Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää hallinnonalalleen 6,5 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2018. Esitys perustuu hallituksen vuosien 2018–2021 julkisen talouden suunnitelmaan. Koulutukseen ja tutkimukseen esitetään lisäpanostuksia. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet etenevät hallitusohjelman mukaisesti.
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeille esitetään vuonna 2018 yhteensä 146,9 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisesti. Kärkihankkeilla uudistetaan peruskoulua toteuttamalla Uusi peruskoulu -ohjelmaa ja opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa. Siirtymistä työelämään nopeutetaan ja vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta parannetaan. Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano alkaa. Tavoitteena on myös ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää vähennetään.
Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien koulutuspolkujen tukemiseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edistäviin toimiin esitetään 8 miljoonan euron määrärahaa.
Yleissivistävään koulutukseen, taiteen perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään 924 miljoonan euron määrärahaa opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitus maksetaan pääosin valtiovarainministeriön hallinnonalalta osana kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan 1.1.2018 lukien keväällä hyväksytyn julkisen talouden suunnitelman mukaisesti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syyskuussa. Pieni- ja keskituloisen perheen maksut alenevat ja 2. lapsen sisaralennus nostetaan 50 %:iin. Maksutulojen menetys kompensoidaan kunnille.
Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen ja haasteellisilla alueilla toimivien koulujen avustamiseen tarkoitettua rahoitusta lisätään 15 miljoonalla eurolla, jolloin vuodelle 2018 esitetään yhteensä 30 miljoonaa euroa. Peruskoulujen digioppimisen kokeiluihin ja kehittämistyöhön sekä kielikokeiluihin ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistämiseen kohdennetaan kärkihankerahoitusta vuonna 2018 yhteensä 24 miljoonaa euroa.
Lukiokoulutus uudistetaan. Tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa ja sujuvoittaa siirtymistä lukio-opinnoista korkeakoulutukseen. Lukion rahoitukseen ei esitetä muutoksia. Vapaaseen sivistystyöhön esitetään 153 miljoonan euron määrärahaa.
Ammatilliseen koulutukseen esitetään vuodelle 2018 yhteensä 799 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuoden 2018 alussa. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja ohjausjärjestelmät sekä tutkintojärjestelmä uudistuvat. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle siirretään tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta, minkä vuoksi ammatillisen koulutuksen määrärahaa lisätään 50,7 miljoonalla eurolla. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Käyttöön otetaan uusi koulutussopimusmalli.
Uudistuksen toimeenpanon tukemiseen esitetään ensi vuodelle 15 miljoonan euron lisäpanostusta. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Koulutusjärjestelmän, tukipalveluiden ja työelämän yhteistyössä rakennetaan polkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille hallituksen puolivälitarkastelussa hyväksymän 19-kohtaisen ohjelman mukaisesti. Lisäksi digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen prosesseja.
Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen esitetään yhteensä 3,3 miljardia euroa vuodelle 2018. Korkeakoulupolitiikan tavoitteena on edistää koulutuksen ja tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä. Profiloitumista tukevaa työnjakoa edistetään sekä opiskeluympäristöjä ja opiskelijavalintoja kehitetään. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan.
Yliopistokoulutettujen lastentarhan opettajien koulutusmääriä nostetaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen esitetään 5 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2018. Positiivisen rakennemuutoksen alueiden korkeakoulutetun työvoiman tarpeeseen vastaamiseksi esitetään 6 miljoonan euron määrärahaa.
Huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen panostetaan. Suomen Akatemialle esitetään määrärahavaltuutta lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen 25 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Vastaavasta panostuksesta vuodelle 2019 on sovittu kevään julkisen talouden suunnitelmassa. Lippulaiva-ohjelma vahvistaa suomalaisen tieteen huippuja ja tukee yhdessä innovaatioverkostojen kanssa tutkimuksen yhteiskunnallista ja talouden kasvua tukevaa vaikuttavuutta. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.
Datahallinnan ja suurteholaskennan kehittämiseen esitetään 12 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Kehittämisohjelmalla vahvistetaan muun muassa tekoälyyn liittyvää tutkimusta ja koulutusta.
Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseen esitetään 23 miljoonan euron määrärahaa vuodeksi 2018 osana osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteena on taata opettajille mahdollisuus oman osaamisensa kehittämiseen läpi työuran.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääomitukseen esitetään 70 miljoonaa euroa.
