Arnold Mballe Sube on jo saanut asunnon Lutonin kunnalta, mutta vaatii isompaa alati kasvavalle perheelleen, johon kuuluu vaimo ja kahdeksan lasta. Heille tarjottu viiden makuuhuoneen asunto ei kelvannut, -he haluavat vielä isomman. Perheen nykyisessä kunnan-asunnossa on kolme makuuhuonetta.
Mr.Sube muutti Lutoniin Pariisista, tullen Englantiin opiskelemaan. Niitä vaikeuksia, joita suomalainen tai englantilainen perheellinen opiskelija kohtaa, ei hänen kohdalleen sattunut. Sosiaalitoimen kustannuksella perhe vietti aikaansa hotellissa neljä kuukautta, kunnes saivat kunnalta nykyisen asuntonsa. Vuoden 2015 aikana perhe kulutti verorahoja yli 100 000 euroa.
Mr.Suben valitettua "pienestä" asunnostaan, kunta tarjosi hänelle isompaa. Nyt Lutonin kunta on ilmoittanut, että kieltäytyminen tarjouksesta pudottaa Mr.Suben ja hänen sikiönsä kokonaan kunnallisten asuntopalvelujen ulkopuolelle. Odottelemme "Black Housing Matters!" -kansalaisliikkeen ilmaantumista pelastamaan Mr.Suben megaperhe kurjuudestaan.
Suomessa kuntien velvoite tarjota asunto kaikille kuntalaisille on juuri poistettu. Se tarkoittaa ettei kunnalla ole velvollisuutta järjestää sinulle asuntoa, jos esm. joudut häädetyksi.
Kun yksittäinen marja, tomaatti tai viinirypäle pilaantuu, koko pakkaus heitetään usein pois. Pakatut hedelmät ja vihannekset muodostavat jopa noin puolet ruokakauppojen hedelmä- ja vihannesosastojen hävikistä, mutta yksinkertaisilla toimenpiteillä voidaan sekä säästää ruokaa että vähentää kaupan kustannuksia.
IVL Ruotsin ympäristötutkimuslaitoksen (IVL Svenska Miljöinstitutet) ja RISE-tutkimuslaitoksen tutkijat selvittivät ongelmaa yhdessä ruotsalaisten ruokakauppojen kanssa. He analysoivat ruokahävikkiaineistoa noin 60 myymälästä ja testasivat erilaisia toimenpiteitä viidessä niistä.
Eräässä kauppaketjussa pakatut tuotteet vastasivat 47 prosenttia hedelmä- ja vihannesosaston hävikin painosta ja 50 prosenttia sen vähittäismyyntiarvosta. Toisessa ketjussa vastaavat osuudet olivat 30 ja 57 prosenttia, tutkimusraportti toteaa. Tomaatit muodostivat suurimman hävikin, ja niiden perässä seurasivat muun muassa perunat, sitrushedelmät, viinirypäleet ja marjat.
— Monet myymälät haluavat vähentää ruokahävikkiään, mutta ne eivät tiedä, miten edetä tai mikä on sallittua. Tutkimuksemme osoittaa, että on olemassa suhteellisen yksinkertaisia ratkaisuja, jotka toimivat myymälöiden päivittäisessä arjessa, sanoo Annelise de Jong, IVL:n kulutustutkija ja projektipäällikkö lehdistötiedotteessa.
Mainos:
Hävikkipussit leikkaavat kustannuksia
Korkeimmalle arvostettuja toimenpiteitä olivat avaamattomien pakkausten myyminen alennuksella tai syömäkelpoisten tuotteiden laittaminen hävikkiruokapusseihin ja -laatikoihin. Tuotteiden myyminen irtotavarana ja niiden hyödyntäminen myymälöiden omissa keittiöissä voivat myös säästää ruokaa, mutta ne vaativat enemmän hallinnointia ja oikeita merkintöjä.
Eräässä pienessä testimyymälässä heitettiin hukkaan 253 kiloa hedelmiä ja vihanneksia kahden viikon aikana. Kustannusten arvioitiin olevan hieman yli 234 000 kruunua (noin 21 100 euroa) vuodessa. Hävikkipussien arvioitiin tuottavan vuosittain runsaan 63 000 kruunun (noin 5 700 euron) nettovoiton, mikä vastaa 27 prosenttia arvioidusta hävikkikustannuksesta.
Tutkijat korostavat, että testijaksot olivat lyhyitä ja vuotuiset luvut ovat suuntaa-antavia. Tulokset voivat vaihdella myymälän koon, tuotevalikoiman, asiakaskunnan ja työrutiinien mukaan.
