https://nykysuomi.com/mikael-jungner-kannabiksenviljely-mahdollisuus-suomalaiselle-maataloudelle/

Kotimaa

Mikael Jungner: Kannabiksenviljely mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle

Päivitetty 6.11.2017, Julkaistu 6.11.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

SDP:n entinen kansanedustaja ja Ylen entinen pääjohtaja Mikael Jungner kirjoittaa julkisessa Facebook-päivityksessään seuraavasti:

"Yhä useampi Euroopan valtio ja Yhdysvaltain osavaltio joko laillistaa kannabiksen käytön tai sitten sen käytöstä ei niissä rangaista. Tämä on mielenkiintoinen mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle.

Itse en kannabistuotteita käytä eikä niiden laillistaminen Suomessa ole millään tavoin minulle sydämen asian. Silti kannabiksen laillistumisen eteneminen maailmalla kiinnostaa, erityisesti Coloradon esimerkki. En siis aja kannabiksen laillistumisen nopeuttamista Suomessa, mutta kehotan miettimään niitä mahdollisuuksia, joita tämä trendinomainen kehitys jatkossa saattaa Suomelle avata.

Colorado on väestöltään aika tarkkaan Suomen kokoinen osavaltio Yhdysvalloissa. Siellä kannabis laillistettiin vuosikymmenen alussa. Coloradossa on sallittua kannabiksen lääkekäyttö, viihdekäyttö, kasvatus ja hallussapito pienissä määrin. Lisäksi kannabista saa kasvattaa, jalostaa ja myydä kaupallisesti suurissakin määrin, mutta yhdellä ehdolla. Coloradossa myytävän kannabiksen pitää olla kasvatettu ja valmistettu valvotuissa olosuhteissa Coloradossa.

Tuo on Suomen kannalta mielenkiintoinen näkökulma. Jos kannabiksen salliminen etenee Euroopassa, olisi Suomen hyvä pohtia Coloradon mallia ennen kuin EU ehtii kilpailulainsäädäntöineen sulkemaan aikaikkunan protektionismille. Suomessa siis taisi tuolloin kehittää, valmistaa ja myydä kannabista kaupallisesti, mutta vain jos koko prosessi tehdään kasvatuksesta lähtien valvotusti Suomessa. Luontevaa olisi myös korkea 30 prosentin haittavero, jonka tuotto voitaisiin ohjata esimerkiksi maakuntien kehittämiseen tai koulutukseen.

Coloradossa kyse on vuositasolla jo lähes miljardin dollarin markkinasta. Tuosta 30 prosenttia menee suoraan verona Coloradon koulujärjestelmän kehittämiseen. Loput sadat miljoonat työllistävät ja tuovat elinvoimaa Coloradon maatalouteen.

Jos Suomi haluaa tähän mahdollisuuteen tarttua, tarvitaan ensinnäkin osaamisen lisäämistä. Kannabista kasvattaa nykyisin (laittomasti) jo noin 10 000 suomalaista, mutta tieteellisempi tutkimus Suomeen sopivasta lajikkeesta, sen kasvuolosuhteista ja teollisen mittakaavan viljelystä olisi tarpeen, jos tästä haluaa vientikelpoisen busineksen tehdä. Vaikka laajempi laillistaminen häämöttää vasta ensi vuosikymmenellä, olisi tutkimukseen panostettava jo nyt, koska se tulee viemään vuosia.

Toisekseen tarvitaan myös brändäystä. Suomen kesän pitkät päivät auringonvalossa saattaa hyvinkin vaikuttaa positiivisesti kannabiksen vaikuttaviin aineisiin, kuten mansikoissa pitkä valoisa aika vaikuttaa makuun. Napue-gin on oiva esimerkki siitä, kuinka arvokasta onnistunut brändäys tämän tyyppisissä kuluttajatuotteissa on.

Kolmanneksi tarvitaan tuotekehitystä. Poltettava kannabis on yhtä lailla vaarallista kuin tupakka. Siksi tavoitteena tulisi olla savuttomat kannabistuotteet, kuten nesteet, leivokset ja muut suun kautta nautittavat tuotteet. Myös vastuullisuus on tärkeää, niin kasvatuksessa, tuotteissa kuin käytössä.

Kaiken tämän tähtäimenä olisi ottaa Suomelle taloudellisesti merkittävä osuus maailman nopeaan tahtiin laillistuvasta kannabismarkkinasta."

Eräs päivitystä kommentoinut henkilö totesi näin: "Kiitos rohkeasta avauksesta. Hienoa että joku näin korkean profiilin henkilö osaa nähdä tämän selkeän taloudellisen mahdollisuuden Suomelle. Nopealla lainsäädäntömuutoksella voisimme luoda vielä kilpailuetua!"

Eräs toinen kommentoi taas tähän tapaan: "Kiitos ennakkoluulottomasta ja rohkeasta keskustelun avauksesta! Toivottavasti pidät aihetta esillä jatkossakin ja osallistus päihdepoliittiseen keskusteluun, joka on tällä hetkellä varsin olematonta, vaikka kannabisaihe on jatkuvasti ajankohtainen."

Aiheesta vauhtiin päästyään Jungerin julkaisi vielä toisen huumausaineaiheisen päivityksen. Uudessa julkaisussaan Jungner kirjoittaa:

"Pieni pala huumehistoriaa sunnuntain ratoksi.

Heroiini oli oman aikansa kahvi. Suomessa käytettiin nimittäin 30- ja 40-luvulla enemmän heroiinia asukasta kohden kuin missään muussa maassa. Kymmeniä kiloja vuodessa. On arvioitu että enimmillään jopa 10 prosenttia koko maailmassa tuotetusta heroiinista käytettiin tuolloin Suomessa. Kakkosena oli Japani. Myös isovanhempasi vanhemmat ovat todennäköisesti käyttäneet heroiinia, sitä kun sai apteekista esimerkiksi flunssalääkkeeksi.

Kiinnostava yksityiskohta oli heroiinin kieltäminen. YK nimittäin vaati sotien jälkeen kansainvälistä heroiinikieltoa. Virallinen Suomi vastusti moista kiivaasti. Lääkärit siksi, että se oli niin oiva lääke moneen vaivaan. Poliitikot siksi että se oli niin edullista. Eivät tosin kaikki. Helsingin poliisipäällikkö kirjoitti 40-luvulla Helsingin Sanomien yleisönosastoon koskettavan kirjoituksen siitä, miten heroiini tuhosi koukkuun jääneiden sotaveteraanien elämän ja että moiseen pitäisi puuttua.

Lopulta puututtiinkin. Suomi kielsi heroiinin, koska YK ei taipunut poikkeuslupaan. Suomi joutui valitsemaan YKn jäsenyyden ja heroiinin välillä. YK voitti."

Lähde: Facebook

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu eilen 13:06 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

https://nykysuomi.com/yli-puolet-suomalaisista-eparoi-vierailla-naapureidensa-luona/

Kotimaa

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

— Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com