Keskusrikospoliisi on kertonut julkisuuteen, että Turun iskusta epäillään vuonna 2016 Suomeen saapunutta marokkolaista turvapaikanhakijaa.
Maahanmuuttovirasto ei anna tietoja henkilöstä tai hänen hakemuksensa käsittelystä salassapidon vuoksi. Tapauksen tutkinta on kesken, ja sen vaiheista tiedottaa Keskusrikospoliisi.
Minkä tahansa maan kansalainen voi hakea turvaa Suomesta. Kansainvälistä suojelua voidaan myöntää, jos hakija ei voi saada suojelua omasta kotimaastaan ja häntä vainotaan alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Hakija voi olla vainon vaarassa myös sellaisessa maassa, missä ei ole käynnissä esimerkiksi aseellista konfliktia.
Turvapaikanhakija saa oleskella Suomessa hakemuksen käsittelyn ajan
Turvapaikkahakemuksen perusteet selvitetään turvapaikkapuhuttelussa. Kun hakija saapuu Suomeen alaikäisenä ilman huoltajiaan, jäljitetään hänen huoltajansa ja selvitetään päätöksenteon yhteydessä, onko hakijalla yhteys heihin. Turvapaikanhakijalla on oikeus olla maassa hakemuksen käsittelyn ajan.
Jos hakija saa päätöksen hakemukseensa, siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Lähes kaikista kielteisistä päätöksistä valitetaan. Hakija saa odottaa päätöstä myös valitukseensa Suomessa.
Kielteisen päätöksen saaneen henkilön palauttamisesta kotimaahan vastaa poliisi. Lain mukaan palauttaminen on mahdollista silloin, jos ensimmäiseen turvapaikkapäätökseen on tehty kielteinen päätös ja hallinto-oikeus sekä mahdollisesti korkein hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksen palauttamisen täytäntöönpanoa ei ole kielletty.
Marokkolaiset hakevat Suomesta turvapaikkaa melko vähän
Marokkolaiset hakevat Suomesta turvapaikkaa melko vähän. Vuodesta 2015 heinäkuun 2017 loppuun mennessä yhteensä 247 Marokon kansalaista on hakenut turvapaikkaa Suomesta. (2015: 122; 2016: 98; 1-7/2017; 27). Yhteensä noina vuosina turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen 42 232.
Vuoden 2015 alusta heinäkuun loppuun 2017 mennessä päätös on tehty 294 marokkolaiselle turvapaikanhakijalle. Heistä myönteisen päätöksen (turvapaikka, oleskelulupa toissijaisen suojelun tai muulla perusteella) on saanut 32 henkilöä.
Vuosina 2015–2017 on tehty 294 päätöstä marokkolaisille hakijoille. Näistä 32 on ollut myönteisiä (18 turvapaikkaa, 3 toissijaista suojelua ja 10 muuta oleskelulupaa).
Turvapaikan saaneilla perusteena on ollut esimerkiksi sukupuoleen liittyvän väkivallan uhka.
Päätöksistä 94 on ollut kielteisiä. Lisäksi melko suuri osa hakemuksista on rauennut (88 hakemusta) tai jätettiin tutkimatta (82 hakemusta). Hakemus raukeaa, kun hakija peruuttaa hakemuksen tai katoaa prosessin aikana. Tutkimatta jättäminen tarkoittaa yleensä niin sanottua Dublin-asetuksen tilannetta, eli hakemus pitäisi käsitellä jossakin toisessa EU-maassa.
Lähde: Migri
Ei kai tässä sitte auta kuin joka aamu käydä oikeustalolla ja kuvata ”tolpassa” olevat päivän jutut. Sieltä se nimi ja sotu löytyy. Samalla saattaa jäädä kiinni muutama pedofiilikin.
Mitä jos täällä alamme vainoamaan näitä matuja, lähtevätkö muualla turvapaikan hakuun? Perusteltua olisi kun kerran vainotaan?
Maailmassa on varmaan 500 000 000 ihmistä joita joku vainoaa, uhkaa tai kiusaa. Otetaanko ne kaikki tänne, meillä on varaa sanoi Li Andersson…
Hakija voi aina väittää olevansa esim. Syyriasta tai muusta maasta jossa on epävakaat olot. Kun ei oikeita papereita ole näyttää, uskotaan meillä puheisiin ja satuihin joita lurjukset osaavat keksiä koska perinne. Taustojen todennus on mahdotonta kuten osoittaa jo aiemmin Saksassa olleen Marokon seikkailut ja rötöstelyt. Jonain päivänä kusetuksen määrä voi vielä selvitä viranomaisille mutta meille sitä ei kerrota. Rikoksiakin he voivat harjoittaa liikoja huolestumatta eikä käännytystoimet uhkaa. On meillä upea humaani systeemi, voi jumalauta.