Epävarmuus säännöistä hidastaa pyrkimyksiä
Myymälät kertoivat, että epävarmuus jäljitettävyydestä, uudelleenmerkitsemisestä ja avatuista pakkauksista saa ne luopumaan toimivista toimenpiteistä. Menettelytavat vaihtelivat jopa saman ketjun sisällä, ja ponnistelut riippuivat usein yksittäisistä sitoutuneista työntekijöistä. Tutkijat peräänkuuluttavatkin selkeämpää käytännön ohjeistusta ja parempaa koordinointia viranomaisten, toimialajärjestöjen, kauppaketjujen ja vähittäiskauppiaiden välillä.
— Ruoan parempi hyödyntäminen ei välttämättä tarkoita lisää työtä ja korkeampia kustannuksia. Tässä tapauksessa näemme päinvastoin, että se voi vahvistaa myymälöiden taloutta, sanoo IVL:n ruokahävikkiasiantuntija Elvira Molin.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julistaa Irania vastaan niin kutsutun ”taloudellisen maihinnousun” (economic D-Day) ja vaatii Yhdysvaltain liittolaisia auttamaan maan eristämisessä. Samalla presidentti uhkaa mittavilla taloudellisilla seurauksilla valtioita, pankkeja ja yrityksiä, jotka jatkavat kaupankäyntiä Iranin kanssa.
Donald Trump ilmoitti kampanjasta Truth Socialissa keskiviikkona.
Hän kuvaili sitä laajimmaksi talouspakotekampanjaksi, jonka Yhdysvallat on koskaan kohdistanut mihinkään maahan, ja syytti Irania mahdollisuuden tuhlauksesta sopimukseen pääsemiseksi.
Varoitus koskee maita, joiden pankit, yritykset, lentokentät tai valtion virastot mahdollistavat Iranin talouden pyörittämisen. Trump nimesi erityisesti öljyn salakuljetuksen, käteissiirrot, valuutanvaihdon, alusrekisterit ja peiteyhtiöt.
Mainos:
Presidentti ei tarkentanut, mitä maita Yhdysvallat aikoo rangaista tai mitä toimenpiteitä on luvassa. Torstaihin mennessä Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ei ollut ilmoittanut vastaavasta uudesta Iran-paketista viimeisimpien toimiensa joukossa.
”Taloudellinen maihinnousu” uhkaa Iranin kauppakumppaneita
Trumpin sanamuodot avaavat ensisijaisesti oven sekundäärisille pakotteille. Yhdysvallat voisi yrittää sulkea ulkomaiset pankit ja yritykset Amerikan markkinoiden tai dollarivetoiseen finanssijärjestelmän ulkopuolelle, mikäli ne jatkavat asiointia Iranin kanssa.
Kiina näyttää olevan merkittävin mahdollinen kohde, koska kiinalaiset yritykset ostavat suuren osan Iranin jäljellä olevasta öljyviennistä. Al Jazeera raportoi, että myös Irak ja Turkki kuuluvat kauppareitteihin, joihin Washington saattaa pyrkiä vaikuttamaan.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat keskeytti kaupalliset ja taloudelliset suhteensa Iraniin päivää ennen Trumpin ilmoitusta seurauksena syytöksistä, joiden mukaan Iran olisi tehnyt ohjusiskuja. Teheran kiistää syytökset jyrkästi.
Hormuzinsalmi on maailmanlaajuisen öljykaupan keskeinen reitti ja prioriteetti Trumpin hallinnon painostuskampanjassa. Kuva: NASA.
Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi vastasi torstaina, että Trumpin kampanja oli yritys kääntää huomio pois Yhdysvaltain valtionvelasta ja nousevista korkokuluista.
Hän kuvaili painostusta taloudelliseksi terrorismiksi ja väitti, että se vaarantaa maailmantalouden ja muiden valtioiden suvereniteetin.
Yhdysvallat on jo aiemmin asettanut laajoja pakotteita Iranin öljy-, merenkulku- ja finanssisektoreille.
Kampanjan käytännön merkitys selviääkin vasta, kun Washington täsmentää, mitä lisärangaistuksia se aikoo asettaa ja kohdistuvatko uhat myös suuriin kauppakumppaneihin, kuten Kiinaan.
Israelin kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvir on esitellyt erityisen vankilaosaston rakennustöiden aloittamista, jossa terrorismirikoksista kuolemaan tuomitut voitaisiin teloittaa hirttämällä – käytännössä toimenpide kohdistuu palestiinalaisiin.
