Mainos:

Migri: Dublin-asetus – Milloin turvapaikanhakija käännytetään toiseen Euroopan valtioon?

Julkaistu 29.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus
DUBLIN-ASETUS: MILLOIN TURVAPAIKANHAKIJA KÄÄNNYTETÄÄN TOISEEN EUROOPAN VALTIOON?

Turun iskun yhteydessä on uutisoitu, että epäilty on ennen Suomeen tuloaan rekisteröity Saksassa. Julkisuudessa on herännyt kysymyksiä siitä, miksi turvapaikkahakemus on kuitenkin käsitelty Suomessa.

 Suomi soveltaa yhdessä muiden EU-maiden, Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin kanssa turvapaikkahakemusten käsittelyssä Dublin III -asetusta. Sen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa vain yksi näistä valtioista. Kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen ja hakee turvapaikkaa, Maahanmuuttovirasto aloittaa sen selvittämisen, mikä maa on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

 Toinen Dublin-jäsenvaltio voi olla vastuussa hakemuksen käsittelystä esimerkiksi silloin, jos

·         hakijalla on perhesiteitä, oleskelulupa tai viisumi kyseisessä jäsenvaltiossa

Mainos:

·         hakijan sormenjäljet on rekisteröity Eurodac-sormenjälkitietokantaan luvattoman jäsenvaltioiden ulkorajan ylittämisen yhteydessä tai hänen hakiessaan turvapaikkaa kyseisestä maasta.

 

Käytössä yhteinen Eurodac-sormenjälkirekisteri

 Käsittelyvastuuta määrittäessään Maahanmuuttovirasto tarkistaa yhteisistä eurooppalaisista rekistereistä, löytyykö hakijasta niistä merkintöjä. Näistä rekistereistä Eurodac-sormenjälkitietokanta on tarkoitettu nopeuttamaan vastuuvaltion määrittämistä. Kukin asetusta soveltava jäsenvaltio tallentaa sormenjäljet sinne, jos henkilö on hakenut turvapaikkaa tai ylittänyt jäsenvaltioiden ulkorajan laittomasti.

 Rekisteriin on tallennettu 15.1.2003 jälkeen kaikkien turvapaikkahakemuksen tehneiden yli 14-vuotiaiden henkilöiden sormenjäljet. 

 Vuoden 2015 poikkeuksellisen ruuhkautuneessa tilanteessa kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole kyenneet hakijoiden välittömään rekisteröimiseen.

 Jos hakijasta ei ole kansainvälisissä järjestelmissä tietoja, ei Suomella välttämättä ole perusteita esittää toisille jäsenvaltioille pyyntöä ottaa hakemus käsittelyyn ja käännyttää hakijaa Dublin-asetuksen nojalla.

 Esimerkiksi tieto siitä, että henkilö on käynyt toisessa valtiossa tai kulkenut toisen valtion kautta, ei yksin riitä. Laiton oleskelu maassa on voitava todistaa, ja kyse on oltava yli viiden kuukauden oleskelusta.

 Jos perusteita käännyttämiselle Dublin-asetuksen nojalla ei ilmene, on Suomi vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä.

 

Turvapaikkahakemusten käsittelijöillä ei ole pääsyä muiden maiden rikosrekistereihin

Rikoksiin syyllistyminen toisessa jäsenvaltiossa ei näy Eurodac-järjestelmässä, joka on tarkoitettu ainoastaan turvapaikka-asian käsittelyvastuun määrittämiseen.

 Rikosten tekeminen jossain valtiossa ei vaikuta käsittelyvastuuseen eikä aiheuta syytä rekisteröidä henkilöä Eurodac-sormenjälkijärjestelmään, vaan tällaisessa tapauksessa henkilö kirjataan kyseisen maan kansalliseen rikosrekisteriin, joihin Suomen turvapaikkakäsittelijöillä ei ole pääsyä.

