NATO vahvistaa tukensa Ukrainalle – Venäjä haluaa osansa turvallisuuskeskusteluissa

Julkaistu 21.8.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

NATO:n puolustusministerit keskustelivat turvallisuustakuista – Venäjä vaatii osallisuutta, sota Ukrainassa jatkuu

NATO:n puolustusministerit kokoontuivat keskiviikkona virtuaalisesti keskustelemaan turvallisuustakuista Ukrainalle. Samaan aikaan Venäjä vaati, että se on oltava mukana kaikissa keskusteluissa mahdollisista takeista, ja vähätteli toiveita huippukokouksesta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa lähitulevaisuudessa.

”Ukrainan osalta vahvistimme tukemme. Etusijalla on oikeudenmukainen, uskottava ja kestävä rauha”, kirjoitti NATO:n sotilaskomitean puheenjohtaja amiraali Giuseppe Cavo Dragone viestipalvelu X:ssä kokouksen jälkeen.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi, että turvallisuustakuista keskusteleminen ilman Venäjää on ”utopiaa ja tie ei-mihinkään”.

Venäjä allekirjoitti vuonna 1994 Budapestin muistion, jonka oli tarkoitus taata turvallisuus Ukrainalle, Valko-Venäjälle ja Kazakstanille ydinaseista luopumisen vastineeksi. Venäjä kuitenkin rikkoi sopimusta ensin valloittamalla Krimin vuonna 2014 ja aloittamalla täysimittaisen hyökkäyssodan vuonna 2022.

Sotilaalliset toimet jatkuvat kentällä

Samaan aikaan Itä-Ukrainassa taistelut jatkuvat kiivaina. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti keskiviikkona vallanneensa Sukhetsken ja Pankivkan kylät Donetskin alueella. Kyseessä on alue, jolla Venäjän joukot murtautuivat läpi Ukrainan puolustuksesta aiemmin tällä viikolla.

Harkovan alueella venäläinen lennokki iski siviiliautoon, tappaen kaksi iäkästä henkilöä. Kostiantynivkassa venäläiset liitopommit romahduttivat asuinrakennuksia ja mahdollisesti jopa neljä ihmistä jäi raunioihin loukkuun. Sumyn alueella venäläinen ilmaisku haavoitti ainakin 14 ihmistä, mukaan lukien kolme lasta.

Zelensky vetosi kansainväliseen yhteisöön uusien siviili-iskujen jälkeen: ”On painostettava Moskovaa, myös sanktioin.”

Diplomaattinen liikehdintä kiihtyy

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump isännöi maanantaina Valkoisessa talossa tapaamista, johon osallistuivat presidentti Zelensky ja useita eurooppalaisia johtajia. Tapaaminen järjestettiin vain kolme päivää sen jälkeen, kun Trump oli kohdannut presidentti Vladimir Putinin Alaskassa.

Trumpin mukaan Putin olisi valmis tapaamiseen Zelenskyin kanssa ja hyväksymään joitakin länsivaltojen turvallisuustakuita, mutta Venäjä ei ole vahvistanut väitettä. Lavrov korosti, että mahdollinen huippukokous vaatisi tarkkaa valmistelua, jotta se ei pahentaisi tilannetta entisestään.

Yhdysvaltain asevoimien komentaja Dan Caine keskusteli aiemmin viikolla eurooppalaisten kollegoidensa kanssa parhaista vaihtoehdoista mahdollisen rauhansopimuksen saavuttamiseksi.

Venäjä on toistuvasti todennut, ettei se tule hyväksymään länsimaisten joukkojen läsnäoloa Ukrainassa. Trump puolestaan vihjasi, että Yhdysvallat ei lähetä maajoukkoja, mutta voisi tukea ilmateitse.

Ukrainan sota on jatkunut jo lähes kolme ja puoli vuotta, eikä nopeaa rauhaa ole näköpiirissä, vaikka diplomaattiset ponnistelut jatkuvat.

