Näkökulma: Kun unelma särkyy – Katso kuvakollaasi järjettömyyksistä

Päivitetty 23.8.2017, Julkaistu 22.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Viime perjantaina poliisin viestintäpäällikkö twiittasi, että Suomen sisäinen turvallisuus on tällä hetkellä parempi kuin koskaan, ja kehotti ihmisiä nukkumaan rauhassa. Parin tunnin päästä tapahtui Suomen historian ensimmäinen terrori-isku.

Tosin sitä ei haluttu tunnustaa, että osana unelmaa Suomeen avosylin vastaanotetut turvapaikanhakijat voisivat syyllistyä terroristiseen tekoon. Vaikka alusta asti oli aivan ilmiselvää, että terroriteosta on kyse, yritti unelmakuplassaan elävä porukka selitellä tekoa mm. psykoosilla, aivan kuten Ruotsin Ikea-puukotuksenkin yhteydessä tehtiin. Siinä sivussa hävettiin olla suomalaisia, ja muistutettiin, kuinka suomalaisetkin voivat tehdä näin.

Jopa itse pääministeri Juha Sipilä valehteli kansalle päin naamaa, ettei kyseessä ole terroriteko (katso artikkelikuva). Samaa virttä veisasi sisäministeri Paula Risikko.

Kun totuus alkoi pikkuhiljaa valjeta kovapäisimmillekin monikulttuurisuuden nimiin vannovalle poliitikolle, alkoi vähättely. Sipilä totesi kyseessä olevan yksittäistapauksen, ja oli vain huolissaan ulkomaalaisvihan lisääntymisestä.

Hallitus piti perjantai-iltana jonkinlaisen hätäkokouksen asian tiimoilta, mutta kuten odotettua, mitään konkreettisia toimia vastaavan estämiseksi tulevaisuudessa ei esitetty. Luultavasti tilaisuudessa vain juotiin viinerikahvit ja todettiin, että tämä ei ollut ollenkaan kiva juttu.

Kuten totuttua, Sipilä esitti iskun jälkeen jo tutuksi tulleen twiittinsä, jossa hän kertoo ajatusten olevan uhrien omaisten luona ja tuomitsevansa iskun. Sama juttu kuin aina ennenkin terrori-iskun sattuessa Euroopassa, sillä erotuksella, että tällä kertaa iskun tapahtuessa kotimaassa, ei Sipilä enää jaksanut olla shokissa, kuten aiemmin.

Heti seuraavana päivänä Turun torille ilmestyi suvaitsevaisten joukko näyttämään keskisormiaan omasta ja läheistensä turvallisuudesta huolissaan oleville mielenosoittajille, ja olemaan itse huolissaan, mistäpä muustakaan kuin rasismista.

Lauantain Aamulehti pyhitti koko etusivunsa vanhalle tutulle jargonille, kuinka pelolle ei saa antaa valtaa. Että olkaa vaan ihan rauhallisia odottaessanne, milloin osuu omalle kohdalle. Turun Sanomat ja lukemattoman moni muu media etsi käsiinsä kaikki mahdolliset hassanit, hasanit, husseinit ja bin-ladenit, ketkä sattuivat maleksimaan lähelläkään tapahtumapaikkaa, ja kirjoittivat sankaritarinoita, kuinka he auttoivat iskujen uhreja. Samaan alhaiseen temppuun syyllistyi myös Ville Niinistö.

Monet näistä tarinoista osoittautuivat myöhemmin erittäin väritetyiksi. Asiaan kiinnitti huomiota jopa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, joka kuitenkin myöhemmin poisti asiaan liittyvän kommenttinsa Facebookista valhe... eikun valtamedian noustua takajaloilleen. Ne suomalaiset, jotka oikeasti auttoivat uhreja ja ansaitsevat kiitoksen, sivuutettiin tyystin. Sen sijaan media kertoi meille, kuinka vain ulkomaalaiset auttoivat uhreja, ja suomalaiset kaivoivat vain puhelimia taskuistaan.