 Rikoksen toisessa Euroopan valtiossa tehnyt henkilö saatetaan joissain tapauksissa kirjata Euroopan yhteiseen Schengen-tietojärjestelmään esimerkiksi maahantulokiellon tai etsintäkuulutuksen perusteella. Tällaisia tietoja ei tarkistuksissa aina löydetä, jos henkilö on esiintynyt toisessa valtiossa eri henkilötiedoilla.

 Jos henkilö siis tekee rikoksia esimerkiksi Suomessa tai tavataan täällä laittomasti, eivät nämä tiedot näy hänen hakiessaan mahdollisesti turvapaikkaa toisessa Dublin-jäsenvaltiossa eikä Suomi ole automaattisesti vastuussa hänen turvapaikkahakemuksestaan.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

”Pastori Maes: Syyria ja pakolaiset – aikakautemme suurin mediavale
Alankomaalainen Algemeen Dagblad (AD) -lehti on tammikuussa 2017 haastatellut flaamilaista pappia Daniel Maes (78), joka asuu Syyriassa. Uuden haastattelun Maes antoi heinäkuussa 2017 Alankomaissa lomallaan. Papin mukaan lännen median kuvaus Syyrian ”sisällissodasta” ja pakolaisista on aikakautemme suurin mediavale.
Näki Qaran ”kansannousun” paikan päällä

Flaamilainen pastori Daniel Maes asuu Mar Yakubin luostarissa Qaran kaupungissa, 90 kilometriä Damaskosta pohjoiseen. Tarkemmin sanottuna tämä on Pyhän Jaakob Persialaisen luostari. Täällä pastori Maes on nähnyt myös sisällissodan alun…”

https://mvlehti.net/2017/08/28/pastori-maes-syyria-ja-pakolaiset-aikakautemme-suurin-mediavale/

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Kesäkuussa SVT:n ulkomaankirjeenvaihtaja Erika Bjerström vahvisti, että afrikkalaiset ovat lähes yksinomaan taloudellisia siirtolaisia, jotka näkevät Euroopan “yhtenä suurena raha-automaattina”.

”I juni bekräftade även SVT:s utrikeskommentator Erika Bjerström att de afrikanska invandrarna nästan uteslutande är ekonomiska migranter som ”ser Europa som en enda stor bankomat”.

– Det stora problemet är att de här unga männen är felinformerade. De ser på Europa som en enda stor bankomat. De har vuxit upp med att släktingar går och hämtar ut pengar som de sedan skickar hem till sina byar i Afrika. De måste ju få korrekt information om att det är farligt och olagligt att ta sig in i Europa på det här sättet. 90 procent är just migranter på jakt efter ett bättre liv, sade hon.”
http://www.friatider.se/afrikaner-ska-f-s-ka-asyl-i-europa-direkt-fr-n-afrika

SVT = Sveriges Television = Ruotsin Televisio

PettUri Orpo otti avosylin vastaan 2015-syksyllä 30000 Sipilän partalasta, vaikka hän olisi voinut käännyttää ne välittömästi takaisin turvalliseen maahan Ruotsiin. Niistä on jo tähän mennessä aiheutunut Suomelle miljardiluokan kustannukset.

Herra auta meitä
Herra auta meitä
8 years ago

Orpoa ja Sipilää edes uhkaa minkään asteen valtakunnanoikeus vaikka ovat tehneet kaikkensa hävittääkseen Suomen kansan. Asiallista tietoa on ollut tarjolla ennen nykyistä katastrofia, omatoimimatkustelu on jäänyt meidän päättäjillä liian vähälle.

Kuka tahansa kansalainen ilman poliittista turvaverkkoa olisi jo pasitettu vankilaan mikäli ei pystyisi maksamaan aiheuttamaansa vahinkoa.

Vaaleilla ei muutosta saada aikaan – ei nyt eikä tulevaisuudessa. Olemme liian kilttiä massaa.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.