Mainos:

Kuinka nopeat maksutavat muokkaavat digitaalisia palveluita

Julkaistu 28.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuinka nopeat maksutavat muokkaavat digitaalisia palveluita

Digitaaliset palvelut kilpailevat nykyään ennen kaikkea ajastasi. Uusia sovelluksia, verkkokauppoja ja viihdepalveluita julkaistaan jatkuvasti, mutta vain harvat onnistuvat tekemään käyttökokemuksesta niin sujuvan, että niihin palaa yhä uudelleen.

Kehitystä vauhdittavat erityisesti mobiilikäyttö, nopeat maksutavat ja kasvavat odotukset siitä, että kaikki toimii ilman turhia vaiheita. Samalla palveluntarjoajat investoivat yhä enemmän teknologiaan, jonka tavoitteena on tehdä asioinnista nopeampaa, turvallisempaa ja mahdollisimman vaivatonta. Muutos näkyy lähes kaikilla toimialoilla pankkipalveluista verkkokauppoihin ja digitaaliseen viihteeseen. Euroopassa maksamisen kehitystä vauhdittaa myös avoimen pankkitoiminnan yleistyminen, jonka ansiosta rahansiirrot ja tunnistautuminen voidaan yhdistää aiempaa saumattomammin.

Käyttökokemus tekee vaikutuksen muutamassa sekunnissa

Verkkopalveluilla on vain hetki aikaa vakuuttaa käyttäjä. Jos sivusto latautuu hitaasti, rekisteröityminen tuntuu monimutkaiselta tai maksaminen vaatii useita ylimääräisiä vaiheita, moni siirtyy nopeasti kilpailijan palveluun. Käyttökokemuksesta onkin tullut yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä lähes kaikilla toimialoilla.

Hyvä esimerkki tästä löytyy rahapelialalta, jossa myös maksamisen sujuvuus vaikuttaa palvelun houkuttelevuuteen. Esimerkiksi uudet Brite kasinot perustuvat avoimen pankkitoiminnan hyödyntämiseen, jolloin tunnistautuminen ja maksaminen tapahtuvat suoraan omalla verkkopankilla ilman erillisten korttitietojen syöttämistä. Samalla kotiutukset voidaan monissa tapauksissa käsitellä huomattavasti perinteisiä menetelmiä nopeammin.

Mainos:

Ruotsissa vuonna 2019 perustettu Brite toimii nykyisin 27 Euroopan markkinalla ja on yhteydessä yli 3 800 pankkiin. Palvelu hyödyntää open banking -teknologiaa, jonka ansiosta maksu voidaan vahvistaa suoraan pankin omalla tunnistautumisella ilman erillistä maksutiliä. Tämä vähentää ylimääräisiä vaiheita sekä kuluttajan että verkkopalvelun näkökulmasta.

Sama kehitys näkyy myös verkkokaupoissa ja digitaalisissa palveluissa yleisemmin. Yritykset seuraavat tarkasti, kuinka moni keskeyttää asioinnin kassavaiheessa, sillä pienikin parannus maksamisen sujuvuudessa voi kasvattaa onnistuneiden ostojen määrää. Käyttäjän näkökulmasta paras maksutapa on usein sellainen, jota ei juuri tarvitse ajatella, vaan esimerkiksi tunnistautuminen onnistuu nopeasti ja maksu vahvistuu muutamassa sekunnissa.

Maksamisen nopeus vaikuttaa yhä useampaan ostopäätökseen

Talouden kasvaessa maksamisesta on tullut olennainen osa koko asiakaskokemusta. Kuluttaja ei arvioi pelkästään tuotetta tai palvelua, vaan myös sitä, kuinka helposti ostoksen voi viimeistellä. Muutaman ylimääräisen vaiheen lisääminen kassalla voi kasvattaa keskeytettyjen ostosten määrää merkittävästi.

Samaan aikaan maksuliikenne Euroopassa muuttuu vauhdilla. Pikamaksut ovat yleistyneet nopeasti, ja euroalueen pankkeja koskeva uusi sääntely on lisännyt niiden saatavuutta. Suomessa vuoden 2025 toisella puoliskolla tehtiin noin 79 miljoonaa SEPA-pikamaksua, mikä vastasi 12,3 prosenttia kaikista tilisiirroista. Määrä kasvoi noin 20 miljoonalla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Nopeat maksut hyödyttävät sekä kuluttajia että yrityksiä. Rahat liikkuvat sekunneissa vuorokauden ympäri, mikä nopeuttaa toimituksia, palautuksia ja asiakaspalvelun käsittelyä. Yritykset puolestaan saavat varat käyttöönsä aiempaa nopeammin, mikä voi parantaa kassavirran hallintaa etenkin suuria maksutapahtumamääriä käsittelevillä toimialoilla.