Median järjettömästä suhtautumisesta asiaan kertoi myös tämä humoristinen huomio:

Vauhdilla pyrittiin saamaan ihmisten huomio toisaalle, sillä hyökkäys on paras puolustus. Suomalaisten syyttely alkoi samantien.

Myös härski tekijän valkopesu alkoi välittömästi. Joku neverheard-dosentti esitti pitkän liudan perusteluja sille, kuinka tekijä ei ole terroristi, ja mistä kaikista mielenterveyden ongelmista hän voikaan kärsiä. Lue pöyristyttävä ja uhrien omaisia kohtaan röyhkeä artikkeli tästä linkistä.

Huomioitavaa on se, että tuo järkyttävä juttu julkaistiin päiviä sen jälkeen, kun poliisikin oli ilmoittanut tutkivansa tapausta terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja murhan yrityksinä, ja kun oli yleisessä tiedossa, että tapaukseen liittyy useita muitakin epäiltyjä. Kyse ei todellakaan silloin ole pelkästään yhden ihmisen päähänpistosta tai mielenoikusta.

Median reagointi terrori-iskuun noudattaakin pelottavan tarkasti yllä olevaa parodiamielessä laadittua kaavaa.

Kenties törkein vähättely ja kommentti uhrien omaisia kohtaan tulee tässä. Eräs henkilö ihmetteli paniikinlietsontaa "parista puukon puhkomasta".

Yksittäisten kansalaisten kommentit voinee jättää omaan arvoonsa, mutta huolestuttavinta on maan pääministerin kädettömyys asian suhteen. Tulevia iskuja ei millään tavalla estä se, että lässytetään Twitterissä samoja virsiä kuin ennenkin. Pääministerimme jauhaa lamaantuneena latteuksia, kun omaa kansaa lahdataan turuilla ja toreilla.

Juuri Sipilä ja Orpo pitivät rajoja apposen auki, kun suuri turvapaikanhakijatulva maahamme alkoi. He eivät ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin estääkseen asiaa, he vain seurasivat tilannetta. Heidän voidaan täten katsoa olevan vastuussa jokaisesta rikoksesta, joita nämä turvapaikanhakijat ovat Suomessa tehneet. Mutta kantavatko he vastuunsa, tai ymmärtävätkö he toimettomuutensa ja saamattomuutensa seuraukset? Siihen hyvän vastauksen antaa seuraava somessa leviävä pilakuva.

Suomessa on hallitus ja eritoten pääministeri, jotka ovat epäonnistuneet tehtävässään. Hallituksen prioriteetti kuuluisi olla oman kansan turvallisuuden takaaminen. Urho Kekkoselle se oli itsestäänselvyys. Nykyiselle hallitukselle tärkeämpää on ulkomaalaisten, kansantaloutta jo muutenkin rasittavien turvapaikanhakijoiden, jopa rikollisten sellaisten, suojeleminen. Turun iskun pääepäiltyä nimittäin kuultiin aiemmin tänään vangitsemisoikeudenkäynnissä niin, että epäilty oli naamioitu ja sijoitettu sairaalan kellarikerroksen lukittuihin turvatiloihin. Ja Migri ilmoitti, että kaikki häntä koskevat tiedot ovat salaisia.

Vajaa pari vuotta sitten Päivi Nerg selitti, kuinka Suomessa tiedetään hyvin kaikkien tänne tulijoiden taustat. Tästä voidaan päätellä, että Nerg tiesi senkin, että pääepäilty oli kirjautunut turvapaikanhakijaksi jo Saksassa, eikä häntä olisi täten tarvinnut Dublin-pykälän nojalla ottaa Suomeen vastaan lainkaan. Lisäksi hän oli esiintynyt Saksassa useilla eri valehenkilöllisyyksillä ja syyllistynyt rikoksiin, muun muassa pahoinpitelyyn.

Tällaisia henkilöitä tulee Suomeen jatkuvasti lisää, sillä rajat ovat edelleen auki. Voimme vain odottaa, missä seuraava isku tapahtuu, sillä hallitus ja viranomaiset ovat toimintakyvyttömiä.

Kuinka kauan me annamme tämän jatkua?

 

 

 

 

 

 

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.