Mainos:

Nykysuomen sunnuntai-striimissä tänään vieraana MV-oikeudenkäynnin mystinen ”kolmas henkilö”

Päivitetty 21.10.2018, Julkaistu 21.10.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Torstaina 18.10.2018 Helsingin käräjäoikeus antoi tuomion niin sanotussa "MV-oikeudenkäynnissä", jossa tuomion sai kahden mediassa tunnetumman henkilön lisäksi yleisesti vain "kolmanneksi henkilöksi" tai "MV:ssä työskennelleeksi naiseksi" kutsuttu henkilö. 

"Kolmas henkilö" sai kahta muuta tuomittua huomattavasti pienemmän tuomion. Ilja Janitskin sai yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottoman tuomion, Johan Bäckman yhden vuoden ehdollisen tuomion ja "kolmas henkilö" kolmen kuukauden ehdollisen sekä muutaman tonnin korvausvelvoitteen.

Oliko tuomio tuomitun omasta mielestä oikeutettu? Mitä oikeus teki todistaakseen "kolmannen henkilön" syyllisyyden ja jäikö jotain hampaankoloon?

Mitä maailmassa on viikolla tapahtunut ja mitä kansa oli mieltä tämänkertaisen viikkokysymyksen aiheesta? Tämä ja paljon muuta tänään Nykysuomen sunnuntai-striimissä klo 20:30!

Suora linkki Nykysuomen sunnuntai-striimiin:

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
mites
mites
7 years ago

Tuomittiinko jutussa niin, että Jessi ei ole ”julkisuuden henkilö ? Mielestäni on päivänselvää että hän on julkisuuden henkilö. Vaikuttaa siltä että tuomio on siksikin selvästi väärä

Voitto tulee
Voitto tulee
7 years ago

Oletteko ajatellut valittaa hovioikeuteen sillä perusteella, että haastehakemuksessa on päivänselvä virhe/puute ? Lain mukaan siviilivaatimuksista pitäisi kertoa haastehakemuksessa, mutta Jessin osalta ne puuttuu kokonaan siitä ( huom. oikeudenkäyntikirjelmä on eri asia).

Näyttää siltä että syyttäjä on tehnyt virkavirheen ( mielestäni vähintään rikoslain 40 luvun 10 pykälän tuottamuksellinen virkarikos )

PUUTTEELLINEN HAASTE:
https://vk.com/doc331558566_468985551?hash=e330af1c786b6d9a9b&dl=1bcf452bc99dc734b4

Ja koska haastehakemuksessa ei niistä mainittu, niin tuomioistuin ei olisi saanut edes käsitellä asiaa lainkaan. Tuomaritkin näyttävät tehneen selvän virkavirheen.

Laillinen haaste on ehdoton oikeudenkäynnin edellytys, joten sillä saa jutun varmasti nurin hovissa.

Kannattaisi mielestäni tehdä rikosilmoitus ja vaatia vahingonkorvauksia täyden korvauksen periaatteen mukaan syyttäjältä ja tuomareita, koska tämä oikeudenkäynti on turha, joudutaan uusimaan ja teille tullut hirveesti haittaa ja vaivaa ja kuluja tästä turhasta oikeudenkäynnistä. Syyttäjä ja tuomarit joutuisivat maksamaan kaikki OMASTA PUSSISTAAN, koska kyseessä on rikos ( oman käsitykseni mukaan)

LAKI ON SELVÄ

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa

5 luku
Syytteen vireillepanosta
Haastehakemus

3 §
Haastehakemuksessa on ilmoitettava:

6) asianomistajan vaatimukset, joita syyttäjä 3 luvun 9 §:n nojalla ajaa

Voitto tulee
Voitto tulee
7 years ago

Oletteko ajatellut että toisitte ilmi noi Interpolin sähellykset ?

1. Interpol muljutti Iljan kesken presidentinvaalikampanjan.

Interpolin omien sivujen mukaan Interpol ei voisi tehdä pidätyksiä, vaan pidätykset hoitaa aina paikallinen poliisi. Iljan ne kuitenkin pidätti Andorrassa.

