheellisten opiskelijoiden opintotukeen esitetään 75 euron (kuukaudessa) huoltajakorotusta, jota varten varataan 10 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan opintotukimäärärahat ovat pienentyneet opiskelijoiden siirryttyä pääosin yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen sekä korkeakouluopiskelijoiden opintoraha- ja tukiaikaan kohdistuvien rajausten vuoksi.

Kulttuurille ja taiteelle esitetään 452 miljoonaa euroa, josta rahapelitoiminnan voittovarojen osuus 238,3 miljoonaa euroa.  Tavoitteena on taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytysten parantaminen. Kulttuurin perusta säilytetään vahvana ja elinvoimaisena.  Tavoitteena on myös turvata taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus.

Kärkihankkeella lisätään erityisesti lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Taiteen prosenttiperiaatetta laajennetaan kattamaan taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vuodelle 2018 varataan yhteensä 2,6 miljoonaa euroa.

Kansallisteatterin pienen näyttämön perusparannuksen suunnitteluun esitetään 1 miljoonan euron ja Kansallismuseon vaihtuvien näyttelyiden uudisrakennuksen arkkitehtuurikilpailun järjestämiseen 0,5 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2018.

Liikunnalle esitetään 166 miljoonaa euroa, josta 159 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista. Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään ja tuetaan kansalaistoimintaa liikunnan edistämiseksi.  Tavoitteena on liikunnan harrastaminen lisääntyminen kaikissa väestötyhmissä. Huippu-urheilua kehitetään tuloksellisesti ja vastuullisesti.

Osana hallitusohjelman kärkihankkeita toteutetaan tunti liikuntaa päivässä hanketta. Sen tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana.  Lisäksi jatketaan kokeiluja toisen asteen oppilaitoksissa – lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Hankkeeseen käytetään vuonna 2018 kärkihankerahoitusta 7 miljoonaa euroa.

Nuorisotyön määrärahoihin esitetään 76 miljoonaa euroa, josta 55 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista.  Nuorisotoimialalla edistetään nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa sekä seurataan ja tuetaan nuorten kasvu- ja elinoloja.

Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen rahoitusta kohdistetaan toimiin, joilla syvennetään nuorten palveluja tarjoavien tahojen välistä yhteistyötä ja kootaan hyväksi havaittuja toimintamalleja valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä tuetaan osana kärkihanketta.

Rahapelitoiminnan voittovaroja esitetään käytettäväksi yhteensä 558,5 miljoonaa euroa tieteen, taiteen ja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön menoihin, mikä kattaa 47 prosenttia menoista.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tuo eukko on mokuttaja
Tuo eukko on mokuttaja
9 years ago

Paljonko tästä budjetista on piilotettu johonkin hyvään jemmaan ja joka ei näy läpi ja josta jaetaan monikulttuurisuuteen avokätisesti kantaväestön tarpeiden kustannuksella.

PP
PP
9 years ago

Positiivinen diskriminaatioraha maahanmuuttajille on räikeätä epäoikeudenmukaisuutta ja rasismia omia kantaväestön lapsia ja perheitä kohtaan.

Tane
Tane
9 years ago

Ja kaikki raha menee suoraan Kankkulan kaivoon.Mikään raha ei näy riittävän .vaikka kaatas saavista koko ajan..

juha.
juha.
9 years ago

Olen katsonut Sannia sillä silmällä ja nähnyt hänen innosta palavat silmänsä. Siksipä sanon, että Sanni Granh-Laasonen sopisi parhaiten lastentarhanopettajaksi lukemaan satukirjoja surperpallon innolla pomppiville pienokaisille, jotka eivät pysy nahoissaan kivan tädin juttuja kuunnellessa.

”Maahanmuuttajien koulutukseen 8 miljoonaa” ???!!!

”Kahdeksan miljoonan eurron muslimeja” vrt. ”Kuuden miljoonan dollarin mies.”
Sallikaa minun epäillä, että 1400-vuotta tukiopetetaan vuoteen 2018, 8 miljoonalla eurolla.
Sanokaa mitä hyvänsä, mutta tuo nainen on bimbo, jonka nosti Stubido nosti ensin avustajakseen ja sitten ministeriksi.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.