Nuorten tupakointi vähenee entisestään, alkoholinkäytön väheneminen on pysähtynyt

Julkaistu 28.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Joka kymmenes nuori tupakoi

Suomalaisista 16–18-vuotiaista tytöistä ja pojista polttaa päivittäin savukkeita joka kymmenes (10 %). Vuosituhannen alussa osuus oli vielä 31 %. Nuuskan kokeilut ja käyttö ovat lisääntyneet vuosituhannen alusta kaikissa ikäryhmissä, mutta viimeisen kahden vuoden aikana vain 18-vuotiaiden poikien nuuskan käyttö on edelleen noussut. Kun nuuska otetaan mukaan, päivittäin tupakkatuotteita käyttää 16–18-vuotiaista pojista 15 % ja tytöistä 10,3 %.

Lähes puolet nuorista on nähnyt tupakkatuotteita esillä kaupoissa, noin kolmannes huoltoasemilla ja joka seitsemäs kioskeissa. Kaupoissa ja huoltoasemilla tupakkatuotteita nähneiden osuudet olivat selvästi nousseet vuoteen 2015 verrattuna, kioskeissa taas laskeneet. Tupakkatuotteiden esilläpitokiellon ja tiukentuneen ikärajavalvonnan ohjeistuksen myötä alaikäisten tupakkaostot kioskeista, kaupoista ja huoltoasemilta vähenivät vuosien 2011 ja 2015 välillä, mutta eivät enää kahden viime vuoden aikana.

Yhä useammat nuoret kasvavat kodeissa, joissa ei enää sauhutella. Kodin sisätiloissa tai perheen autossa ei tupakointia juurikaan sallita, mutta parvekkeella osa kodeista sallii polttamisen. Myöskään sähkösavukkeita ei nuorten käsityksen mukaan juurikaan saa käyttää sisätiloissa. Vanhempien tupakointi vähenee edelleen. Yli kahdella kolmasosalla nuorista äiti ei ole tupakoinut nuoren elinaikana ja hieman yli puolella nuorista isä ei ole tupakoinut. Noin joka 20. isä kuitenkin käyttää nuuskaa. Kaiken kaikkiaan nuorten altistuminen tupakansavulle yli tunnin ajan päivässä on harvinaista.

Oppilaitosten lakisääteisten tupakointikieltojen toimeenpanossa on yhä suuria eroja koulutyypin mukaan. Peruskoulussa opiskelevista vastaajista lähes kaikki (97 %) pitivät tupakointia omassa koulussa kokonaan kiellettynä, kun lukiolaisista näin ajatteli 56 % ja ammattiin opiskelevista 28 %.

Valtaosa jo 12-vuotiaista tietää, mitä sähkösavukkeet ovat, mutta kokeilut eivät enää ole lisääntyneet. Sähkösavukkeita käyttää päivittäin 14–18-vuotiaista noin 1 %. Sähkösavukkeen kokeilijoista ja käyttäjistä noin puolet käyttää sähkösavukkeissa nikotiinipitoisia nesteitä. Sähkösavukkeet kuuluvat nykyään tupakkalain piiriin.

Alkoholin käytön ja humalajuomisen väheneminen on pysähtynyt

Raittiiden nuorten osuus lisääntyi ja alkoholin käyttö ja humalajuominen vähenivät vuosituhannen alusta vuoteen 2015 asti. Kahden viime vuoden aikana raittiuden lisääntyminen pysähtyi, samoin alkoholin käytön ja humalajuomisen väheneminen.

Alkoholimainoksia nähneiden nuorten osuus väheni vuosien 2013 ja 2015 välillä, kun alkoholimainontaa rajoittava alkoholilain muutos tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Vaikutus näyttää kuitenkin jääneen lyhytaikaiseksi, sillä vuosien 2011 (73 %) ja 2017 (71 %) välillä ei ole eroa. Nuoret näkevät mainoksia aikaisempaa vähemmän aikakaus- ja sanomalehdissä sekä televisiossa. Sen sijaan alkoholin mainonta verkossa on yhä näkyvämpää, ja se on korvannut aiemmat mainoskanavat.

Alaikäiset eivät enää osta juomia Alkosta toisin kuin vielä 80- ja 90-lukujen taitteessa. Todennäköisesti selityksenä on tiukentunut myynnin valvonta. Jotkut alaikäiset ovat onnistuneet itse ostamaan alkoholia kaupasta. Alaikäiset hankkivat juomansa pääasiassa siten, että joku muu ostaa ne heille. Tavallisimmin kaveri tai tuttu hankkii ne heille kaupasta. Alkoholin välittäminen on laissa kielletty.

Nuorten rahapelaaminen mahdollisesti lisääntymässä

Rahapelejä pelanneiden alaikäisten nuorten osuudet laskivat selvästi vuoden 2011 jälkeen. Rahapelien 18 vuoden ikäraja oli tullut voimaan vuonna 2010 ja rahapeliautomaateilla pelaamisen ikärajoitus vuonna 2011. Kahden viime vuoden aikana lasku on kuitenkin pysähtynyt ja tulokset viittaavat rahapeliautomaateilla pelaamisen lisääntymiseen. Rahapelihaittoja, kuten riitaa vanhempien kanssa tai koulusta pinnaamista, ilmoittaa kuitenkin vain harva nuori.

Nuorten terveystapatutkimukseen vastasi 4058 iältään 12–18-vuotiasta nuorta. Tampereen yliopiston tekemä ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimus on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 1977 lähtien.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.