Interpolin sivuilta:

Does INTERPOL send agents around the world to arrest people?
No, the INTERPOL General Secretariat does not sesnd officers into countries to arrest individuals. All investigations and arrests in each INTERPOL member country are carried out by the national police in accordance with national laws

https://www.interpol.int/FAQs

2. Suomen presidentinvaalit vaikuttaa muutenkin ”Turkkilaisilta”

Presidenttipyrkyri Ilja Janitskin pidätettiin Interpol etsintäkuulutuksen nojalla ”rikoksesta ihmisyyttä vastaan”, vaikka häntä ei ole koskaan edes epäilty sellaisesta, eikä ollut esitutkinnassa eikä syytettynä sellaisesta.

Turkissa on ollut vähän vastaavia tapauksia. Ylen juttu Turkkilaisia koskien:

https://yle.fi/uutiset/3-9811224

Interpolin Suomen kansallisena keskuksena toimii Keskusrikospoliisi.

Voitto tulee
Voitto tulee
7 years ago
Reply to  Voitto tulee

Suomessa muilutuksiin suhtaudutaan varsin vakavasti ja Iljan tapauksessa kyse on paitsi päätoimittajasta, myös (ex) presidenttipyrkyristä. Muilutus tapahtui kesken erittäin hyvin alkanutta vaalikampanjaa.

Esim.
Mäntsäläläiset muiluttivat miehen sorakuopalle – ”mikä sormi leikataan ensimmäisenä pois?”

Kaksi mäntsäläläistä miestä tuomittiin vankeuteen rikoksista, jotka huipentuivat kolmannen miehen muiluttamiseen sorakuopalle kesällä 2015 ja väkivallalla uhkailusta siellä.

31-vuotias mäntsäläläismies sai 1 vuoden 1 kuukauden ehdottoman tuomion törkeästä vapaudenriistosta, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta ja vahingonteosta.

Hänen 27-vuotias rikoskumppaninsa tuomittiin törkeästä vapaudenriistosta 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja oheissakkoon.

Tuusulan käräjäoikeus tuomitsi miehet myös maksamaan yhteensä 5 600 euroa erilaisia korvauksia uhrille, joka asui tuolloin Mäntsälässä, mutta on nyt uhkailujen vuoksi muuttanut muualle.

https://www.mantsalanuutiset.fi/artikkeli/484350-mantsalalaiset-muiluttivat-miehen-sorakuopalle-mika-sormi-leikataan-ensimmaisena

Latvakakkodet
Latvakakkodet
7 years ago
Reply to  Voitto tulee

Ilja ei käynyt mitään vaalikampanjaa koska hän ei edes kerännyt nimiä itselleen tarpeeksi. Ja ilmoitti selkeästi, hän jättää ajatuksen ehdokkuudesta. Hölmöt vaan jauhoivat edelleen: Ilja presidenttimme
. Tosin niin monet kannattajat ovat eläkkeellä yläpäänsä takia, joten suodaan se käsitys heille. Se on kammottavaa että tälläistä puhuvat henkilöt aikovat muka itse eduskuntaan. Soisi siellä olevan edes näin yksinkertaisen asian tajuavia.

Ilja ei ollut presidenttiehdokas, hänellä ei ollut vaalikampanjaa. Hänellä oli mvlehden mainoskampanja .

Minä Vain
Minä Vain
7 years ago
Reply to  Voitto tulee

Suomalaisen valtapelin sääntöihin kuuluu aina se, että rivikansalaisen oikeuksia poljetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteista perinteisesti kiinnostuneet ja rahoitusta saavat tahot on onnistuttu kiinnittämään mielenkiintonsa vain globaalin tason kysymyksiin. Suomen vanha maine oikeus- ja hyvinvointivaltiona on niin sitkeässä, ettei rivikansalaisten kokemia ihmisoikeusloukkauksia haluta ottaa todesta, sillä maailmalta löytyy aina shithole-valtioita, joissa asiat ovat vielä huonommin. Ja niin huonosti ovat niissä asiat, että Suomi katsotaan velvolliseksi ottamaan pakolaisiakin niistä vastaan sadoin tuhansin.

MV-lehden alasajossa lienee selkeä isompi poliitinen vääntö taustalla ja tuomarin on annettu ymmärtää, että kovin mahdollinen tuomio elinikäisesti vaikuttavine korvauksineen on annettava, jotta globalistit pääsevät toteuttaman visioitaan myös Suomen osalta.