Kehitys ei rajoitu pelkästään pankkeihin. Maksutavoista on tullut osa yritysten kilpailustrategiaa, ja uusia ratkaisuja otetaan käyttöön sitä mukaa, kun asiakkaiden odotukset kasvavat. Kuluttaja huomaa muutoksen ennen kaikkea siinä, että maksaminen vie yhä vähemmän aikaa.

Digitaalinen viihde seuraa samoja kehityssuuntia

Suoratoistopalvelut, verkkopelit, musiikkipalvelut ja muut digitaaliset viihdepalvelut kilpailevat samoista käyttäjistä. Yhteinen nimittäjä on mahdollisimman pieni kitka palvelun käytössä. Sisäänkirjautumisen, maksamisen ja sisällön löytämisen on onnistuttava nopeasti riippumatta siitä, käytätkö puhelinta, tablettia vai tietokonetta.

Mobiililaitteiden kasvanut käyttö on vauhdittanut tätä kehitystä entisestään. Pienellä näytöllä jokainen ylimääräinen vaihe tuntuu suuremmalta kuin tietokoneella, minkä vuoksi palveluiden suunnittelussa korostuvat selkeys, nopeus ja yksinkertainen käyttöliittymä.

Maksutavoissa näkyy sama suunta. Korttimaksujen rinnalle ovat nousseet pankkipohjaiset ratkaisut, mobiilimaksaminen ja digitaaliset lompakot. Kuluttajalle tärkeintä on yleensä se, että tuttu maksutapa löytyy helposti ja maksu vahvistuu turvallisesti.

Samalla eri palveluiden väliset erot pienenevät. Jos yksi toimija onnistuu tarjoamaan poikkeuksellisen sujuvan käyttökokemuksen, kilpailijat pyrkivät nopeasti vastaamaan siihen omilla ratkaisuillaan. Näin koko digitaalinen palvelukenttä kehittyy vähitellen samaan suuntaan riippumatta siitä, myydäänkö tuotteita, viihdettä vai erilaisia verkossa toimivia palveluita.

Nettikasinot hyödyntävät uusia maksuteknologioita ensimmäisten joukossa

Rahapeliala on ollut yksi nopeimmin uusia maksutapoja käyttöön ottavista toimialoista. Kilpailu asiakkaista on kovaa, joten jokainen vaihe rekisteröitymisestä talletukseen ja kotiutukseen pyritään tekemään mahdollisimman sujuvaksi.

Perinteisten pankkikorttien rinnalle ovat nousseet avoimeen pankkitoimintaan perustuvat ratkaisut, joissa maksu vahvistetaan omilla verkkopankkitunnuksilla. Samalla henkilöllisyys voidaan tunnistaa osana maksutapahtumaa, mikä vähentää erillisten tunnistusprosessien tarvetta.

Maksutapojen kehityksessä korostuvat myös turvallisuus ja luotettavuus. Brite on lisensoitu maksulaitos, joka toimii EU:n PSD2-sääntelyn mukaisesti. Maksut vahvistetaan aina käyttäjän oman pankin tunnistusmenetelmällä, eikä korttitietoja tarvitse luovuttaa maksun yhteydessä.

Rahapeliala toimii usein uusien maksuratkaisujen testialustana, koska pelaajat odottavat talletusten ja kotiutusten tapahtuvan nopeasti. Onnistuneet innovaatiot leviävät myöhemmin myös verkkokauppoihin ja muihin digitaalisiin palveluihin. Sama ilmiö on nähty aiemmin esimerkiksi mobiilimaksamisen, sähköisten lompakoiden ja välittömien pankkisiirtojen yleistymisessä.

Kilpailu käyttäjistä kiristyy myös tulevina vuosina

Digitaalisten palvelujen määrä kasvaa edelleen lähes kaikilla toimialoilla. Samalla käyttäjien odotukset nousevat jatkuvasti, sillä parhaat palvelut määrittävät nopeasti uuden normaalin myös kilpailijoille.