Hanke seuraa Knessetissä aiemmin tänä vuonna hyväksyttyä lainsäädäntöä, ja rakennustyöt on jo aloitettu eräässä israelilaisessa vankilassa.
Ben-Gvir vieraili paikalla ja esitteli suunnitelmia hirsipuista, teloitukset dokumentoivista kameroista sekä tiloista, joissa uhrien omaiset voisivat olla läsnä.
Israel ei ole vielä pannut täytäntöön yhtäkään teloitusta uuden lain nojalla.
Mainos:
Laitoksen rakennustöiden on kuitenkin vahvistettu olevan käynnissä, ja Ben-Gvirin esittely koski tulevaa osastoa kuolemaan tuomituille vangeille.
Israelilainen sanomalehti The Times of Israel raportoi, että ministeri ilmoitti rakennustöiden alkaneen.
Maaliskuussa Knesset hyväksyi lain, joka laajentaa mahdollisuutta tuomita ihmisiä kuolemaan kuolettavista terrori-iskuista. Reuters raportoi tuolloin, että laki koskee palestiinalaisia, jotka on tuomittu kuolettavista iskuista.
Kriitikot ovat kuvanneet lakia syrjiväksi, koska palestiinalaiset ja israelilaiset siirtokuntalaiset kuuluvat Länsirannalla eri oikeusjärjestelmien piiriin.
Ben-Gvir ja hänen kannattajansa käyttävät sen sijaan termiä terroristit ja viittaavat muun muassa Hamasin 7. lokakuuta 2023 Israeliin tekemään hyökkäykseen.
Julkisuuteen ei ole tullut tietoa siitä, että mikään tuomioistuin olisi jo tuominnut vangin kuolemaan uuden lain nojalla.
Ben-Gvir on aiemmin ajanut kuolemanrangaistusta terrorismirikoksista ja esittelee hankkeen osana tätä politiikkaa.
Englantilaisista lainasanoista on tullut arkipäivää Tanskassa. Nyt kulttuuriministeri Zenia Stampe haluaa vahvistaa tanskan kielen suojelua.
Sanoja kuten ”like”, ”nice”, ”chatte” ja ”deale” käytetään yhä useammissa tanskalaisissa keskusteluissa. Stampen mukaan suuntaus on seurausta siitä, että ihmiset viettävät suuren osan ajastaan näyttöjen ääressä, missä englannilla on vahva asema.
Haastattelussa ministeri sanoi DR:lle, ettei nuoria pidä syyttää muutoksesta. Vastuu on sen sijaan vanhemmilla sukupolvilla, joiden tehtävänä on siirtää tanskan kielen sanoja, ilmaisuja ja sananlaskuja seuraavalle sukupolvelle.
— Meillä on ihana kieli, mutta meillä on myös hyvin pieni kieli, Stampe totesi.
Mainos:
Kielilautakunnalle aktiivisempi rooli
Stampe haluaa antaa Dansk Sprognævnille, Tanskan valtiolliselle kielilautakunnalle, aktiivisemman roolin kielityössä. Ministerin mukaan lautakunnalle on annettava valtuudet ja oikeus puuttua kielenkäyttöön, jonka katsotaan köyhdyttävän tanskan kieltä.
Ehdotukseen ei sisälly sakkoja tai kieltoja. Kyse on sen sijaan selkeämmästä kielellisestä valvonnasta, jossa lautakunta voisi korottaa ääntään – erityisesti silloin, kun toimijat, joilla on suuria alustoja, vaikuttavat julkiseen kielenkäyttöön.
Hän haluaa myös, että julkisen palvelun median vastuu tanskan kielestä sisällytetään tuleviin medianeuvotteluihin. Se voisi tehdä kielestä nimenomaisen osan Tanskan suurten mediayhtiöiden toimintaedellytyksiä.
— Monet meistä sortuvat käyttämään englanninkielisiä sanoja, mutta jos suuremmat toimijat, joilla on suuret megafonit, saavat hyväntahtoisen muistutuksen, se voi auttaa meitä säilyttämään ja suojelemaan tanskan kieltä, Stampe sanoi.
Tanskan kielilautakunta on ottanut ehdotuksen myönteisesti vastaan. Kirjallisessa vastauksessaan DR:lle johtaja Thomas Hestbæk Andersen sanoi, että virasto on valmis ottamaan vastaan lakimuutoksesta johtuvat tehtävät.
”Me Dansk Sprognævnissä odotamme innolla niiden tehtävien suorittamista, joita ministeri meille tämän lakimuutoksen myötä asettaa”, hän kirjoitti.