Aatu
Aatu
7 years ago

https://www.youtube.com/watch?v=7eDCXQTWEmg

JINSA – Jewish Institute for National Security of America

Sitten juutalaisen perseen nuolija vapaamuurarin uskomaton kommentti!

https://www.aamulehti.fi/uutiset/pahinta-on-etta-juha-sipila-puhui-bolshevistisesta-rauhallisuudesta-harkitusti-demokraattisen-maan-politiikkaan-ei-kaivata-yhtaan-murhaavaa-kylmaverisyytta-201002295

Kommentti: ”Pahinta on, että Juha Sipilä puhui bolshevistisesta rauhallisuudesta harkitusti”
Politiikan toimittaja Lauri Nurmi ihmettelee Sipilän tapaa puhua bolshevistisesta rauhallisuudesta harkitusti ja ihaillen. Sipilä totesi perjantaina keskustan puoluekokouksessa kuulijoilleen, että sote-uudistus pitää nyt viedä bolshevistisella rauhallisuudella maaliin.

EI LAMPAAT HERÄÄ KETÄ VETELEE NARUISTA EI SITTEN MILLÄÄN!!

Ohhoh!
Ohhoh!
7 years ago

Astan olisi pitänyt oksentaa oikeussalista, ja kertoa syyn oksentamiselle, eli shokki kiduttamisen seurauksena.

Lääkärintodistus
Lääkärintodistus
7 years ago
Reply to  Ohhoh!

Onkohan hän vielä kaveri Keskimäen kanssa joka julkaisi valokuvan hänen lääkärintodistuksestaan ja määrätystä lääkityksestä?

Ohhoh!
Ohhoh!
7 years ago

Oikeussalissa.

“Presidentin miehet” – Upea muotokuva tutkivasta journalismista

Julkaistu eilen 12:19 – Kirjoittaja Toimitus

Sana Watergate on käytännössä synonyymi korruptiolle ja vallan väärinkäytölle. Termistä on tullut yleisnimitys poliittisille skandaaleille, julkkisten mokatulle toiminnalle ja ennen kaikkea leimalle "salaliittoteoria".

Termin suosiosta huolimatta on luonnollisesti niitä, jotka eivät tiedä yksityiskohtia siitä, mitä Watergate-skandaalissa todella tapahtui. Kaikille niille, jotka ovat tarpeeksi uteliaita halutakseen oppaan aiheeseen, Presidentin miehet (All the President's Men) on hyvä paikka aloittaa.

Elokuva dramatisoi ja tarkastelee journalistista prosessia, joka antoi Washington Postin toimittajille Bob Woodwardille ja Carl Bernsteinille mahdollisuuden yhdistää murto laajaan korruptioon ja vallan väärinkäyttöön silloisen Yhdysvaltain presidentin Richard Nixonin hallinnossa.

Watergate

Koska elokuva perustuu, kuten todettua, tositapahtumiin, tässä on lyhyt katsaus Watergate-skandaaliin.

Mainos:

Kuten tositapahtumiin perustuville elokuville on tapana, valmis tuote ottaa joitakin dramaattisia vapauksia, mutta mikään ei mene raiteiltaan tai venytä taiteellista vapautta liian pitkälle.

Skandaali sai alkunsa Nixonin hallinnon pyrkimyksistä peitellä osallisuuttaan 17. kesäkuuta 1972 tapahtuneeseen murtoon Demokraattien kansallisen komitean päämajaan, joka sijaitsi tuolloin Watergate-kompleksissa Washingtonissa.

Kyseessä oli amatöörimäinen murto, jonka suoritti viisi miestä, jotka olivat enemmän tai vähemmän tunareita: kaikki pidätettiin tapahtumapaikalla.

Media, erityisesti Washington Post, toi murron ja hallinnon välisen yhteyden polttopisteeseen. Raportointia ajoivat toimittajat Carl Bernstein, jota näyttelee Dustin Hoffman, ja Bob Woodward, jota esittää Robert Redford.

Suurella kärsivällisyydellä Woodward ja Bernstein käyttivät lähes kaksi vuotta keräten raskauttavaa tietoa, joka osoitti murron ja sen peittely-yritysten johtavan syvälle oikeusministeriön, FBI:n ja CIA:n katakombeihin – aina Oval Officeen asti.

Todistajanlausunnot ja muu näyttö paljastivat pian, että silloinen Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon oli hyväksynyt päätöksen salata hallintonsa osallisuus murtoon. Tutkinnassa paljastui myös ääniohjattu tallennusjärjestelmä Oval Officessa.

Tämä johti siihen, että Nixon erosi vuonna 1974 sen sijaan, että olisi joutunut virkasyytteeseen.