Maksaminen on hyvä esimerkki tästä kehityksestä. Vielä muutama vuosi sitten päivän tai kahden odotus tilisiirrossa oli tavallista. Nyt sekunneissa toteutuvat maksut yleistyvät nopeasti eri puolilla Eurooppaa, ja sama kehitys näkyy verkkokaupoissa, finanssipalveluissa sekä digitaalisessa viihteessä.

Teknologinen kehitys jatkuu myös tulevina vuosina. Tekoäly, entistä paremmat tunnistusratkaisut ja avoimen pankkitoiminnan laajeneminen muuttavat tapaa, jolla palveluita käytetään ja maksuja tehdään. Kuluttajan näkökulmasta tärkeintä on kuitenkin edelleen yksinkertainen kokonaisuus, jossa kaikki toimii odotetulla tavalla ilman ylimääräisiä viiveitä.

Lopulta kilpailu ei ratkea siihen, kenellä on eniten ominaisuuksia, vaan siihen, kuka tekee palvelun käytöstä helpointa. Palvelu, joka säästää aikaa ja tekee maksamisesta vaivatonta, erottuu edukseen myös markkinoilla, joilla vaihtoehtoja on enemmän kuin koskaan.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Lapset ja aikuiset jakoivat hautoja Ruotsissa – verisiteet olivat kuitenkin harvinaisia

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Useimmissa tutkituissa tapauksissa viikinkiajan lopun ja keskiajan Ruotsissa aikuisten kanssa haudatut lapset eivät olleet läheisiä biologisia sukulaisia. Tukholman yliopiston uusi tutkimus haastaa yleisen arkeologisen tulkinnan ja osoittaa, että sosiaaliset ja uskonnolliset periaatteet määrittivät usein sen, ketkä jakoivat haudan.

Tutkijat analysoivat DNA:ta 142 ihmisestä, jotka oli haudattu Sigtunaan, Jämtlannin Västerhusiin ja Skånen Fjälkingeen. Aineisto sisälsi 68 lasta ja nuorta sekä 74 aikuista 27 yksittäishaudasta ja 50 yhteishaudasta Science Advances -lehdessä julkaistun tieteellisen tutkimuksen mukaan.

Kun arkeologit ovat löytäneet aikuisen ja lapsen samasta haudasta, he ovat usein tulkinneet heidät vanhemmaksi ja lapseksi tai muiksi läheisiksi sukulaisiksi. DNA-tulokset osoittavat, että tämä selitys päti harvoin tutkittuun aineistoon, jopa sellaisilla hautausmailla, joilla monet haudatuista olivat tosiasiassa sukua toisilleen.

Oletamme usein, että samassa haudassa oleva aikuinen ja lapsi ovat vanhempi ja lapsi, tai vähintäänkin läheisiä sukulaisia. Useimmissa tutkimissamme tapauksissa se ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, sanoo tutkimusta johtanut Maja Krzewińska Paleogenetiikan keskuksesta lehdistötiedotteessa.

Mainos:

Lapset noudattivat aikuisten hautaustapoja

Geneettinen materiaali mahdollisti myös sellaisten lasten biologisen sukupuolen määrittämisen, jotka olivat liian nuoria määritettäväksi luurangon perusteella. Tämän ansiosta tutkijat pystyivät selvittämään, noudattiko lasten sijoittelu hautausmailla samoja malleja kuin aikuisten.

Tulokset osoittavat, että pojat ja useimmat tytöt haudattiin samankaltaisten periaatteiden mukaisesti kuin aikuiset. Västerhusissa, jossa miehet ja naiset sijoitettiin yleensä hautausmaan eri puolille, lapset noudattivat samaa sukupuolen mukaan jaoteltua mallia.

Lapsia ei näytetä kohdellun erillisenä kategoriana. Kuolemassa he noudattivat samoja sosiaalisia ja uskonnollisia periaatteita kuin aikuiset miehet ja naiset, sanoo Anders Götherström, molekyyliarkeologian professori ja hankkeen johtaja.

Tutkijat päättelevät, että sukupuoliroolit näyttävät vakiintuneen varhain, mutta korostavat samalla, että hautaustavat sallivat silti tiettyä joustavuutta. Löydökset viittaavat myös siihen, että laajennetut sukulaisuusverkostot ovat saattaneet olla tärkeitä varhaiskristillisten yhteisöjen järjestäytymisessä.