Opintotukeen esitetään yhteensä 589 miljoonan euron määrärahaa, josta opintorahan osuus on 450 miljoonaa euroa. Määräraha sisältää ulkomailla ja Ahvenanmaalla opiskelevien asumislisän. Perheellisten opiskelijoiden opintotukeen esitetään 75 euron (kuukaudessa) huoltajakorotusta, jota varten varataan 10 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan opintotukimäärärahat ovat pienentyneet opiskelijoiden siirryttyä pääosin yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen sekä korkeakouluopiskelijoiden opintoraha- ja tukiaikaan kohdistuvien rajausten vuoksi.
Kulttuurille ja taiteelle esitetään 452 miljoonaa euroa, josta rahapelitoiminnan voittovarojen osuus 238,3 miljoonaa euroa. Tavoitteena on taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytysten parantaminen. Kulttuurin perusta säilytetään vahvana ja elinvoimaisena. Tavoitteena on myös turvata taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus.
Kärkihankkeella lisätään erityisesti lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Taiteen prosenttiperiaatetta laajennetaan kattamaan taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vuodelle 2018 varataan yhteensä 2,6 miljoonaa euroa.
Kansallisteatterin pienen näyttämön perusparannuksen suunnitteluun esitetään 1 miljoonan euron ja Kansallismuseon vaihtuvien näyttelyiden uudisrakennuksen arkkitehtuurikilpailun järjestämiseen 0,5 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2018.
Liikunnalle esitetään 166 miljoonaa euroa, josta 159 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista. Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään ja tuetaan kansalaistoimintaa liikunnan edistämiseksi. Tavoitteena on liikunnan harrastaminen lisääntyminen kaikissa väestötyhmissä. Huippu-urheilua kehitetään tuloksellisesti ja vastuullisesti.
Osana hallitusohjelman kärkihankkeita toteutetaan tunti liikuntaa päivässä hanketta. Sen tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana. Lisäksi jatketaan kokeiluja toisen asteen oppilaitoksissa – lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Hankkeeseen käytetään vuonna 2018 kärkihankerahoitusta 7 miljoonaa euroa.
Nuorisotyön määrärahoihin esitetään 76 miljoonaa euroa, josta 55 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista. Nuorisotoimialalla edistetään nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa sekä seurataan ja tuetaan nuorten kasvu- ja elinoloja.
Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen rahoitusta kohdistetaan toimiin, joilla syvennetään nuorten palveluja tarjoavien tahojen välistä yhteistyötä ja kootaan hyväksi havaittuja toimintamalleja valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä tuetaan osana kärkihanketta.
Rahapelitoiminnan voittovaroja esitetään käytettäväksi yhteensä 558,5 miljoonaa euroa tieteen, taiteen ja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön menoihin, mikä kattaa 47 prosenttia menoista.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Paljonko tästä budjetista on piilotettu johonkin hyvään jemmaan ja joka ei näy läpi ja josta jaetaan monikulttuurisuuteen avokätisesti kantaväestön tarpeiden kustannuksella.
Positiivinen diskriminaatioraha maahanmuuttajille on räikeätä epäoikeudenmukaisuutta ja rasismia omia kantaväestön lapsia ja perheitä kohtaan.
Ja kaikki raha menee suoraan Kankkulan kaivoon.Mikään raha ei näy riittävän .vaikka kaatas saavista koko ajan..
Olen katsonut Sannia sillä silmällä ja nähnyt hänen innosta palavat silmänsä. Siksipä sanon, että Sanni Granh-Laasonen sopisi parhaiten lastentarhanopettajaksi lukemaan satukirjoja surperpallon innolla pomppiville pienokaisille, jotka eivät pysy nahoissaan kivan tädin juttuja kuunnellessa.
”Maahanmuuttajien koulutukseen 8 miljoonaa” ???!!!
”Kahdeksan miljoonan eurron muslimeja” vrt. ”Kuuden miljoonan dollarin mies.”
Sallikaa minun epäillä, että 1400-vuotta tukiopetetaan vuoteen 2018, 8 miljoonalla eurolla.
Sanokaa mitä hyvänsä, mutta tuo nainen on bimbo, jonka nosti Stubido nosti ensin avustajakseen ja sitten ministeriksi.