All the President's Men Watergate
Epäonnistunut murto käynnistää Watergaten elokuvassa "Presidentin miehet". Kuva: IMDb/Warner Bros.

Huomattava realismi

Tämä ei ole elokuva, joka tekee asiat helpoksi katsojalle.

Se alkaa pudottamalla meidät suoraan murtoon liittyviin tapahtumiin ilman selityksiä – esimerkiksi ilman selittävää tekstiä – mikä myötävaikuttaa sen poikkeukselliseen realismiin.

Se, mikä aluksi vaikuttaa erilliseltä välikohtaukselta, kehittyy nopeasti joksikin paljon enteellisemmäksi.

Jotkut saattavat pitää elokuvan vaatimusta jakamattomasta huomiosta haittapuolena, mutta se on myös lähestymistapa, joka ansaitsee kiitosta.

Kuvaus Woodwardin ja Bernsteinin kamppailusta tiedon saamiseksi tuntuu aidolta, saaden yleisön tuntemaan olevansa osa tutkintaa journalististen sankariemme rinnalla.

Tutkinta, joka muuttuu pian yhä vaarallisemmaksi. Ennen pitkää kaksikkoon iskee pakollinen paranoia. Ja kuten pian käy ilmi, hyvästä syystä...

All the President's Men Watergate
Toimittajiin kohdistuva uhka kasvaa. Kuva: IMDb/Warner Bros.

Aikaa vievää työtä

Woodward tai Bernstein saavat usein tietoa, jota he eivät voi uskottavasti julkaista, koska heidän lähteidensä on pysyttävä nimettöminä.

Sen sijaan, että jokainen palapelin palanen osoittaisi siististi kohti johtopäätöstä, kuten monien elokuvien yksinkertaisempi logiikka menisi, suuri osa heidän ajastaan kuluu asiakirjapinojen selaamiseen.

Tämä vaivalloinen työ on aikaa vievää ja vaikeasti hallittavaa: tavoitteena on löytää ne olennaiset yksityiskohdat, joita lehti tarvitsee saadakseen palaset loksahtamaan paikoilleen.

Presidentin miehet ei ihannoi journalismia; se kohtelee ammattia kunnioituksella. Sen sijaan, että tarinaa höystettäisiin toimintakohtauksilla, elokuva omistaa suurimman osan kestostaan sille epäkiitolliselle työlle, jota totuuden selvittäminen vaatii.

Loputtomat puhelut ja unettomat yöt kuluvat työsopimusten, kuittien, puhelinluetteloiden ja todistajalausuntojen läpikäymiseen. Työlästä työtä, mutta myös virkistävä näyttö hyvästä vanhanaikaisesta journalismista.

Elokuva hallitsee verkkaista tahtiaan poikkeuksellisella taidolla keskittyen tutkinnan läpimurtoihin. Presidentin miehet ei todennäköisesti valaise koko Watergate-tutkintaa; se olisi vaatinut huomattavasti enemmän kuin sen 138 minuuttia.

Se, mitä saamme kokea, voidaan kuitenkin perustellusti katsoa harkituksi kokonaisuudeksi.

All the President's Men Watergate
Bernstein, Woodward ja toimituksen johto. Kuva: IMDb/Warner Bros.

Oscar-palkittu "salaliittoteoria"

Presidentin miehet oli yksi vuoden 1976 ylistetyimmistä ja puhutuimmista elokuvista.

Vuoden 1977 Oscar-gaalassa se vei kotiin neljä patsasta ja sai neljä muuta ehdokkuutta, mukaan lukien paras elokuva ja paras ohjaus. Syystäkin: elokuva on moitteeton esimerkki taiteellisesta vapaudesta, jota nykyinen cancel-kulttuuri, dogmit ja agendat eivät rasita.

Käsikirjoitus on hyvin kirjoitettu ja tiivis, vetäen katsojan kärsivällisesti mukaan tarinaan. Ihmiset tuon tarinan takana on kuvattu uskottavasti ja arvokkaasti.

Alan J. Pakula käsittelee lähdemateriaalia hänelle tyypillisellä tavalla pienen ihmisen puolella, eksymättä koskaan tavoitteestaan: kertoa historiallisen tapahtuman tarina autenttisesti.

Kun katsoo näyttelijäkaartia, suoritukset ovat odotetusti virheettömiä. Redford ja Hoffman ovat erinomaisia rooleissaan. He yksinkertaisesti ovat Woodward ja Bernstein.