Poikkeuksellisen selkeä sukulaisuuskuvio löytyi erään nuoren naisen ympäriltä Västerhusin hautausmaalta, joka tunnetaan nimellä Nainen 56. DNA yhdisti hänet viiteen läheiseen sukulaiseen samalla hautausmaalla: hänen vanhempiinsa, veljeensä ja kahteen tyttäreensä. Heitä ei kuitenkaan ollut haudattu yhdessä hänen kanssaan, vaan eri puolille aluetta.

DNA-tutkimus muuttaa siten kuvaa keskiaikaisista yhteishautauksista. Vierekkäin lepäävät ihmiset eivät välttämättä kuuluneet samaan ydinperheeseen. Sen sijaan se paljastaa yhteiskunnan, jossa usko, sukupuoli ja sosiaalinen yhteisö saattoivat painaa biologista sukulaisuutta enemmän, kun kuolleet saatettiin lepoon, Tukholman yliopisto raportoi.

Kanye West suunnittelee konsertteja Venäjällä

Julkaistu 20.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Venäläinen promoottori Say Agency on ilmoittanut räppäri Kanye Westin, joka esiintyy nykyään nimellä Ye, kahdesta konsertista Pietarissa lokakuussa.

Konsertit on määrä järjestää 10. ja 11. lokakuuta Gazprom Arenalla, johon mahtuu noin 80 000 katsojaa.

Say Agency vahvisti Venäjän valtiolliselle uutistoimisto RIA Novostille, että Ye/Kanye West esiintyy Pietarissa, Meduza raportoi. Myös Reuters kertoo Gazprom Arenan vahvistaneen suunnitelmat.

Liput maksavat 9 000 ruplasta ylöspäin, ja niitä voi ostaa erilliseltä lippusivustolta. Meduza raportoi, että seisomapaikka areenan kentällä maksaa 25 000 ruplaa, kun taas aitiopaikka voi maksaa jopa 160 000 ruplaa.

Mainos:

Kanye West vieraili Moskovassa vuonna 2024 venäläisen suunnittelijan Gosha Rubchinskiyn syntymäpäiväjuhlissa.

Tuolloiset raportit viittasivat mahdolliseen konserttiin Lužniki-stadionilla, mutta järjestäjät eivät koskaan vahvistaneet suunnitelmia, eikä esiintymistä tapahtunut.

Saatavilla olevat lähteet eivät tällä hetkellä sisällä Kanye Westin julkista lausuntoa siitä, toteutuvatko konsertit.

Hapansilakka: Ruotsin kuuluisa ja pistävä perinne

Julkaistu 20.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Elokuun kolmas torstai merkitsee perinteisesti sesongin alkua voimakkaan tuoksuiselle ruotsalaiselle hapansilakalle (surströmming). Ruotsalaisten sekä rakastama että vihaama fermentoitu kala omaa pitkän historian – erityisesti Pohjois-Ruotsissa.

Fermentointi eli hapattaminen on yksi ihmiskunnan vanhimmista tavoista valmistaa ja säilöä ruokaa. Esimerkiksi Ruotsin eteläosista löydetyt arkeologiset löydöt hapatustoiminnoista ajoittuvat 9 000 vuoden taakse.

Erityisesti kalan hapattaminen on ollut pitkään yleistä etenkin Pohjois- ja Länsi-Ruotsissa, Living Cultural Heritage -arkisto kirjoittaa. Suolattu ja hapatettu kala mainittiin jo vuonna 1572, ja vanhin tallennettu maininta sanasta surströmming on vuodelta 1732. Oli luonnollista valmistaa hapatettua kalaa silakasta, mutta myös muita kaloja käytettiin: särkeä, ahventa, siikaa, taimenta ja nieriää.

Vaikka hapansilakalla on hyvin ominainen haju, sana ”hapan” ei tarkoita, että tuote olisi pilalla tai mätä, vaan yksinkertaisesti sitä, että se on fermentoitu.

Mainos:

Suolattua ja hapatettua silakkaa

Suolaus oli myös yleinen tapa säilöä kalaa. Ero suolauksen ja hapattamisen välillä on suolan määrässä sekä itse käymisprosessissa. Suolasilakka sisältää suuren määrän suolaa, mikä estää kalan bakteereita käymästä ja siten säilöö sen. Hapansilakka taas sisältää vähemmän suolaa, jolloin sen annetaan fermentoitua.

Kustaa Vaasan suolapula

1500-luvulla Ruotsi kärsi suolapulasta, koska kuningas Kustaa Vaasan sanotaan hoitaneen huonosti luottonsa kauppakumppani Lyypekin kanssa, kertoo Hapansilakka-akatemia (Surströmming Academy). Rangaistuksena suolatoimituksia Ruotsiin rajoitettiin. Tämä puolestaan johti hapatetun kalan ja hapansilakan tuotannon huomattavaan kasvuun, koska niiden valmistukseen tarvittiin vähemmän suolaa.

