Mitä Alahärmän koulukeskuksessa oikeasti tapahtui?

Julkaistu 14.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia
Luulitko tapauksen olleen ainoa laatuaan? Puhki kulunutta termiä käyttäen, ikävä yksittäistapaus? Olit väärässä. Nyt kerrotaan mitä Alahärmän koulukeskuksessa ja muualla asiaan liittyen on oikeasti tapahtunut.

Tämä kaikki poikkeaa siitä mitä olet median uutisoimana saanut lukea, sillä tämä on paikalla olleiden ja osallisiksi joutuneiden lasten itsensä kertomaa totuudenmukaista tietoa.Tämänkertainen tapahtumasarja sai alkunsa siitä, että turvapaikanhakijat olivat jo pidempään tuijotelleet taas tyttöjen takapuolia. Lopulta eräs tyttö oli sanonut heille tympääntyneenä, että ottakaa nyt vielä kuvakin. Tästä alkoi huorittelu turvapaikanhakijoiden toimesta ja kyseisen tytön naamalle syljettiin.

Suomalainen poika oli näyttänyt kauempana suuttuneena keskisormea, jolloin hänen kimppuunsa hyökättiin. Suomalaisia oli tullut apuun ja tappelu jatkui koulukeskuksen sisällä käytävällä, kun oppilaita kutsuttiin luokkiin. Apuun oli haettu opettaja, joka ei ollut pärjännyt tilanteessa. Hän kutsui kooltaan raavaampia opettajia apuun. Siltikään tilannetta ei saatu hallintaan ja päädyttiin kutsumaan poliisi paikalle.

Koululta tullut tiedotus on antanut käsityksen, että tilanne on ollut lievä. Oppilaiden mukaan se on ollut kaukana lievästä ja siellä on veri valunut nenästä ja nyrkit heiluneet.

Rehtori oli painottanut oppilaille, että asiasta ei saa puhua eikä kertoa mitään ja että tiedottaminen hoidetaan koulun toimesta. Kauppakeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa hän oli sadalle vanhemmalle selittänyt, että jos suomalaisnuoret ottaisivat nämä ystävikseen, niin tällaista ei tapahtuisi. Monille jäi tunne, että tämäkin on lasten oma vika ja että he kantavat vastuun näiden pakkosijoitettujen toimista. Koulusta oli tapahtumien seurauksena erotettu neljä, mutta jäljelle jääneet ovat uhkailleet tyttöjä tappamisella tapahtuneen jälkeen.

Tämän jälkeen tytöt ainakin kiertävät nämä kaukaa ja pelkäävät heitä.Paikallisten kertoman mukaan pitkin kevättä on ollut tapauksia, joissa turvapaikanhakijat ovat puristelleet tyttöjen takapuolia ja naisopettaja, jolle on asiasta kerrottu, on vain kuitannut asian humoristisesti, että turvapaikanhakijat taitavat vain tykätä näistä tytöistä. Teinitytöillä ei siis ole koulussa ollut edes oikeutta määrätä omasta kehostaan ja asia on ollut opettajien taholta vieläpä hyväksyttävää.

Rehtori on itse sanonut, että turvapaikanhakijoiden toimesta on ollut vuoden aikana 40 konfliktitilannetta. Rehtori on omien sanojensa mukaan varma turvapaikanhakijoiden iästä, että ovat maksimissaan 14-15 vuotiaita. Tosin, monet muut epäilevät tiedon paikkansa pitävyyttä.Tämä kaikki on siis tapahtumien aikana paikalla olleiden ja osallisiksi joutuneiden lasten kertomaa, sekä muilta paikallisilta kuultua. Koulun toimesta lasten turvallisuudesta ei huolehdita, vaan heidän pitää edelleen pelätä, kantaa vastuu ja olla hiljaa.

Tilanne on Alahärmässä äitynyt niin pahaksi, että tulossa on joukkovoiman näyttö paikanpäälle. Tapahtuma järjestetään. Alahärmän koulukeskuksessa 22. syyskuuta klo 12:00.

Joukkovoimannäyttö Alahärmän koulukeskuksessa Mitä ja miksi?

On tullut aika näyttää, että me pohjalaiset aikuiset välitämme suomalaisista lapsista, emmekä jätä heidän turvallisuutta enää kyvyttömien päättäjien tuhottavaksi. Suomalaiset lapset eivät saa enää olla pelinappuloita tässä olemattoman pienen itseään hyvinä ihmisinä pitävien ihmisten unelmassa, jossa he joutuvat kärsimään seuraukset muutamien rikastuessa.Jokaisella toivon mukaan on vielä tuoreessa muistissa mitä tapahtui Alahärmän koulukeskuksessa 4.9.2017.

Samanlaista on tapahtunut muuallakin Suomessa ja tulee tapahtumaan jatkossakin, ellemme tee siitä loppua. Suomalaisten lasten pitää saada olla lapsia ja koulurauha on heidän oikeutensa. Heidän ei tule joutua pelkäämään oppilaitoksiin sijoitettujen turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vuoksi enää yhtään kertaa. Sen sijaan, että koulun rehtori olisi tarttunut tapaukseen tiukalla otteella, hän jopa kielsi oppilaita puhumasta koulun tapahtumista missään.

Tämä oli se hetki, kun meille riitti. Meitä ei rehtori hiljennä. Lähdemme tekemään tämän selväksi myös paikanpäälle asianomaisille henkilöille. Saavutaan paikalle niin monta kertaa, että tilanne muuttuu ja tehdään sama muuallakin. Me aikuiset voimme taata suomalaisten lasten turvallisuuden.

Joukkovoimannäyttö tapahtuu Alahärmän koulukeskuksessa 22. syyskuuta klo 12:00.Paikalle saapuessamme edustamme ennen kaikkea pohjalaisia, mutta myös Suomen kansaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki järjestöjen ja muiden ryhmien tunnukset jätetään pois. Aina sanotaan, että Pohjanmaalta on lähdetty ennenkin. Nyt on aika päivittää tuo sanonta nykyaikaan, niin ei tarvitse muistella menneitä urotekoja. Paikalle saapuu ihmisiä ympäri Pohjanmaata ja innostus asiaan on ollut suurta. Kaikki muutkin ovat tervetulleita, koska asia on yhteinen.

Joukkovoimannäyttöön on vielä sen verran hyvin aikaa, että työssäkäyvät ehtivät sopia työnantajansa kanssa vapaasta tuolle päivälle. Osa on jo ottanut jopa palkatonta vapaata päästäkseen paikalle, koska katsovat suomalaislasten turvallisuuden olevan tärkeämpi kuin omat tulot. Ajatelkaapa kuinka hienoa onkaan sanoa myöhemmin, kun puhutaan joukkovoimannäytöstä, että olin mukana, eikä keksiä tekosyitä poissaololleen. Suomalaisten lasten turvallisuus, hyvinvointi ja tulevaisuus ovat sellaisia asioita, että niiden pitäisi riittää kaikille syyksi paikalle saapumiseen.NYT RIITTÄÄ!!!"

-Ja ettei jää epäselväksi niin, jatkoa seuraa..:

Lähde: Facebook kirjoitus

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu tänään 13:06 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.