Sivuosanäyttelijät erottuvat vielä enemmän. Ennen kaikkea Hal Holbrook ja Jason Robards – kaksi henkilökohtaista suosikkiani. Jälkimmäinen sai täysin ansaitun Oscarin parhaasta miessivuosasta.

Oikean elämän salaliitot ja mysteerit eivät ratkea niin siististi tai nopeasti kuin monet muut elokuvat antavat meidän uskoa. Tämä on totisesti totta Watergate-skandaalin kohdalla.

On siis virkistävää, että Presidentin miehet uskaltaa valita kapeamman ja riskialttiimman polun.

Ajankohtaisempi kuin koskaan

Elokuva tuo polttopisteeseen myös jotain sellaista, mikä on äärimmäisen ajankohtaista tänään.

Kun Washington Post ja muu media alkoivat selvittää tapausta, ei kestänyt kauaakaan, kun ketä tahansa hämäräperäisyyksiin viittaavaa alettiin kutsua "salaliittoteoreetikoksi" tai "foliohatuksi". Kuulostaako tutulta?

On mielenkiintoista huomata, että pari vuotta myöhempi oletettu salaliittoteoria osoittautui olevan kaikkea muuta kuin teoriaa. Jotain pohdittavaa kaikille niille, jotka on saatu uskomaan, ettei salaliittoja ole olemassa.

Presidentin miehet näyttää, mitä aito tutkiva journalismi voi olla, ilman sitä yksinkertaisuutta tai loistoa, jota Hollywood niin usein tällaisille tarinoille antaa.

Se on myös elokuva, jonka pitäisi olla pakollista katsottavaa jokaiselle alalle tulevalle, joka haluaa kutsua itseään toimittajaksi.

Toimittajille, jotka kyseenalaistavat vallitsevia narratiiveja sen sijaan, että nielisivät purematta kaiken, mitä poliitikot ja vallanpitäjät käskevät meidän niellä. Toimittajille, joilla on rohkeutta, sisua ja kärsivällisyyttä ja jotka ovat valmiita kaivamaan vaikka maailman ääriin paljastaakseen totuuden.

 

Jan Sundstedt

Säilö sadonkorjuun antimet kuivaamalla hedelmät ja marjat

Julkaistu 4.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Hedelmien ja marjojen kuivaaminen on helppo tapa saada sato kestämään pidempään. Maut säilyvät ja niistä voi nauttia kauan sesongin päättymisen jälkeen.

Kuivaaminen on yksinkertainen tapa säästää enemmän kuin ehdit syödä tuoreena. Kun vesi vähitellen poistuu, mausta tulee täyteläisempi, ja hedelmät vievät huomattavasti vähemmän tilaa kuin pakastimessa.

Menetelmä toimii erityisen hyvin omenoille, päärynöille, luumuille ja mansikoille. Lopputuloksen voi syödä välipalana, sekoittaa mysliin tai käyttää puurossa ja leivonnassa.

Valitse hyvät raaka-aineet

Aloita kypsistä mutta kiinteistä hedelmistä. Hävitä kaikki homeiset tai pahasti vaurioituneet yksilöt. Huuhtele hedelmät ja marjat, poista näkyvä multa ja anna niiden valua huolellisesti.

Mainos:

Poista siemenkodat ja kannat ja leikkaa sitten suuremmat hedelmät tasaisiksi viipaleiksi. Ohuet omenaviipaleet rapsakoituvat helpommin, kun taas paksummat lohkot jäävät yleensä sitkeiksi. Omenat ja päärynät voidaan kuivata kuorineen.

Vaaleat hedelmät tummuvat usein kuivauksen aikana. Tämä on vaaratonta, mutta jos haluat säilyttää vaaleamman värin, voit kastaa palaset lyhyesti sitruunaveteen.

Uuni vai kasvikuivuri

Kasvikuivuri tarjoaa tasaisen lämmön ja hyvän ilmankierron. Aseta palaset yhteen kerrokseen ilman, että ne menevät päällekkäin, ja noudata laitteen ohjeita.

Kiertoilmauuni toimii myös hyvin. Aseta hedelmät pelleille tai ritilöille ja kuivaa ne noin 50–60 asteessa (130–140 °F).