Ruotsia koetteli toinen suolapula 1700-luvulla Englannin kanssa vallinneiden jännitteiden vuoksi. Pula johti suolasilakan tuotannon vähenemiseen ja hapansilakan lisääntymiseen.

Koivun tuohia ja tynnyreitä

Hapansilakan valmistamiseksi kala ensin puhdistettiin, suolattiin kevyesti tynnyrissä ja peitettiin koivun tuohella. Tynnyri suljettiin tiiviillä kannella. On viitteitä siitä, että tynnyri usein haudattiin maahan ja käymisprosessin annettiin tapahtua näin, minkä vuoksi kalaa kutsuttiin joskus ”haudatuksi kalaksi”. Muutoin tynnyreitä säilytettiin usein venevajoissa. Kala fermentoitui kesän aikana ja se syötiin syksyllä.

Hapansilakkakauden avajaiset Tennstopet-ravintolassa vuonna 1950.
Hapansilakkakauden avajaiset Tennstopet-ravintolassa vuonna 1950. Kuva: Gunnar Lantz

Arkiruasta herkuksi

Hapansilakka oli aiemmin arkiruokaa, jota syötiin tavallisissa ja köyhissä kotitalouksissa, pääasiassa Pohjois-Ruotsin rannikolla. Aluksi sitä myytiin tynnyreissä, joissa se oli valmistettu, tai avoimissa astioissa, mutta Ruotsin teollistuessa kalaa alettiin myydä säilykepurkeissa.

1900-luvun jälkipuoliskolla ruotsalaiset alkoivat pitää hapansilakkaa herkkuna. Vuonna 1940 elokuun kolmas torstai säädettiin lailla hapansilakkapremiääriksi eli kauden avajaispäiväksi. Viranomaiset halusivat varmistaa, että kala oli fermentoitunut riittävästi ennen kuin sitä myytiin ja yleisö söi sitä. Laki pysyi voimassa vuoteen 1988 asti, mutta perinne säilyy edelleen, erityisesti Pohjois-Ruotsissa.

Ulvöniä kutsutaan usein hapansilakan saareksi, sillä siellä kalaa alettiin tuottaa suuremmassa mittakaavassa. Nykyään saarella ei ole teollista tuotantoa, mutta sen henki elää asukkaiden keskuudessa. Esimerkiksi Hapansilakka-akatemia perustettiin vuonna 1999 perinnön säilyttämiseksi. Nykyään saarella on museo, ja sesongin avaus on perinteinen kohokohta.

Myös muut kaupungit ylläpitävät perinteisiä juhlia. Nykyään Ruotsissa on yhdeksän suolaamoa, jotka tuottavat hapansilakkaa.

Nykyään puolet kaikesta hapansilakasta kulutetaan Dalälven-joen pohjoispuolella ja toinen puoli sen eteläpuolella, erityisesti Tukholmassa. Yli puolet hapansilakkaa syövistä tekee niin vain kerran vuodessa.

Brännvin kuuluu pöytään

Hapansilakan syöminen on juhlallinen tilaisuus, jolloin perhe ja ystävät kokoontuvat yhteen nauttimaan fermentoitua kalaa. Perinne elää, eikä syömistavassa ole tapahtunut suuria muutoksia.

Voimakkaan hajun vuoksi suositellaan, että purkki avataan ulkona, mutta näin ei tehty menneisyydessä. Kielen ja kansanperinteen laitoksen (Isof) tallennetun aineiston mukaan tämä ei olisi tehnyt kenestäkään ”aitoa hapansilakan syöjää”.

Kansi avattiin ja annettiin miellyttävän ’sihinän’ levitä. Sitten hapansilakka otettiin suoraan purkista ja syötiin sellaisenaan, muistelivat Karin Wedin (s. 1884), Per Persson (s. 1891) ja Anders Liiv (s. 1881) Hedesundassa ja Valbossa, Gästriklandissa vuonna 1973 (Isof Uppsala, ULMA 29063).

Suoraan purkista syömisen ohella oli yleistä nauttia kalaa lisukkeiden kanssa. Niitä käytetään edelleen: keitettyä puikulaperunaa, rieskaa (tunnbröd), sipulisilppua ja kermaviiliä. Hapansilakka asetetaan usein rieskan päälle lisukkeiden kanssa, tai siitä voidaan tehdä hapansilakkarulla: leipä voidellaan ja kääritään kokoon.

