Neljä kymmenestä kaatunut liukastumalla

Julkaistu 15.1.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Liikenneturvan tuoreen kyselyn mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta on
liukastunut tämän tai viime talven aikana.

Valtaosa nimesi liukastumisen syyksi liukkaan alustan, mutta osasyinä tunnistettiin myös puutteet omassa varautumisessa. Pysy pystyssä -kampanja muistuttaa, että keskittymällä
kävelyyn ja huolehtimalla asianmukaisista kengistä voi jokainen ehkäistä
kaatumisia.

Neljä kymmenestä (38 %) suomalaisesta kertoi joulukuussa toteutetussa
kyselyssä kaatuneensa liukastumisen takia. Kaatuneista 27 prosenttia kertoi
loukanneensa tai satuttaneensa itsensä liukastumisen seurauksena. Joka
kymmenes joutui kaatumisen seurauksena käymään myös lääkärissä tai
terveydenhoitajalla. Yhden tai useamman päivän töistä tai koulusta joutui
olemaan noin viisi prosenttia kaatuneista. Neljäsosa kertoi, ettei
kaatumisesta ollut tullut seuraamuksia.

"Liukkaus koskettaa kaikkia kulkutavasta riippumatta. Jokainen meistä on
ainakin osan aikaa arkisilla matkoilla jalankulkija, vaikka sitten vain
parkkipaikan ja kotioven välisen taipaleen ajan. Kaatuminen ei ole myöskään
vain vanhojen vaiva. Päinvastoin, liukastumisvammoja sattuu eniten
työikäisille. Ikääntyneillä kaatumisesta johtuvat vammat ovat yleensä vain
vakavampia kuin nuoremmilla", toteaa erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi
SOSTE ry:stä.

Jos keskittyisi kävelyyn?

Kun kaatuneilta kysyttiin syitä liukastumiselle, kolme viidestä (62 %)
nimesi erityisen liukkaan alustan kaatumisen syyksi. Lähes neljä kymmenestä
(38 %) kertoi syyksi huonon tien tai alueen kunnossapidon ja viidesosa
pimeyden tai huonon valaistuksen.

Myös omasta toiminnasta löydettiin huomautettavaa. Neljäsosa piti omaa,
keliin sopimatonta kenkävalintaa syynä liukastumiseen. Myös kiire ja
esimerkiksi kännykkään keskittymisen aiheuttama tarkkaamattomuus oli usean
tunnistama syy kaatumiseen. Pysy pystyssä -kampanjassa kehotetaankin tänä
vuonna keskittymään kävelyyn.

"Kun liukastumistapaturmia pyritään ehkäisemään, tarvitaan siihen sekä
panostusta kunnossapitoon että kävelijän omaa varautumista. Liukkaus ei
onnistu yllättämään, jos seuraa keliennusteita sekä lämpömittaria – ja
varautuu lähtiessään asianmukaisesti pitävin jalkinein tai liukuestein",
Tamminiemi kannustaa.

Liukastumisista ei ollut pelkästään negatiivisia seurauksia. Yli puolet
liukastumalla kaatuneista kertoi, että liukastumisen seurauksena kulkee
nykyään varovaisemmin liukkailla. Hieman reilu kymmenesosa (13 %) kertoi,
että liukastuminen sai käyttämään liukuesteitä. Yhtä moni raportoi
hankkineensa pitävämmät talvikengät.

"Usein liukkaisiin kiinnittää enemmän huomiota, jos tulee kaaduttua.
Pelkästään kantapään kautta ei opin kuitenkaan soisi menevän perille,
kaatumisilla kun voi olla perusterveillekin kivuliaita ja pitkäaikaisia
seuraamuksia. Esimerkiksi murtunut ranne haittaa arjessa melko pitkään",
Tamminiemi toteaa.

Liikunta- ja hyvinvointikouluttaja Katja Keränen kertoo, että käveleminen
liukkailla ei ole helppoa.

"Käveleminen muuttuu liukkaalla kelillä vähän tönköksi ja jännittyneeksi.
Se ei ole kovin energiatehokasta. Liukkaalla alustalla käveleminen vaatii
jatkuvaa keskittymistä ja ympäristön tarkkailua, joten se on myös
psyykkisesti kuormittavaa. Kävely voi olla myös fyysisesti raskasta,
jolloin sen voi ottaa tasapainotreeninä ja keskittymishaasteena. Hyvillä
varusteilla, rauhallisella tahdilla ja keskittymällä selviää liukkaista
paikoista", Keränen sanoo.

Näin varaudut liukkaisiin:

  1. Keskity kävelyyn. Jos huomio on askelluksen sijasta kännykässä, voi
    liukkaus yllättää pahasti.
  2. Ennakoi, kun vireystilasi on hyvä, pystyt varomaan liukkaita kohtia.
  3. Kiinnitä huomio kenkien valintaan - Hyvissä liukkaan kelin kengissä on
    matala, leveä kanta, voimakkaasti kuvioitu pohja ja pehmeä pohjamateriaali.
  4. Käytä liukuesteitä liukkailla - Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet tai
    kiinteästi asennettavat nastat antavat hyvän pidon.
  5. Tarkista varoitukset. Jalankulkusään saat selville esimerkiksi Ilmatieteen
    laitoksen sivuilta.
  6. Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta. Pihojen ja katujen
    hiekoitus sekä lumien puhdistaminen auttavat montaa muutakin kulkijaa
    pysymään pystyssä.
  7. Huolehdi fyysisestä kunnostasi. Kehon hyvä hallinta ja lihaskunto auttavat
    pysymään pystyssä.
  8. Tiedosta, että promillet lisäävät kaatumisriskiä entisestään.

Lähde: ilmatieteenlaitos

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.