Mainos:

OECD: Suomi tilastokärjessä koulutuksen rahoituksessa, jäljessä varhaiskasvatuksessa ja koulutustasossa

Julkaistu 12.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea. Peruskoulun resurssitaso on hyvä, ryhmäkoko alle keskitason ja oppilaskohtaiset panostukset korkeita erityisesti yläluokilla. Suomessa korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta jää alle OECD-keskiarvon. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa selvästi alle vertailumaiden tason, erityisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tiedot käyvät ilmi OECD:n Education at a Glance 2017 -julkaisusta. Julkaisu sisältää koulutuspolitiikan kannalta keskeisimmät indikaattorit.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance 2017. Julkaisussa tarkastellaan OECD- ja kumppanimaita muun muassa väestön koulutustasoa, koulutuskustannuksia, koulutuksen läpäisyä ja opettajakuntaa kuvaavien tilastojen avulla.

Suomi jää jälkeen koulutustasovertailussa

Suomi on menettänyt 1990-luvun kärkipaikkansa koulutustasovertailussa. Viimeisen vuosikymmenen aikana monessa maassa korkeakoulutettujen määrä on kasvanut. Monen OECD-maan nuorista aikuisista lähes puolet tai jopa yli ovat korkeakoulutettuja.

Korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Suomessa vuonna 2016 korkeakoulutettuja oli 41 prosenttia 25–34-vuotiaiden ikäluokasta. Vuonna 2005 vastaava luku oli 38 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla OECD-maiden keskiarvo on noussut 32 prosentista 43 prosenttiin.

Mainos:

Suomessa korkeintaan toisen asteen tutkinnon (ammatillinen tutkinto tai lukiotutkinto) suorittaneiden osuus on pysynyt korkealla koko 2000-luvun. Suomessa osuus oli 52 % vuonna 2005 ja 49 % vuonna 2016. Monissa OECD-maissa luvut ovat alhaisempia (vuonna 2005 OECD keskiarvo oli 48 % ja vuonna 2016 42 %).

Varhaiskasvatukseen osallistutaan Suomessa vähän

Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on Suomessa kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen alhainen. Erityisen huomattava on ero muihin Pohjoismaihin.

OECD-alueella lähes neljä viidestä (87 %) neljävuotiaasta osallistui vuonna 2015 varhaiskasvatukseen. Osuus on kasvanut vuosikymmenessä yli 11 prosenttiyksiköllä. Suomi poikkeaa tässä vertailussa valtavirrasta, sillä neljävuotiaiden osallistumisprosentti oli 2015 vain 74. Osallistumisaste ei juurikaan nouse viisivuotiaiden kohdalla, vaan vasta esiopetukseen osallistuvien kuusivuotiaiden kohdalla Suomi tavoittaa kansainvälisen keskiarvon (98 %). Vuoden 2005 jälkeen tapahtunut lisäys on keskiarvoa pienempi.

Osallistumisasteella on väliä, sillä laadukkaan varhaiskasvatuksen moninaisista hyödyistä on saatavilla yhä enemmän tutkimusta. Myös PISA-tutkimuksessa on havaittu yhteys varhaiskasvatukseen osallistumisen ja myöhemmän osaamisen välillä.

Useimmissa maissa kouluun siirrytään nuorempana kuin Suomessa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttäytyy maana, jossa varhaiskasvatusjärjestelmä on hyvin vahvasti julkinen. Varhaiskasvatuksen resursointi on Suomessa kansainvälisesti hyvällä tasolla, mutta lastentarhanopettajien suhteellinen palkkataso jää muista jälkeen.

Koulutuksen rahoitus korkealla tasolla, perusopetuksen ryhmät pieniä

Suomi käyttää OECD-maista 3. eniten julkista rahaa koulutukseen. Vuonna 2014 Suomessa käytettiin koulutukseen 5,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kokonaisrahoitus on Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti painottunut julkiseen rahoitukseen: yksityisen rahoituksen määrä on Suomea pienempi vain Norjassa.

Perusasteen koulutuksessa resurssitaso on kansainvälisesti verraten hyvä ja oppilaskohtaiset panostukset korkeita erityisesti perusasteen yläluokilla. Peruskoulun alaluokilla oppilaskohtaiset kustannukset olivat vuonna 2014 hieman OECD-keskivertoa korkeammat (Suomi USD 8¬812, OECD-keskiarvo USD 8-733). Peruskoulun yläluokilla ero OECD-keskiarvoon oli suurempi (Suomi USD 13 ¬865, OECD-keskiarvo USD 10 ¬235). Hyvän resursoinnin ja kohtuullisen alhaisen opetustuntimäärän seurauksena keskimääräinen luokkakoko (20 oppilasta, vuosiluokat 7–9) on kansainvälisesti verraten alhainen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vertailun korkein. Se on verrokkimaina usein käytettyyn Sveitsiin ja Saksaan verrattuna peräti kaksinkertainen. Suomen kustannuksia nostaa laaja ammatillinen aikuiskoulutus, johon lasketaan mukaan näyttötutkintokoulutus ja oppisopimuskoulutus.

