Näkökulma: Kun unelma särkyy – Katso kuvakollaasi järjettömyyksistä

Päivitetty 23.8.2017, Julkaistu 22.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Viime perjantaina poliisin viestintäpäällikkö twiittasi, että Suomen sisäinen turvallisuus on tällä hetkellä parempi kuin koskaan, ja kehotti ihmisiä nukkumaan rauhassa. Parin tunnin päästä tapahtui Suomen historian ensimmäinen terrori-isku.

Tosin sitä ei haluttu tunnustaa, että osana unelmaa Suomeen avosylin vastaanotetut turvapaikanhakijat voisivat syyllistyä terroristiseen tekoon. Vaikka alusta asti oli aivan ilmiselvää, että terroriteosta on kyse, yritti unelmakuplassaan elävä porukka selitellä tekoa mm. psykoosilla, aivan kuten Ruotsin Ikea-puukotuksenkin yhteydessä tehtiin. Siinä sivussa hävettiin olla suomalaisia, ja muistutettiin, kuinka suomalaisetkin voivat tehdä näin.

Jopa itse pääministeri Juha Sipilä valehteli kansalle päin naamaa, ettei kyseessä ole terroriteko (katso artikkelikuva). Samaa virttä veisasi sisäministeri Paula Risikko.

Kun totuus alkoi pikkuhiljaa valjeta kovapäisimmillekin monikulttuurisuuden nimiin vannovalle poliitikolle, alkoi vähättely. Sipilä totesi kyseessä olevan yksittäistapauksen, ja oli vain huolissaan ulkomaalaisvihan lisääntymisestä.

Hallitus piti perjantai-iltana jonkinlaisen hätäkokouksen asian tiimoilta, mutta kuten odotettua, mitään konkreettisia toimia vastaavan estämiseksi tulevaisuudessa ei esitetty. Luultavasti tilaisuudessa vain juotiin viinerikahvit ja todettiin, että tämä ei ollut ollenkaan kiva juttu.

Kuten totuttua, Sipilä esitti iskun jälkeen jo tutuksi tulleen twiittinsä, jossa hän kertoo ajatusten olevan uhrien omaisten luona ja tuomitsevansa iskun. Sama juttu kuin aina ennenkin terrori-iskun sattuessa Euroopassa, sillä erotuksella, että tällä kertaa iskun tapahtuessa kotimaassa, ei Sipilä enää jaksanut olla shokissa, kuten aiemmin.

Heti seuraavana päivänä Turun torille ilmestyi suvaitsevaisten joukko näyttämään keskisormiaan omasta ja läheistensä turvallisuudesta huolissaan oleville mielenosoittajille, ja olemaan itse huolissaan, mistäpä muustakaan kuin rasismista.

Lauantain Aamulehti pyhitti koko etusivunsa vanhalle tutulle jargonille, kuinka pelolle ei saa antaa valtaa. Että olkaa vaan ihan rauhallisia odottaessanne, milloin osuu omalle kohdalle. Turun Sanomat ja lukemattoman moni muu media etsi käsiinsä kaikki mahdolliset hassanit, hasanit, husseinit ja bin-ladenit, ketkä sattuivat maleksimaan lähelläkään tapahtumapaikkaa, ja kirjoittivat sankaritarinoita, kuinka he auttoivat iskujen uhreja. Samaan alhaiseen temppuun syyllistyi myös Ville Niinistö.

Monet näistä tarinoista osoittautuivat myöhemmin erittäin väritetyiksi. Asiaan kiinnitti huomiota jopa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, joka kuitenkin myöhemmin poisti asiaan liittyvän kommenttinsa Facebookista valhe... eikun valtamedian noustua takajaloilleen. Ne suomalaiset, jotka oikeasti auttoivat uhreja ja ansaitsevat kiitoksen, sivuutettiin tyystin. Sen sijaan media kertoi meille, kuinka vain ulkomaalaiset auttoivat uhreja, ja suomalaiset kaivoivat vain puhelimia taskuistaan.