Koulun työntekijä tuomittiin 16 tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä Uppsalassa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Uppsalassa entinen koulutyöntekijä on tuomittu kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen useista vakavista seksuaalirikoksista peruskouluikäisiä tyttöjä kohtaan. Tapauksen syyttäjän, Bente Erfäldtin, mukaan tuomio vastaa pitkälti syyttäjän vaatimuksia.

Yhteensä 16 tyttöä oli asianomistajina syytteissä, ja käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiin 16 syytekohtaan.

Hänet on tuomittu kaikista väitetyistä rikoksista. Käräjäoikeus on pitkälti jakamassa syyttäjän näkemyksen siitä, miten rikokset tulee arvioida. Meillä oli hieman ankarampi rangaistusvaatimus, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen, Erfäldt sanoo.

Kaikki uhrit olivat tekojen aikaan peruskouluikäisiä, ja useat rikokset tapahtuivat koulussa Uppsalassa, jossa mies — kuusikymppinen koulun työntekijä — oli työskennellyt.

Mies aloitti työskentelyn koulussa vuonna 2023 toimiessaan resurssityöntekijänä, vahtimestarina ja vapaa-ajan ohjaajana. Rikokset tapahtuivat tuosta vuodesta kevääseen 2025 saakka, jolloin hänet pidätettiin.

Todisteet miestä vastaan koostuivat muun muassa tyttöjen kertomuksista sekä teknisestä näytöstä — miehen hallusta löytyneistä kuvista ja videoista.

Mies on aiemmin ollut rikokseton ja kiistää kaikki syytteet. Hän on työskennellyt kouluissa pitkään ja ollut aiemmin työsuhteessa myös muihin oppilaitoksiin.

Bussiturma Boliviassa: 16 kuollut ja 32 loukkaantunut

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ainakin 16 ihmistä on kuollut ja 32 loukkaantunut, kun matkustajabussi suistui noin 300 metrin syvyyteen rinteeseen Boliviassa, kertovat viranomaiset. Onnettomuus tapahtui maanantaina aamulla Morochatan alueella, joka sijaitsee maan keskiosissa.

Paikallisen viranomaisen mukaan kyseessä oli vakava onnettomuus, sillä bussissa oli useita matkustajia ja tapahtumapaikka on vaikeasti saavutettavissa. Pelastustyöt ovat olleet haastavia alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi.

Boliviassa kuolee viranomaisten mukaan vuosittain noin 1 400 ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Maassa on hieman yli 12 miljoonaa asukasta.

Viranomaiset tutkivat nyt onnettomuuden syytä, mutta alustavien tietojen mukaan mahdollisia syitä voivat olla tien huono kunto tai kuljettajan menettämä ajoneuvon hallinta.

Hirmumyrsky Melissa iski Jamaikalle – voimakkain 174 vuoteen

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Erittäin voimakas hirmumyrsky Melissa on iskenyt Jamaikalle valtavalla voimalla. Hengenvaaraa aiheuttavat tuulet ja tulvat piinaavat parhaillaan Karibian saarta, jossa jopa 1,5 miljoonaa ihmistä on suoraan myrskyn armoilla.

Melissa saavutti viidennen luokan, eli korkeimman mahdollisen voimakkuuden, saapuessaan Jamaikan mantereelle kello 18.00 paikallista aikaa, kertoo Yhdysvaltain National Hurricane Center (NHC) Miamista. Kyseessä on voimakkain myrsky, joka on iskenyt Jamaikalle 174 vuoteen.

Tuulen nopeudet ylittivät 80 metriä sekunnissa, kun Melissa iski maihin. Myrsky on samalla vuoden 2025 voimakkain hirmumyrsky koko maailmassa.

– Olemme hyvin huolissamme. ”Maailman voimakkain myrsky” iskee tähän pieneen pisteeseen kartalla, sanoi paikallinen yrittäjä Steve Dunn ennen myrskyn saapumista.

