Nuorten tupakointi vähenee entisestään, alkoholinkäytön väheneminen on pysähtynyt

Julkaistu 28.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Joka kymmenes nuori tupakoi

Suomalaisista 16–18-vuotiaista tytöistä ja pojista polttaa päivittäin savukkeita joka kymmenes (10 %). Vuosituhannen alussa osuus oli vielä 31 %. Nuuskan kokeilut ja käyttö ovat lisääntyneet vuosituhannen alusta kaikissa ikäryhmissä, mutta viimeisen kahden vuoden aikana vain 18-vuotiaiden poikien nuuskan käyttö on edelleen noussut. Kun nuuska otetaan mukaan, päivittäin tupakkatuotteita käyttää 16–18-vuotiaista pojista 15 % ja tytöistä 10,3 %.

Lähes puolet nuorista on nähnyt tupakkatuotteita esillä kaupoissa, noin kolmannes huoltoasemilla ja joka seitsemäs kioskeissa. Kaupoissa ja huoltoasemilla tupakkatuotteita nähneiden osuudet olivat selvästi nousseet vuoteen 2015 verrattuna, kioskeissa taas laskeneet. Tupakkatuotteiden esilläpitokiellon ja tiukentuneen ikärajavalvonnan ohjeistuksen myötä alaikäisten tupakkaostot kioskeista, kaupoista ja huoltoasemilta vähenivät vuosien 2011 ja 2015 välillä, mutta eivät enää kahden viime vuoden aikana.

Yhä useammat nuoret kasvavat kodeissa, joissa ei enää sauhutella. Kodin sisätiloissa tai perheen autossa ei tupakointia juurikaan sallita, mutta parvekkeella osa kodeista sallii polttamisen. Myöskään sähkösavukkeita ei nuorten käsityksen mukaan juurikaan saa käyttää sisätiloissa. Vanhempien tupakointi vähenee edelleen. Yli kahdella kolmasosalla nuorista äiti ei ole tupakoinut nuoren elinaikana ja hieman yli puolella nuorista isä ei ole tupakoinut. Noin joka 20. isä kuitenkin käyttää nuuskaa. Kaiken kaikkiaan nuorten altistuminen tupakansavulle yli tunnin ajan päivässä on harvinaista.

Oppilaitosten lakisääteisten tupakointikieltojen toimeenpanossa on yhä suuria eroja koulutyypin mukaan. Peruskoulussa opiskelevista vastaajista lähes kaikki (97 %) pitivät tupakointia omassa koulussa kokonaan kiellettynä, kun lukiolaisista näin ajatteli 56 % ja ammattiin opiskelevista 28 %.

Valtaosa jo 12-vuotiaista tietää, mitä sähkösavukkeet ovat, mutta kokeilut eivät enää ole lisääntyneet. Sähkösavukkeita käyttää päivittäin 14–18-vuotiaista noin 1 %. Sähkösavukkeen kokeilijoista ja käyttäjistä noin puolet käyttää sähkösavukkeissa nikotiinipitoisia nesteitä. Sähkösavukkeet kuuluvat nykyään tupakkalain piiriin.

Alkoholin käytön ja humalajuomisen väheneminen on pysähtynyt

Raittiiden nuorten osuus lisääntyi ja alkoholin käyttö ja humalajuominen vähenivät vuosituhannen alusta vuoteen 2015 asti. Kahden viime vuoden aikana raittiuden lisääntyminen pysähtyi, samoin alkoholin käytön ja humalajuomisen väheneminen.

Alkoholimainoksia nähneiden nuorten osuus väheni vuosien 2013 ja 2015 välillä, kun alkoholimainontaa rajoittava alkoholilain muutos tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Vaikutus näyttää kuitenkin jääneen lyhytaikaiseksi, sillä vuosien 2011 (73 %) ja 2017 (71 %) välillä ei ole eroa. Nuoret näkevät mainoksia aikaisempaa vähemmän aikakaus- ja sanomalehdissä sekä televisiossa. Sen sijaan alkoholin mainonta verkossa on yhä näkyvämpää, ja se on korvannut aiemmat mainoskanavat.

Alaikäiset eivät enää osta juomia Alkosta toisin kuin vielä 80- ja 90-lukujen taitteessa. Todennäköisesti selityksenä on tiukentunut myynnin valvonta. Jotkut alaikäiset ovat onnistuneet itse ostamaan alkoholia kaupasta. Alaikäiset hankkivat juomansa pääasiassa siten, että joku muu ostaa ne heille. Tavallisimmin kaveri tai tuttu hankkii ne heille kaupasta. Alkoholin välittäminen on laissa kielletty.

Nuorten rahapelaaminen mahdollisesti lisääntymässä

Rahapelejä pelanneiden alaikäisten nuorten osuudet laskivat selvästi vuoden 2011 jälkeen. Rahapelien 18 vuoden ikäraja oli tullut voimaan vuonna 2010 ja rahapeliautomaateilla pelaamisen ikärajoitus vuonna 2011. Kahden viime vuoden aikana lasku on kuitenkin pysähtynyt ja tulokset viittaavat rahapeliautomaateilla pelaamisen lisääntymiseen. Rahapelihaittoja, kuten riitaa vanhempien kanssa tai koulusta pinnaamista, ilmoittaa kuitenkin vain harva nuori.

Nuorten terveystapatutkimukseen vastasi 4058 iältään 12–18-vuotiasta nuorta. Tampereen yliopiston tekemä ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimus on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 1977 lähtien.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.