Mainos:

Ministeriöt tiedottavat: Aktiivimalli kehittyy

Julkaistu 19.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Vuoden alussa voimaan tulleen aktiivimallin kumoamista koskeva kansalaisaloite on tänään torstaina 20.4.2018 eduskunnassa lähetekeskustelussa.

Aktiivimalli ja sitä koskeva kansalaisaloite ovat nostaneet julkiseen keskusteluun niin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, työttömyysturvajärjestelmän moninaisuuden kuin työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksen ja tavoitteet.

Kansalaisaloite on tapa tuoda eduskunnan käsiteltäväksi sellaisia suomalaisten ihmisten tärkeiksi kokemia asioita, joihin halutaan saada muutos. Nyt aloitteen käsittely on eduskunnan käsissä. Sosiaali- ja terveysministeriö saa myös käsittelyn kuluessa eduskunnalta tiedon, miten ministeriön toivotaan osallistuvan kansalaisaloitteen käsittelyyn.

Aktiivimallin soveltamisen vaikutuksia seurataan tarkasti. Myös eduskunta edellytti tätä, kun lakimuutosta käsiteltiin. Seuranta on niin ikään osa kansanvallan toteutumista.

Aktiivimalli hallituksen kehysriihessä

Hallitus teki 12.4.2018 kehysriihessä useita uusia päätöksiä aktiivimallin osalta. Päätökset ovat osa hallituksen työllisyyspakettia.

Mainos:

Työttömien mahdollisuuksia omaehtoiseen opiskeluun parannetaan. 25-vuotta täyttäneillä työttömillä olisi mahdollisuus opiskella työttömyysetuutta menettämättä lyhytkestoisia opintoja, jotka antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Opinnot osoittaisivat aktiivimallissa edellytettyä aktiivisuutta. Asiaa koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle tänään torstaina 19.4.2018. Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan 1.8.2018.

Lisäksi valmistellaan muutos, jolla ammattiliiton tai -järjestön, kansalaisjärjestön, kunnan tai muun vastaavan tahon järjestämään työllistymistä edistävään valmennukseen, koulutukseen tai toimintaan osallistuminen kerryttäisi myös aktiivisuusehtoa. Tämä edellyttäisi joko sitä, että kyseistä toimintaa rahoitetaan julkisista varoista kuten työllisyysmäärärahoista tai sitä, että toiminta on muutoin työvoimaviranomaisen hyväksymää. Muutos pyritään valmistelemaan nopealla aikataululla.

Pitkään työttömänä olleiden palveluita kehitetään. Syksystä 2018 alkaen käynnistetään pilotteja, joissa tavoitteena on muun muassa kokeilla sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työvoimapalveluiden entistä joustavampaa yhteensovittamista.

Aktiivimallin tuoman lisätyön sujuvoittamiseksi sekä työttömien määräaikaishaastatteluiden toteuttamisen tehostamiseksi, hallitus päätti lisätä TE-toimistojen henkilöstöresurssia 206 henkilötyövuodella ja lisätä työllisyysmäärärahoja 11,2 miljoonalla eurolla.

Selvityshenkilöt kartoittavat osatyökykyisten tilannetta

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kaksi selvityshenkilöä kartoittamaan osatyökykyisten tilannetta työmarkkinoilla. Selvityshenkilöinä ovat lääketieteen tohtori Raija Kerätär Oorninki Oy:stä ja johtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Selvityshenkilöiden tehtävänä on koota havaintoja aiemmista ehdotuksista ja selvityksistä ja tehdä esitykset etuus- ja palvelujärjestelmien kehittämiseksi.

Lisäksi Kerätär ja Oivo arvioivat työkyvyttömien työttömien asemaa aktiivimallissa ja mahdollisuuksia selvitä aktiivimalliin sisältyvistä edellytyksistä.

Lähde: STM ja TEM

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/04/17/ammattiliitto-jhl-aktiivimalli-ei-ole-nostanut-lainkaan-tyossakayntiaktiivisuutta/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juuda
juuda
8 years ago

Yleensä ”kehitys” on tarkoittanut kiristyksiä, lisääntynyttä byrokratiaa ja huonontuneita etuja.
Ministerit voivat minun puolestani tunkea kehityksensä sinne ja syvälle.

juha.
juha.
8 years ago

”Aktiivimalli kehittyy.” Siis ruoskat varustetaan rautamonisärmäisillä rautakuulilla, jolloin ”tuottavuus” nousee ja täten ”kannustinloukut” kalkkilaivojen kapteenien osalta ovat taaksejäänyttä elämää. Mikäli tälläinen haitake ”poistuu” Suomen kansantaloutta rasittamasta eli tuttavallisemmin sanottuna, taakasta seuraavassa muslimiterroristin tekemässä Allahu Akbar -iskussa tuo monikulttuurisuuden ja EU:n globalistien kengässä olevasta kivestä. Ei valtamedia mainitse hänestä halkaistullakaan sanalla, vaan päähuomio kiinnittyy siihen, että ylkämaalainen jyystö käyttäytyi oikein hyvin ollessaan 2-vuotias Lähi-itäläisessä metropolissa lyömällä äitiään keittiöveitsellä eli sikäläisellä ”helistimillä”, joka alati on tuon ikäisten taaperoiden käsillä. Sitten kun ikää vähän karttuu ja ensimmäinen kunnon raivokohtaus ei karkkihyllyn vaan enon kalashnikovin innokkaan käpälöinnin #kalashnikovtoo keissin tiimoilta hankitaan jo kunnon maitopartaa lykkäävälle jihasistinalulle oma ”pössykkä” (Vaahteramäen Eemeli) ja tietysti kuteja siihen päälle niin koko hommasta ei enää puutu kuin sikäläiset perhejuhlat, joissa ei kohotella sampanjamaljoja tai puhallella saippuakuplia vaan rallatelllaan ihan minne sattuu, mutta varsin hyvällä tuloksella, sillä aina on vähintäinkin yksi, joka käyttää ”lyijyä” ja näin sormilla syömispaikoista täytyy karsia sellaiset pois, jotka eivät ”päässeetkään paikalle ” tai muutoin olivat epäkohteliaita, että kuolivat (loistivat) poissaolollaan.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Paljonkohan aktiivimalli on jo tullut maksamaan? Työttömien tarkka valvonta vaatii aika helvetisti resursseja. Kyllä ne kynnelle kykenevät työttömät työllistyvät kuten aina ennenkin kunhan oikeaa palkka työtä löytyy.

Työn antajien kannusteloukut tulisi purkaa. Valtio on tukenut ihan liikaa isoja yrityksiä, jotka ovat jakaneet osinkoina yhteisövero helpotukset ja työnantaja maksujen alennukset, joista leijonan osa siirrettiin työntekijän kontolle kokoomuslaiseen malliin. Lisäksi isoille yrityksille on määrättävä kunnon sakkomaksut joakaisesta työntekijän irtisanomisesta. Johan alkaisi työllistäminen kiinnostaa.

Toki paras tapa työllisyyden nostamiseen olis erota EU:sta ja yhteisvaluutasta ja ottaa oma kansallinen kultaan sidottu valuutta käyttöön, jota oma kansallinen pankki säätelee.
Valitettavasti poliitikot ovat läpeensä korruptoituneita Bilderbergin marionetteja, jotka ovat myyneet sielunsa
Rothchildtien pankkisuvulle.

Kolmen Markan Mies
8 years ago

Sikäli kuin ymmärrän politiikan kielenkäyttöä tuo ”kehittyy” tarkoittaa, että sen totaalisesti epäonnistunut ja pitää laittaa kokonaan uusiksi.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.