Kosteuden on päästävä poistumaan uunista. Luukku saattaa siksi olla tarpeen jättää hieman raolleen, mutta vain jos uunin valmistaja sen sallii. Tarkista palaset silloin tällöin ja vaihda peltien paikkaa, jos kuivuminen on epätasaista.

Kuivausaika riippuu raaka-aineesta, paksuudesta ja laitteistosta. Varaudu useisiin tunteihin. Älä nosta lämpöä prosessin nopeuttamiseksi: pinta voi kuivua samalla kun sisus jää kosteaksi.

Marjojen käsittely

Mansikat on nopea valmistella: viipaloi ne tai puolita ne. Vadelmat ja karhunvatukat voidaan kuivata kokonaisina, mutta ne tarvitsevat enemmän aikaa. Mustikoiden kohdalla voi auttaa, jos niiden antaa ilmakuivua huolellisesti huuhtelun jälkeen ennen uuniin laittamista. Mustikoilla ja herukoilla on kuori, joka pidättää kosteutta, ja ne voidaan pistellä varovasti rikki tai murskata kevyesti ennen kuivaamista.

Pehmeät marjat sopivat hyvin myös hedelmänahkaan. Soseuta ne, levitä ohut kerros kuivausarkille ja kuivaa, kunnes pinta ei enää tunnu tahmealta. Anna nahan jäähtyä ennen sen rullaamista.

Milloin se on valmista?

Anna muutaman palasen jäähtyä ennen niiden testaamista. Valmiin hedelmän tulisi tuntua nahkamaiselta tai taipuisalta, eikä siitä saa irrota kosteutta, kun se halkaistaan ja sitä painetaan. Marjoista tulee usein kuivempia ja kiinteämpiä.

Piilevän jäännöskosteuden havaitsemiseksi jäähtyneet hedelmät voidaan laittaa löyhästi puhtaisiin lasipurkkeihin 7–10 päiväksi. Ravista purkkeja päivittäin. Jos tiivistyy kosteutta, sisältöä on kuivattava vielä hetki.

Säilytä ilmatiiviissä purkeissa

Kun kaikki on täysin kuivaa, hedelmät voidaan pakata puhtaisiin, ilmatiiviisiin purkkeihin. Pienemmät annokset ovat käytännöllisiä, koska loppuosa erästä ei altistu kosteudelle joka kerta, kun purkki avataan.

Merkitse purkkiin sisältö ja päivämäärä, ja säilytä sitä pimeässä, kuivassa ja viileässä paikassa. Tarkista sisältö ajoittain. Jos se tuoksuu epätavalliselta tai home on näkyvissä, älä syö sitä. Homeinen ruoka tulee yleensä hävittää kokonaan.

Hedelmät ja marjat, jotka on kuivattu perusteellisesti ja säilytetty ilmatiiviisti pimeässä, viileässä ja kuivassa paikassa, säilyvät usein noin 6–12 kuukautta. Lämpö ja kosteus lyhentävät säilyvyyttä. Tiivistynyt kosteus purkissa tai kostuneet palaset viittaavat siihen, että sisältö on tarkistettava. Näkyvä home, epätavallinen haju tai merkit tuholaisista tarkoittavat, että koko sisältö on hävitettävä.

Norjan suurin viikinkiaikainen kolikkoaarre avautuu yleisölle

Julkaistu 1.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ensimmäiset 100 kolikkoa Mørstadin aarteesta, Norjan suurimmasta viikinkiaikaisesta kolikkolöydöstä, on nyt julkaistu verkossa. Valokuvat ja kuvaukset antavat tutkijoille ja yleisölle mahdollisuuden tutustua lähes 5 000 kolikon aarteen ensimmäiseen osaan.

Metallinetsijät Vegard Sørlie ja Rune Sætre löysivät Mørstadin aarteen 10. huhtikuuta 2026 pellolta Renan läheltä Østerdalenista, Itä-Norjasta. Löytö kasvoi nopeasti 19 kolikosta noin 3 000 kolikkoon. Viimeisimmän laskennan mukaan aarre käsittää 4 886 kolikkoa, ja määrä saattaa nousta, kun alueella tehdään jatkotutkimuksia.

Oslon yliopiston kulttuurihistoriallinen museo on aloittanut kolikoiden julkaisemisen Unimus-kokoelmatietokannassa. Jokaiselle esineelle annetaan oma numero, se valokuvataan molemmin puolin ja siihen liitetään tiedot muun muassa alkuperästä, iästä ja lyöntipaikasta.

