Nykysuomi haastatteli nuorta naista (17v), joka oli 5 minuuttia ennen terroristi iskua noussut torin linja-auto pysäkiltä bussiin. Naisen muutama kaveri oli jäänyt torille ja nähnyt koko tapahtuman.
Miltä sinusta tuntuu tällä hetkellä, kun Suomen ensimmäinen terroristi isku kohdistui synnyinkaupunkiisi?
Olen todella pelokas ja tuntuu todella mahdottomalta, että tämä on edes tapahtunut. Oma unelmani olisi perustaa perhe kun olen vanhempi, mutta ei tämmöiseen maailman menoon uskalla, joten tarkoittaa sitä, että unelmat on murskattu. En pysty sanoilla edes kuvailla mitä tunnen.
Kerroit, että muutama kaverisi näki tapahtumat. Miten ystäväsi toimivat tilanteesta? Henkiset traumat ja paineet ovat varmasti kovat sinulla ja kavereillasi?
Ystävät olivat mennyt kauemmas tilanteesta. Traumat on jäänyt muutamalle ystävälle kun on oli ihan vieressä kun tämä tapahtui, pelko ja traumat on jokaisella jollain tavalla.
Miten näkisit kuinka asiat voitaisiin tehdä toisten, jottei tälläistä pääsisi tapahtumaan?
Olisi aikasemmin pitänyt tehdä asialle jotain, muiden maiden tilanne olisi pitänyt herättää. Päättäjien on aika tehdä asioita mitä ei ole ennen tehty ja meidän kaikkien pitäisi olla varovaisempia.
Mikä on suhtautumisesi ulkomaalaisiin ennen ja jälkeen tapahtumien?
Minulla ei ole mitään ulkomaalaisia vastaan, kun he elävät maassa maan tavalla, mutta tottakai tämä tapahtuma sai ennakkoluuloja paljon ja vaistomaisesti varomaan enemmän.
Keskustele alla miten sinä näet Suomen tilanteen muutuneen nyt. Vaikuttaako isku sinun perusarkeesi jollain tavalla?