Vahingot voivat olla mittavat

Melissa on liikkunut hitaasti Karibialla viime päivinä, ja sitä kuvataan jopa voimakkaammaksi kuin hirmumyrsky Katrina, joka 20 vuotta sitten aiheutti tuhoa Yhdysvalloissa, surmaten yli 1 800 ihmistä.

Jamaikalla koulut ja lentokentät on suljettu, kattoja vahvistettu ja hätäsuojat otettu käyttöön.

– Hallitus on tehnyt kaiken mahdollisen valmistautuakseen myrskyyn, jollaisen kaltaista emme ole koskaan kokeneet, sanoi tiedotusministeri Dana Morris Dixon BBC:n Newshour-ohjelmassa.

Hänen mukaansa maa on jo valmiiksi hyvin vettynyt runsassateisen lokakuun vuoksi.
– Kun saamme vielä lisää vettä, seurauksena on laajoja tulvia ja maanvyörymiä erityisesti vuoristoalueilla, hän varoitti.

Pakollisia evakuointeja

Kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu (IFRC) varoittavat myrskyn ”valtavasta vaikutuksesta”.
– Humanitaarinen uhka on vakava ja välitön, sanoo IFRC:n Karibian alueen päällikkö Necephor Mghendi, jonka mukaan 1,5 miljoonaa ihmistä saattaa joutua myrskyn vaikutusalueelle – mahdollisesti jopa enemmän.

Jamaikan pääministeri Andrew Holness kertoi CNN:lle, että erityisesti saaren länsiosat tulevat kärsimään pahiten.
– En usko, että alueella on minkäänlaista infrastruktuuria, joka kestäisi viidennen luokan myrskyn, hän sanoi.

Laajoille alueille on annettu pakolliset evakuointimääräykset, mutta kaikki eivät aio noudattaa niitä.

Myrsky Melissan odotetaan jatkavan kulkuaan länteen päin seuraavien päivien aikana, tuoden mukanaan edelleen hengenvaarallisia tuulia ja rankkasateita.

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 27.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä – rikosoikeudellinen vastuuikä laskee 15:stä 13 vuoteen

Ruotsi valmistautuu ottamaan käyttöön nuorisovankilat myös 13- ja 14-vuotiaille, jotka tuomitaan vakavista rikoksista heinäkuun 1. päivän jälkeen. Rikosseuraamuslaitos (Kriminalvården) on jo aiemmin suunnitellut erityisiä yksiköitä 15–17-vuotiaille, mutta hallitus on nyt antanut tehtäväksi perustaa erilliset, nuoremmille lapsille tarkoitetut osastot.

Erityisyksiköiden on määrä olla valmiina ensi kesään mennessä. Lainsäädäntöehdotuksen mukaan rikosoikeudellinen vastuuikä lasketaan 15 vuodesta 13 vuoteen niissä tapauksissa, joissa nuori tekee erittäin vakavan rikoksen. Muutos astuisi voimaan 1. heinäkuuta.

Oikeusministeri Gunnar Strömmerin (Moderaatit) mukaan Rikosseuraamuslaitos valmistautuu aluksi tarjoamaan 100–150 paikkaa 13–17-vuotiaille eri puolilla maata sijaitsevissa laitoksissa.

– Rakennamme parhaillaan koulutoimintaa ja erilaisia hoitomuotoja näihin yksiköihin, Strömmer kertoo.

Uuden lain on tarkoitus olla voimassa vähintään viiden vuoden ajan.

– Näen tämän keinona antaa muulle yhteiskunnalle mahdollisuuden ottaa tilanne kiinni, Strömmer sanoo.

Ministerin mukaan, jotta 13- ja 14-vuotiaiden tekemät vakavat rikokset voitaisiin ehkäistä, sosiaalipalveluiden, koulujen, poliisin sekä lasten ja nuorten psykiatrian on toimittava tulevaisuudessa aivan uudella tavalla ja entistä tiiviimmässä yhteistyössä.