Usein sen kanssa tarjoillaan snapseja, mutta myös olutta – toinen tapa, joka on säilynyt.

Koko ajan sen kanssa juodaan brännviniä. Sanotaan, että todelliset hapansilakan ystävät syövät jopa 20 silakkaa, samat kertojat todistivat.

Perinteinen hapansilakka-annos lisukkeineen.
Perinteinen hapansilakkatarjoilu. Kuva: Robert Anders / CC BY 2.0

”Surströmming Challenge”

2010-luvulla hapansilakka tavoitti ulkomaisen yleisön, ei niinkään ruotsalaisena herkkuna, vaan sen ”haisevan” luonteen vuoksi. Sosiaalisessa mediassa hashtag ”stinkyfishchallenge” tuli suosituksi, kun ihmiset kuvasivat itseään avaamassa hapansilakkapurkkeja ja syömässä niitä.

Viraalileviäminen on tehnyt hapansilakasta tunnetumman osan ruotsalaista ruokakulttuuria, mikä on houkutellut ruokaharrastajia ja turisteja hapansilakkatapahtumiin.

Norja voi jäädä ilman siemeniä – ja ruokaa

Julkaistu 19.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Norja tuo lähes kaikki vihannesten siemenensä ulkomailta. Jos tuonti keskeytyy, monet tuottajat voivat nopeasti joutua vaikeuksiin tuotannon ylläpitämisessä, kertoo uusi siemenvalmiutta käsittelevä raportti.

Uusi FNI-raportti, Ilman siemeniä – ei ruokavalmiutta, on Fridtjof Nansen -instituutin, riippumattoman norjalaisen tutkimuslaitoksen, julkaisema. Se esittelee Innlandetissa vuosina 2025–2026 toteutetun siemenvalmiushankkeen, jota Norjan maatalousvirasto on tukenut.

Tavoitteena oli kerätä tietoa siementen ja lisäysaineiston saatavuudesta ja käytöstä sekä tutkia, miten paikallisesti sopeutetut viljelykasvit voivat vahvistaa paikallista omavaraisuutta ja ruokavalmiutta. Aineisto koostuu kartoituksesta, kyselytutkimuksesta, haastatteluista ja alueellisten sidosryhmien seminaarista.

Raportin mukaan siementen ja muun lisäysaineiston paikalliselle tuotannolle, varastoinnille ja jakelulle ei ole yhtenäistä strategiaa.

Mainos:

Yksittäisiltä yrityksiltä ja verkostoilta löytyy joitakin aloitteita, mutta Norjassa ei tehdä järjestelmällistä suunnittelu- ja strategiatyötä siemenvalmiuden eteen, Fridtjof Nansen -instituutin vanhempi tutkija Regine Andersen kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle.

Haavoittuvuus arvioidaan suurimmaksi vihannesten kohdalla, joissa tuontiriippuvuus on korkea, hybridilajikkeet hallitsevat ja norjalainen kasvinjalostus on lähes olematonta.

Riippuvuus tuonnista

Norja tuo 99,6 prosenttia maassa käytettävistä vihannesten siemenistä. Tämä riippuvuus tekee vihannestuotannosta erityisen haavoittuvaa, jos kauppa ja kuljetukset häiriintyvät vakavassa kriisissä.

Viljan ja perunan osalta tilannetta kuvataan vähemmän haavoittuvaksi, osittain siksi, että Norjalla on omaa lajikekehitystä ja sertifioitua siementuotantoa. Sielläkin valmius riippuu kuitenkin varastoinnista, siementen puhdistuksesta, kuivauksesta, kasvinsuojelusta ja toimivista laitteista.

Tutkijat korostavat, että valmius ei ole vain sitä, että varastossa on siemenpusseja. Jos siemeniä ei voida lisätä, laadunvarmistaa, varastoida, jaella ja kasvattaa paikallisesti, saatavuus pysyy epävarmana. Raportti suositteleekin, että siemenvalmius sisällytetään valtakunnalliseen, alueelliseen ja kunnalliseen valmiussuunnitteluun.

Siemenet voivat olla varastossa, mutta jos viljelijät eristetään ulkopuolisista siementoimituksista, on tärkeää pystyä tuottamaan ja jakelemaan siemeniä paikallisesti, hän sanoo.