Nuorukaiset selvisivät raa’asta bussipahoinpitelystä lyhyillä ehdollisilla

Julkaistu 5.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

HSL:n lipuntarkastajina työskennelleet mies ja nainen joutuivat erittäin väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi noustessaan Malmilta Helsingin keskustaan matkalla olleeseen bussi numero 70:een Pihlajamäessä.

Nainen nousi sisään bussin takaovesta ja mies etuovesta. Melkein heti mies huomasi, että hänen naispuolinen kollegansa joutunut osalliseksi välikohtaukseen. Mies meni tarkistamaan tilannetta.

Raakaa väkivaltaa

Naistarkastajan pyydettyä nähtäväkseen neljän nuoren matkaliput, alkoivat nuoret käyttäytyä uhkaavasti. He kiroilivat ja huusivat, että heillä kaikilla on liput. Lisäksi he haukkuivat tarkastajia kovaan ääneen rasisteiksi.

Bussikuski kertoi, että nuoret olivat nousseet bussiin rehvakkaasti mitään lippua näyttämättä. Kun miestarkastaja kysyi yhdeltä nuorelta asiaa, hänelle annettiin kaksi matkakorttia ja yksi passi. Kahdella nuorista ei ollut voimassaolevaa matkalippua.

Kesken henkilötietojen kirjaamisen yksi nuorista nousi ylös yrittäen pukata päällään miestarkastajaa, joka sai väistettyä ja tönäistyä hyökkääjän takaisin. Silloin muut kolme nousivat ja kävivät tarkastajan kimppuun. Kaksi hyökkäsi edestä ja yksi takaa. Tarkastajaa lyötiin, potkittiin ja hänet kaadettiin maahan.

Miehen kaulaa painettiin kuristavasti penkin tankoa vasten. Iskuja ja potkuja tuli joka puolelta, osuen myös kasvoihin.

Bussissa oli toistakymmentä matkustajaa.

- Kukaan heistä ei tullut auttamaan. Kuski puolestaan jatkoi ajamista, muistelee pahoinpidelty tarkastaja.

Tappouhkaus

Lopulta tarkastaja makasi bussin lattialla yhden nuoren istuessa hänen päällään ja kuristaessa voimakkaasti kaulasta hokien "mä tapan sut vielä!".

Nuorten huomattua naistarkastajan soittaneen hätäkeskukseen, yksi heistä potkaisi häntä käteen niin, että puhelin lensi bussin toiseen päähän.

Kun vihdoin noin kymmenen minuutin kuluttua alkoi kuulua hälytysajoneuvojen ääniä, kaksi nuorista poistui bussista potkaisten oven auki.

Vain hetkeä ennen poliisien tuloa yksi miesmatkustaja oli sanojensa mukaan koettanut mennä varovasti puhumalla väliin tilanteeseen. Hän oli myös auttanut pitämään bussiin jääneitä kahta nuorta kiinni poliisien tuloon asti.

Selvisivät ehdollisella

Kuulusteluissa kaikki neljä nuorta kiistivät pahoinpitelyn. He sen sijaan väittivät tarkastajan käyneen väkivaltaisesti heidän kimppuunsa. Epäillyt katsoivat olleensa oikeutettuja yrittämään irti tai auttamaan kavereitaan tarkastajan otteesta.

Oikeus kuitenkin uskoi tarkastajia ja bussissa olleita todistajia. Oikeus katsoi nelikon syyllistyneen järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseen ja pahoinpitelyyn. Kolme tuomituista oli tekohetkellä 17-vuotiaita, joten he selvisivät kolmen kuukauden ehdollisella vankeudella. Neljäs oli 18-vuotias, mikä nosti hänen tuomionsa neljään kuukauteen ehdollista.

Tuomitut joutuvat maksamaan pahoinpitelynsä uhrille yhteisvastuullisesti 2 000 euron kärsimyskorvaukset. Pahoinpitely tapahtui heinäkuussa 2015. Helsingin hovioikeus vahvisti tuomion eilen keskiviikkona antamallaan päätöksellä.

Lähde: IL

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.