Nykysuomen lukijoilta murska-arvio – Uusia vaaleja vaaditaan massiivisen enemmistön voimin

Julkaistu 19.12.2019 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Nykysuomen lukijat saivat viikon ajan äänestää kysymyksestä "Pitäisikö Suomessa järjestää uudet eduskuntavaalit" ja tuomio oli suorastaan murskaava. Nykyinen eduskunta ja sen kirsikkana hallitus on saanut viime aikoina paljon lokaa niskaansa ja syitäkin on medioissa myllätty edes takaisin.

Hallitus muodostettiin SDP:n toimesta tällä kertaa niin, että eduskuntavaaleissa sijoille kaksi ja kolme sijoittuneet puolueet jätettiin siitä ulos. Muunmuassa tämä on hiertänyt niin kansalaisia kuin politiikan asiantuntijoitakin.

Tämän lisäksi opposition riveistä on koko SDP:n kaksi hallitusta käsittäneen puolivuotisen ajan ammuttu raskailla pattereilla ministeriaitioon mm. Posti-kiistaa selviteltäessä sekä ulkoministeri Pekka Haaviston horjuvaa luottamusta kyseenalaistettaessa.

Globaali talous, perussuomalaiset ja uskon puute itse järjestelmään "ei"-kannan perusteluina

Kaikesta päätellen ainakin Nykysuomen lukijoiden mitta on täynnä, sillä 97% lukijoistamme on sitä mieltä, että olisi aika järjestää uudet eduskuntavaalit. Ainoastaan kaksi prosenttia äänestykseen osallistuneista oli sitä mieltä, että uusia vaaleja ei tulisi järjestää ja perusteluina tähän on käytetty mm. sitä, että punavihreän hallituksen odotetaan mieluummin ajavan Suomi seinään jonka jälkeen päästäisiin aloittamaan puhtaalta pöydältä.

"Ehdottomasti ei: Globaali talous ym. on ajamassa seinään ja koko korttitalo (EU-himmeli) on kaatumassa, joten antaa vasemmiston tuhota täydellisesti itsensä. Nyt on tarjolla ei-niin-mairittelevia paikkoja tarjolla historian kirjoihin."

Myöskin Perussuomalaisten kannatuksen kasvun lisääntymist odottava äänestäjä totesi, ettei vielä ole aika järjestää uusia vaaleja.

"ei vielä ole aika kypsä ennenaikaisille vaaleille. Jos nyt pidettäisiin ennenaikaiset vaalit ja persut saisivat vaikka 30% niin se ei vielä riitä kurssin kääntämiseen. Jospa vuoden päästä loppusyksystä olisi Persujen kannatus yli 45% mikä Dhontin menetelmällä tarkoittaisi jo 100 kansanedustajaa niin silloin onnistuu Suomi-laivan kurssin täyskääntäminen"

Myöskin luottamus järjestelmään itseensä, tai oikeammin sen puute nousi "ei"-äänen puolustukseksi.

"Voi elämän kevät, ei pidä, koska nykyinen poliittinen järjestelmä julkishallintoineen on uskottavuutensa puolesta täysin nolla joka sektorilla.
No, mikä muuttuisi uusilla vaaleilla??"

Kahden prosentin vastusteluista huolimatta yli 1000 äänensä jättänyttä oli sitä mieltä, että uudet vaalit olisi järjestettävä. Kenties poliitikoilla on peiliinkatsomisen paikka?

Keskustelu aiheesta on käynyt vilkkaana myöskin sosiaalisessa mediassa. Vieraile siis Nykysuomen facebook-sivuilla ja osallistu tulevaisuudessakin polttavien aiheiden keskusteluihin ja tuo oma äänesi kuuluviin.

Lähde: Nykysuomi

Aiheeseen liittyvää:

https://www.nykysuomi.com/2019/12/11/nykysuomi-kysyy-pitaisiko-suomessa-jarjestaa-uudet-eduskuntavaalit/

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.