Ensimmäiset julkaistut merkinnät koostuvat pääasiassa englantilaisista ja saksalaisista kolikoista, joiden hallitsijoita ovat olleet muun muassa Ethelred II Neuvoton, Knuut Suuri ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarit Otto I–III. Mukana on myös harvinaisempia esimerkkejä.

Mainos:
Riveittäin valokuvattuja kolikoita Unimus-kokoelmatietokannassa
Museon tietokanta näyttää ensimmäiset 100 luetteloitua kohdetta Mørstadin aarteesta. Kuvakaappaus: Unimus/Kulttuurihistoriallinen museo

Harvinainen kolikko Dublinin kuninkaalta

Yksi kolikoista on Sigtrygg Silkkiparran, Dublinin viikinkikuninkaan, lyöttämä. Numismaatikko Anne Skogsfjord arvioi, että aarre saattaa sisältää noin kymmenen hänen lyöttämäänsä kolikkoa.

Emme ole aiemmin saaneet tällaista, hän kertoi forskning.no-sivustolle.

Työ on aikaavievää, ja sen arvioidaan kestävän noin tunnin kolikkoa kohden. Yli 1 000 kolikkoa on jo luetteloitu, mutta ne on tarkistettava ja valokuvattava ennen julkaisemista. Museo arvioi, että koko tehtävä vie vähintään vuoden.

Neljää harvinaista Harald Ankaran kolikkoa, jotka ajoittavat aarteen kätkemisen noin vuosiin 1046–1047, ei ole vielä julkaistu. Osia Mørstadin aarteesta on esillä myös Oslon historiallisessa museossa tänä syksynä.

Tanskaan odotetaan suurta maanviljelijöiden protestia ministerin pysyessä tiukkana

Julkaistu 31.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Noin 3 000 tanskalaisen maanviljelijän ja elintarvikealan yritysten edustajan odotetaan kokoontuvan suureen mielenosoitukseen Odenseen maanantaina. Tyytymättömyys kohdistuu hallituksen uusiin typpisääntöihin, mutta vastuullinen ministeri pysyy sitoutuneena päästöjen vähentämiseen.

Mielenosoituksen järjestää toimialajärjestö Landbrug & Fødevarer Odensen kongressikeskuksessa. Taustalla on uusi laki, joka kiristää rajoituksia maatalouden typpipäästöille, Berlingske raportoi.

Lain odotetaan tulevan voimaan syyskuussa, vaikka lopulliset päästörajat valmistuvat vasta myöhemmin syksyllä. Maanviljelijöiden on siksi kylvettävä ensi vuoden sadot tietämättä kaikkia ehtoja.

Varoitus kalliimmasta ruoantuotannosta

Hedelmien ja vihannesten viljelijät pelkäävät joutuvansa erityisen koville. He saattavat joutua ostamaan lisää maata täyttääkseen vaatimukset siitä, kuinka suuri osa pinta-alasta on jätettävä kesannolle.

Mainos:

Hallitus on tekemässä ruoan tuottamisesta Tanskassa kalliimpaa ja vaikeampaa. Se vahingoittaa maataloutta, maaseutua ja Tanskaa ruoantuottajamaana, sanoo Landbrug & Fødevarerin puheenjohtaja Søren Søndergaard.

Konflikti on myös saanut useat maatalouden edustajat keskeyttämään työnsä paikallisissa vihreissä kolmikantaryhmissä, joissa maanomistajien ja viranomaisten on tarkoitus sopia paikallisista ympäristötoimista.

Ministeri pysyy tiukkana

Eläin- ja eläinsuojeluministeri Christian Rabjerg Madsen sanoo ymmärtävänsä viljelijöiden turhautumisen ja aikoo kuunnella heidän vastalauseitaan. Samalla hän pitää kiinni sovitusta maatalouden typpipäästöjen vähentämisestä.

Haluan kuunnella maatalousalaa, käydä vuoropuhelua ja löytää ratkaisuja. Mutta ratkaisut tehdään niiden puitteiden rajoissa, joilla toteutetaan maatalouden typpipäästöjen vähennykset, joista olemme sopineet sekä poliittisesti että itse maatalousalan kanssa, hän sanoo.

Ministeri toivoo, että työ paikallisissa kolmikantaryhmissä voi jatkua, kun lopulliset päästörajat ja korvaukset ovat valmiina syyskuun lopulla tai lokakuun alussa.