Korkea-asteen koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa korkealla tasolla: julkisen rahan osalta Suomi on tilastoykkönen kun rahoitusta verrataan bruttokansantuotteeseen. Korkea-asteen koulutuksen kokonaisrahoitus on selvästi Suomea korkeampi Yhdysvaltojen lisäksi Kanadassa ja Etelä-Koreassa, joissa korkea-asteen tutkinnon suorittaa huomattavasti korkeampi osuus ikäluokasta kuin Suomessa.

Koulutus suojelee työttömyydeltä

Suomessa kouluttautuminen tuottaa yksilölle muita maita pienemmän hyödyn tulotason kannalta. Sen sijaan työllisyyden kannalta koulutuksella on merkittävää hyötyä: mitä korkeampi koulutus, sitä alhaisempi työttömyys. Suomen osalta erityisen poikkeavaa oli, että peruskoulun varassa olevat ansaitsevat vain 1,1 % vähemmän kuin 2. asteen tutkinnon suorittaneet.

Korkeakoulutuksen osalta palkkahyöty oli vertailumaiden 6. alhaisin: verrattuna 2. asteen koulutukseen ylempi korkeakoulututkinto tuottaa vain 1,6-kertaiset ansiot. Ansiotasolla ei ollut yhteyttä korkeakoulutettujen osuuteen maissa, joissa korkeakoulutusaste on yli 30 %.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (27 vuotta) on Suomessa neljänneksi korkein vertailumaista (Ruotsin, Sveitsin ja Chilen jälkeen). EU22-keskiarvo on 25 vuotta. Suomessa vain 42 % ikäluokasta pääsee aloittamaan ensimmäisen korkeakoulututkintonsa suorittamisen alle 25-vuotiaana, vaikka korkeakoulupaikkoja tarjotaan 60–65 prosentille ikäluokasta.

Suomeen on tulijoita mutta meiltä lähdetään harvoin

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä jatkaa kasvamistaan OECD-maissa. Education at a Glancessa kansainvälisiksi opiskelijoiksi lasketaan opiskelijat, jotka ovat saaneet aiemman koulutuksensa toisessa maassa tai eivät ole pysyviä asukkaita opiskelumaassaan.

Suomalaisissa korkeakouluissa kansainvälisten opiskelijoiden osuus vuonna 2015 oli 7,7 prosenttia, mikä oli Tanskan jälkeen toiseksi korkein luku Pohjoismaissa. Luku lähestyy EU-maiden keskiarvoa, joka oli 8.4 prosenttia. Suomalaisissa yliopistoissa suurin osa ulkomaalaisille suunnatuista korkeakouluopinnoista on suunnattu maisteriopiskelijoille. Maisterivaiheen opiskelijoista kansainvälisiä oli Suomessa suunnilleen saman verran kuin EU-maissa keskimäärin eli 12 prosenttia.

Kansainvälisiä opiskelijoita kiinnosti Suomessa eniten kaupan- ja hallinnon sekä oikeustieteen alat (22 %). Lähes yhtä paljon opiskeli insinööritieteitä ja rakennusalaa. ICT-ala on Suomessa vetovoimainen: alaa opiskeli Suomessa 17 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista, kun OECD-maissa keskimäärin ala kiinnosti vain kuutta prosenttia opiskelijoista.

Suomesta lähdetään ulkomaille opiskelemaan koko tutkintoa harvemmin kuin muista EU-maista ja Pohjoismaista. 3,3 prosenttia suomalaista korkeakouluopiskelijoista opiskeli tutkintoa ulkomailla, kun EU22-maista 7,7 prosenttia opiskeli muualla kuin kotimaassaan.

Vanhempien koulutustausta ja maahanmuuttajuus vaikuttavat toisella asteella

Suomessa, Israelissa ja Ranskassa on onnistuttu nostamaan toisen asteen ja erityisesti ammatillisen koulutuksen läpäisyastetta vuosina 2007–2014. Lukio suoritetaan Suomessa useammin tavoiteajassa (80 % aloittaneista) kuin ammatillinen koulutus (65 %).

Suomessa suoritetaan toisen asteen ammatillisia opintoja sosiaali- ja terveysalalla (21 %) sekä palvelualoilla (20 %) enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin (vastaavat luvut 12 % ja 17 %).

Vanhempien koulutustausta periytyy Suomessa edelleen usein lapsille. Suurimmat eroja aiheuttavat tekijät esimerkiksi koulutuksen läpäisyssä ovat vanhempien koulutustausta ja opiskelijoiden maahanmuuttajastatus.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.