Mainos:

Miljoonia maahanmuuttajien koulutukseen – Rahaa sai 27 hanketta ympäri maata

Julkaistu 11.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi 5,5 miljoonaa euroa maahanmuuttajaoppilaiden ja -opiskelijoiden koulutuspolkujen kehittämiseen sekä integroitumista edistäviin toimiin. Jaetuilla avustuksilla muun muassa parannetaan oppimistuloksia, kehitetään Nokian Bridge -ohjelmasta nopea koulutusväylä korkeakoulukelpoisille maahanmuuttajille sekä järjestetään aineenopettajiksi ja lastentarhanopettajiksi pätevöittävää koulutusta.

– Maahanmuuttajien reitit koulutukseen ja työelämään ovat nykyisellään pitkiä. Koulutuksella on keskeinen rooli suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä suomen tai ruotsin kielen oppimiseen. On tärkeää, että maahanmuuttajien polut opiskeluun ja työelämään ovat entistä joustavampia ja yksilöllisempiä, sanoo ministeri Grahn-Laasonen.

Korkeakoulujen hankkeissa edistetään ja nopeutetaan maahanmuuttajien koulutuspolkuja. Turun ammattikorkeakoulu selvittää miten Nokian käyttämästä Bridge-ohjelmasta kehitetään nopea koulutusväylä korkeakoulukelpoisille maahanmuuttajille. Metropolia-ammattikorkeakoulun johdolla parannetaan maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, Jyväskylän yliopiston hankkeessa luodaan polkuja yliopistokoulutukseen ja Karelia-ammattikorkeakoulu kehittää digitaalisia palveluita osaamisen tunnistamiseen. Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopisto järjestävät maahanmuuttajataustaisille ja maahanmuuttajien kanssa työskenteleville opettajille pätevöittävää ja täydentävää koulutusta.

Rahaa saivat myös hankkeet, joissa kuntien varhaiskasvatusta ja koulutusta kehitetään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulosten parantamiseksi. Muita avustettavia kohteita ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen kerhotoiminta, suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus, vapaan sivistystyön maahanmuuttajille suunnattu koulutus sekä kotivanhempien kielikoulutus.

Mainos:

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry saa avustusta hankkeeseen, jolla pyritään ehkäisemään rasismia ja etnisten ryhmien vastakkainasettelua. Hankkeen tavoitteet tukevat myös opetus- ja kulttuuriministeriön Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelmaa rasismin ja vihapuheen ehkäisemiseksi sekä yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi.

Avustuksia jaettiin 27 hankkeelle, ja niiden toteuttajina on kuntia, korkeakouluja, oppilaitoksia sekä järjestöjä. Avustukset perustuvat eduskunnan hyväksymään valtion talousarvioon vuodelle 2017. Avustuksilla toimeenpannaan hallituksen 3.5.2016 hyväksymää kotoutumista koskevaa toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on koulutuspolkujen joustavoittaminen ja yksilöllistäminen.

Aiemmin maahanmuuttajien ammatillista koulutusta on avustettu 20 miljoonalla eurolla, tarkoituksena edistää maahanmuuttajataustaisten sekä maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden nopeaa työmarkkinoille siirtymistä ja koulutuksen vahvistamista.

Katso rahaa saaneet hankkeet täältä.

Lähde: Valtioneuvosto

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Esko
Esko
9 years ago

Aivan totta. Tarvitaan orjatyövoimaa, jota ylläpitää sosiaaliturvineen kantaväestö! Porvarit ja huijarit vie potin!

ope
ope
9 years ago

Integraation edistämiseen jaetut rahat ovat hukkaan heitettyä rahaa. Maahanmuuttajien integroiminen ei ole onnistunut missään eikä Suomi tule olemaan poikkeus.

Arto Koistinen
Arto Koistinen
9 years ago

Vaikka 100 miljardia, niin matu ei opi. On se lapsena aivopesty itsensä kunniakansalaisena luuleminen esteenä.

jorma hyvönen
jorma hyvönen
9 years ago

Huh huh, että lastentarhan opettajiksi. Onnex ei ole enää pieniä lapsia.

huihai
huihai
9 years ago

Jaetuilla avustuksilla parannetaan mm. oppimistuloksia. Lahjomallako? Lahjontarahojako ne ovat?

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu eilen 07:33 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.

Suomen uusi hälytysjärjestelmä pyrkii tavoittamaan useampia ihmisiä suoraan

Julkaistu 29.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lähikuva naisesta pitelemässä vaaleansinistä matkapuhelinta pehmeästi sumennettua vaaleaa taustaa vasten.
FI-Alert lähettää varoitukset suoraan puhelimiin vaara-alueella ilman sovellusta tai rekisteröitymistä. Kuvituskuva.

Suomalaiset eivät enää tarvitse sovellusta vastaanottaakseen hälytyksen. Marraskuussa maa ottaa käyttöön FI-Alert-palvelun, joka lähettää varoitukset suoraan matkapuhelimiin.

Toukokuussa ukrainalainen lennokki harhautui Suomen ilmatilaan. Monet ihmiset eivät saaneet puhelimiinsa lennokkivaroitusta, ja maan varoitusjärjestelmä keräsi kritiikkiä.

Sisäministeriö ilmoittaa nyt, että FI-Alert otetaan käyttöön marraskuussa. Hallitus osoitti rahoituksen järjestelmälle viime vuonna. Tekniikka, cell broadcast, lähettää varoitukset matkapuhelinverkon kautta 4G- ja 5G-puhelimiin määritellyllä alueella. Myös Suomessa olevat ulkomaiset vierailijat vastaanottavat ne.

Viranomaiset voivat käyttää kanavaa, kun kyseessä on uhka hengelle, terveydelle tai huomattavalle omaisuudelle. Radio, televisio, 112 Suomi -sovellus ja tietyt verkkosivustot säilyvät edelleen käytössä varoituskanavina.

Mainos:

— On erittäin tärkeää, että jatkossa väestöä voidaan varoittaa entistä nopeammin, kohdennetummin ja kattavammin, sisäministeri Mari Rantanen (ps) sanoo tiedotteessa.