Median järjettömästä suhtautumisesta asiaan kertoi myös tämä humoristinen huomio:

Vauhdilla pyrittiin saamaan ihmisten huomio toisaalle, sillä hyökkäys on paras puolustus. Suomalaisten syyttely alkoi samantien.

Myös härski tekijän valkopesu alkoi välittömästi. Joku neverheard-dosentti esitti pitkän liudan perusteluja sille, kuinka tekijä ei ole terroristi, ja mistä kaikista mielenterveyden ongelmista hän voikaan kärsiä. Lue pöyristyttävä ja uhrien omaisia kohtaan röyhkeä artikkeli tästä linkistä.

Huomioitavaa on se, että tuo järkyttävä juttu julkaistiin päiviä sen jälkeen, kun poliisikin oli ilmoittanut tutkivansa tapausta terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja murhan yrityksinä, ja kun oli yleisessä tiedossa, että tapaukseen liittyy useita muitakin epäiltyjä. Kyse ei todellakaan silloin ole pelkästään yhden ihmisen päähänpistosta tai mielenoikusta.

Median reagointi terrori-iskuun noudattaakin pelottavan tarkasti yllä olevaa parodiamielessä laadittua kaavaa.

Kenties törkein vähättely ja kommentti uhrien omaisia kohtaan tulee tässä. Eräs henkilö ihmetteli paniikinlietsontaa "parista puukon puhkomasta".

Yksittäisten kansalaisten kommentit voinee jättää omaan arvoonsa, mutta huolestuttavinta on maan pääministerin kädettömyys asian suhteen. Tulevia iskuja ei millään tavalla estä se, että lässytetään Twitterissä samoja virsiä kuin ennenkin. Pääministerimme jauhaa lamaantuneena latteuksia, kun omaa kansaa lahdataan turuilla ja toreilla.

Juuri Sipilä ja Orpo pitivät rajoja apposen auki, kun suuri turvapaikanhakijatulva maahamme alkoi. He eivät ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin estääkseen asiaa, he vain seurasivat tilannetta. Heidän voidaan täten katsoa olevan vastuussa jokaisesta rikoksesta, joita nämä turvapaikanhakijat ovat Suomessa tehneet. Mutta kantavatko he vastuunsa, tai ymmärtävätkö he toimettomuutensa ja saamattomuutensa seuraukset? Siihen hyvän vastauksen antaa seuraava somessa leviävä pilakuva.

Suomessa on hallitus ja eritoten pääministeri, jotka ovat epäonnistuneet tehtävässään. Hallituksen prioriteetti kuuluisi olla oman kansan turvallisuuden takaaminen. Urho Kekkoselle se oli itsestäänselvyys. Nykyiselle hallitukselle tärkeämpää on ulkomaalaisten, kansantaloutta jo muutenkin rasittavien turvapaikanhakijoiden, jopa rikollisten sellaisten, suojeleminen. Turun iskun pääepäiltyä nimittäin kuultiin aiemmin tänään vangitsemisoikeudenkäynnissä niin, että epäilty oli naamioitu ja sijoitettu sairaalan kellarikerroksen lukittuihin turvatiloihin. Ja Migri ilmoitti, että kaikki häntä koskevat tiedot ovat salaisia.

Vajaa pari vuotta sitten Päivi Nerg selitti, kuinka Suomessa tiedetään hyvin kaikkien tänne tulijoiden taustat. Tästä voidaan päätellä, että Nerg tiesi senkin, että pääepäilty oli kirjautunut turvapaikanhakijaksi jo Saksassa, eikä häntä olisi täten tarvinnut Dublin-pykälän nojalla ottaa Suomeen vastaan lainkaan. Lisäksi hän oli esiintynyt Saksassa useilla eri valehenkilöllisyyksillä ja syyllistynyt rikoksiin, muun muassa pahoinpitelyyn.

Tällaisia henkilöitä tulee Suomeen jatkuvasti lisää, sillä rajat ovat edelleen auki. Voimme vain odottaa, missä seuraava isku tapahtuu, sillä hallitus ja viranomaiset ovat toimintakyvyttömiä.

Kuinka kauan me annamme tämän jatkua?

 

 

 

 

 

 

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle