Mainos:

Mikael Jungner: Kannabiksenviljely mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle

Päivitetty 6.11.2017, Julkaistu 6.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

SDP:n entinen kansanedustaja ja Ylen entinen pääjohtaja Mikael Jungner kirjoittaa julkisessa Facebook-päivityksessään seuraavasti:

"Yhä useampi Euroopan valtio ja Yhdysvaltain osavaltio joko laillistaa kannabiksen käytön tai sitten sen käytöstä ei niissä rangaista. Tämä on mielenkiintoinen mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle.

Itse en kannabistuotteita käytä eikä niiden laillistaminen Suomessa ole millään tavoin minulle sydämen asian. Silti kannabiksen laillistumisen eteneminen maailmalla kiinnostaa, erityisesti Coloradon esimerkki. En siis aja kannabiksen laillistumisen nopeuttamista Suomessa, mutta kehotan miettimään niitä mahdollisuuksia, joita tämä trendinomainen kehitys jatkossa saattaa Suomelle avata.

Colorado on väestöltään aika tarkkaan Suomen kokoinen osavaltio Yhdysvalloissa. Siellä kannabis laillistettiin vuosikymmenen alussa. Coloradossa on sallittua kannabiksen lääkekäyttö, viihdekäyttö, kasvatus ja hallussapito pienissä määrin. Lisäksi kannabista saa kasvattaa, jalostaa ja myydä kaupallisesti suurissakin määrin, mutta yhdellä ehdolla. Coloradossa myytävän kannabiksen pitää olla kasvatettu ja valmistettu valvotuissa olosuhteissa Coloradossa.

Mainos:

Tuo on Suomen kannalta mielenkiintoinen näkökulma. Jos kannabiksen salliminen etenee Euroopassa, olisi Suomen hyvä pohtia Coloradon mallia ennen kuin EU ehtii kilpailulainsäädäntöineen sulkemaan aikaikkunan protektionismille. Suomessa siis taisi tuolloin kehittää, valmistaa ja myydä kannabista kaupallisesti, mutta vain jos koko prosessi tehdään kasvatuksesta lähtien valvotusti Suomessa. Luontevaa olisi myös korkea 30 prosentin haittavero, jonka tuotto voitaisiin ohjata esimerkiksi maakuntien kehittämiseen tai koulutukseen.

Coloradossa kyse on vuositasolla jo lähes miljardin dollarin markkinasta. Tuosta 30 prosenttia menee suoraan verona Coloradon koulujärjestelmän kehittämiseen. Loput sadat miljoonat työllistävät ja tuovat elinvoimaa Coloradon maatalouteen.

Jos Suomi haluaa tähän mahdollisuuteen tarttua, tarvitaan ensinnäkin osaamisen lisäämistä. Kannabista kasvattaa nykyisin (laittomasti) jo noin 10 000 suomalaista, mutta tieteellisempi tutkimus Suomeen sopivasta lajikkeesta, sen kasvuolosuhteista ja teollisen mittakaavan viljelystä olisi tarpeen, jos tästä haluaa vientikelpoisen busineksen tehdä. Vaikka laajempi laillistaminen häämöttää vasta ensi vuosikymmenellä, olisi tutkimukseen panostettava jo nyt, koska se tulee viemään vuosia.

Toisekseen tarvitaan myös brändäystä. Suomen kesän pitkät päivät auringonvalossa saattaa hyvinkin vaikuttaa positiivisesti kannabiksen vaikuttaviin aineisiin, kuten mansikoissa pitkä valoisa aika vaikuttaa makuun. Napue-gin on oiva esimerkki siitä, kuinka arvokasta onnistunut brändäys tämän tyyppisissä kuluttajatuotteissa on.

Kolmanneksi tarvitaan tuotekehitystä. Poltettava kannabis on yhtä lailla vaarallista kuin tupakka. Siksi tavoitteena tulisi olla savuttomat kannabistuotteet, kuten nesteet, leivokset ja muut suun kautta nautittavat tuotteet. Myös vastuullisuus on tärkeää, niin kasvatuksessa, tuotteissa kuin käytössä.

Kaiken tämän tähtäimenä olisi ottaa Suomelle taloudellisesti merkittävä osuus maailman nopeaan tahtiin laillistuvasta kannabismarkkinasta."

Eräs päivitystä kommentoinut henkilö totesi näin: "Kiitos rohkeasta avauksesta. Hienoa että joku näin korkean profiilin henkilö osaa nähdä tämän selkeän taloudellisen mahdollisuuden Suomelle. Nopealla lainsäädäntömuutoksella voisimme luoda vielä kilpailuetua!"

Eräs toinen kommentoi taas tähän tapaan: "Kiitos ennakkoluulottomasta ja rohkeasta keskustelun avauksesta! Toivottavasti pidät aihetta esillä jatkossakin ja osallistus päihdepoliittiseen keskusteluun, joka on tällä hetkellä varsin olematonta, vaikka kannabisaihe on jatkuvasti ajankohtainen."

Aiheesta vauhtiin päästyään Jungerin julkaisi vielä toisen huumausaineaiheisen päivityksen. Uudessa julkaisussaan Jungner kirjoittaa:

"Pieni pala huumehistoriaa sunnuntain ratoksi.

Heroiini oli oman aikansa kahvi. Suomessa käytettiin nimittäin 30- ja 40-luvulla enemmän heroiinia asukasta kohden kuin missään muussa maassa. Kymmeniä kiloja vuodessa. On arvioitu että enimmillään jopa 10 prosenttia koko maailmassa tuotetusta heroiinista käytettiin tuolloin Suomessa. Kakkosena oli Japani. Myös isovanhempasi vanhemmat ovat todennäköisesti käyttäneet heroiinia, sitä kun sai apteekista esimerkiksi flunssalääkkeeksi.

Kiinnostava yksityiskohta oli heroiinin kieltäminen. YK nimittäin vaati sotien jälkeen kansainvälistä heroiinikieltoa. Virallinen Suomi vastusti moista kiivaasti. Lääkärit siksi, että se oli niin oiva lääke moneen vaivaan. Poliitikot siksi että se oli niin edullista. Eivät tosin kaikki. Helsingin poliisipäällikkö kirjoitti 40-luvulla Helsingin Sanomien yleisönosastoon koskettavan kirjoituksen siitä, miten heroiini tuhosi koukkuun jääneiden sotaveteraanien elämän ja että moiseen pitäisi puuttua.

Lopulta puututtiinkin. Suomi kielsi heroiinin, koska YK ei taipunut poikkeuslupaan. Suomi joutui valitsemaan YKn jäsenyyden ja heroiinin välillä. YK voitti."

Lähde: Facebook

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Kaitsu
Kaitsu
8 years ago

En tiedä, olisiko Heroiini sittenkin ollut parempi vaihtoehto kuin YK. YK:stahan on ollut vain laskuja ilman hyötyä, mutta Heroiinista olisi voinut olla maallemme myös merkitseviä tuloja.

Kannatan kyllä kannabiksen viljelyä ja jalostusta, mutta vastustan geeniperimän ja luonnoskasvien minkäänlaista patentoimista, jolla estetään ihmisten omatoiminen ja jopa kaupallinen lääkintä isojen lääkefirmojen monopoleja ja kartelleja vastaan.

Pekka Ala-Prinkkil
Pekka Ala-Prinkkil
8 years ago

Toi on aika taitava demarirotta.
Osin analysoi asiaansa oikeinkin.
Eli on noissa jutuissa perääkin, ja niitä, kuten kaikkea muutakin on arvioitava avoimen kriittisesti kaikki aistit auki.

juha.
juha.
8 years ago

Luulenpa, että kaupunkilaisten kiinnostus landeen herää, jos tähän mennään. Hullu idea, joka hyödyttää ”vapauttamisellaan” vain juutalaisten omistamien huumekartellien ja pösöjen maailmanlaajuista agendaa, jota etenkin Yhdysvalloissa ja juutalainen Hollywood on ajanut jo 1980-luvulta lähtien eli kaikkien huumeiden vapauttamista ja ns. ”huumesodan” lopettamista kartelleja, mafioita, tuottajia, tehtaita ja jakelijoita vastaan. Se on tyypillistä ”anna pirulle pikkusormi” -politiikkaa”, jota hommelit harjoittivat Eduskunnassa valehtelmalla, etteivät he ”halua” oikeutta homopareille ”lapseen”, vain ainoastaa ”laillistaa” homosuhde tasaveroiseksi. Niinpä jetsulleen. Mulle on paskan sama, mutta ns. ”lapsen etu” katosi kuin tuhka tuuleen kun tuli kysymys homoparien ”edusta” ”saada” lapsi. Mutta lapsen etu löydetään avioerotapauksissa silloin kun riistetään täysin kunnolliselta suomalaiselta mieheltä edes tapaamisoikeus lapsiinsa sosiaaliämmien ja demla-feministi -oikeuksien käsittelyjen jäljiltä, jolloin naisosapuoli erossa aloittaa vieraannuttamisen ja isän solvaamisen tehden hänestä psykopaatin ja insestiin syylllisen puolimielisen, jolta voidaan rahaa kyllä pumpata kuin öljyä Texasista.

"Charlie"
"Charlie"
8 years ago
Reply to  juha.

Mitä jos maatila saisi viljellä puolella pelloista ilman tukiaisia tuotettavaa hamppua, unikkoa, kokapensasta tai vastaavaa valtion 100% omistamalle firmalle jos luovuttaa muut maataloustukiaiset oman kunnan vähävaraisten lääkintäkuluihin?
Jospa viinnanhakureissut Balttiaan vähenisivät kun apteekeista saisi kyseisiä tuotteita lääkärin määräyksellä stressiä sun muuta lievittämään.
Valtiollekin tulisi alkon rinnalle rahakone, vaikkapa nimeltään Suomen pöhinä ja pössy Oy.
Sadonkorjuuaikana kylläkin pitäisi pitää vartiota pelloille tunkeutuvien kaupunkilaisten ja matujen varalta.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu eilen 08:15 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.