Rikoksen vaikutus turvapaikkaprosessiin on puhuttanut Turussa 18.8.2017 tapahtuneen iskun jälkeen.
Poliisi vastaa rikoksen tutkinnasta
Jos turvapaikanhakija syyllistyy rikokseen, rikoksen tutkinnasta ja tiedottamisesta vastaa poliisi.
Rikosepäily tutkitaan, viedään syyteharkintaan ja jos tarpeen on, sen jälkeen tekijää syytetään ja hänet tuomitaan oikeudessa. Syylliset saavat rangaistuksensa, riippumatta siitä, mistä rikoksen tekijä on kotoisin.
Jos tekijä on turvapaikanhakija, jonka hakemuksen käsittely on vielä kesken, tutkitaan rikosasia ja turvapaikkahakemus erikseen. Jos kyseessä on henkirikos, turvapaikkahakemus käsitellään nopeutetusti.
Kenet voidaan poistaa maasta?
Maahanmuuttovirasto tekee käännyttämis- tai karkottamispäätöksen rikoksiin syyllistyneille aina, kun laki sen sallii.
Jos oleskelulupaa tai turvapaikkaa hakeva ei saa lupaa, kielteiseen päätökseen sisältyy käännyttäminen. Jos hakija on prosessin aikana syyllistynyt rikokseen, tämä huomioidaan käännyttämispäätöksessä ja maahantulokiellossa. Maahantulokiellon pituus riippuu rikoksen vakavuudesta.
Karkotuksesta puhutaan kun maasta poistettavalla henkilöllä on ollut voimassa oleva oleskelulupa. Jos henkilöllä ei ole Suomessa oleskelulupaa, on kyse käännytyksestä.
Maastopoistamistapauksissa suoritetaan aina oikeudellinen kokonaisharkinta. Henkilön siteet Suomeen, mm. oleskeluaika, perhe, työ tai opiskelu otetaan huomioon kun päätös mahdollisesta maastapoistamisesta tehdään.
Rikoksen tekeminen Suomessa ei keskeytä turvapaikkaprosessia
Jos turvapaikanhakijalla on perusteet turvapaikkaan eli pakolaisstatukseen, sitä ei voida jättää myöntämättä edes törkeän Suomessa tehdyn rikoksen takia. Tämä perustuu Geneven pakolaissopimukseen ja Suomen ulkomaalaislakiin.
Sen sijaan ulkomaalaislaki sanoo, että jos on perusteltu syy epäillä tai hakija on varmasti syyllistynyt ennen Suomeen saapumista rikokseen rauhaa vastaan, sotarikokseen tai rikokseen ihmiskuntaa vastaan, turvapaikkahakemus hylätään automaattisesti. Samoin jos turvapaikanhakija on syyllistynyt Suomen ulkopuolella törkeään rikokseen, joka ei ole poliittinen tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaiseen tekoon.
Myös oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella voidaan jättää myöntämättä rikokseen syyllistyneelle.
Vakavaankaan rikokseen syyllistynyttä ei kuitenkaan voida poistaa maasta, jos häntä uhkaisi kotimaassaan kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tämä niin kutsuttu palautuskielto, jota Maahanmuuttovirasto noudattaa aina, perustuu Suomen perustuslakiin, ulkomaalaislakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Jos rikoksiin syyllistyneellä turvapaikanhakijalla ei ole perusteita nimenomaan turvapaikkaan eli pakolaisasemaan ja hän voi palata turvallisesti kotimaahansa, hänelle tehdään kielteinen päätös, johon sisältyy käännyttäminen.
Rikosoikeudellinen vastuu säilyy, vaikka henkilö jäisi Suomeen
Vaikka turvapaikanhakija ei Suomessa tehdyn rikoksen vuoksi joutuisi poistumaan Suomesta, hän joutuu kärsimään mahdollisen rangaistuksen tehdystä rikoksesta Suomessa.
Pakolaisasemaan liittyy perheenyhdistämisoikeus, mutta vankilassa olevan perheenjäsenille ei myönnetä oleskelulupia.
Vankeustuomion jälkeen karkottaminen voi olla mahdollista, jos pakolaisaseman saamiseen vaikuttaneet olosuhteet ovat muuttuneet niin, että henkilöllä ei ole enää perusteita saada Suomesta turvapaikkaa.
Pakolaisasema voidaan peruuttaa, jos myöhemmin ilmenee, että turvapaikkaa tai toissijaista suojelua ei olisi tullut myöntää, koska hakija on tehnyt tai voidaan perutellusti epäillä tehneen rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, törkeän muun kuin poliittisen rikoksen ennen saapumistaan Suomeen tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.
Pakolaisasema voidaan lakkauttaa myös, jos hakija on tietoisesti antanut vääriä tietoja tai salannut asioita.
Lähde: Migri
