Tällä viikolla on keskusteltu paljon kielteisen oleskelupäätöksen saaneiden palautuksista, mm. Vihreiden Aino Pennasen lentokonetempauksen johdosta. Maahanmuuttoviraston arvio muun muassa Afganistanista on ollut monissa puheenvuoroissa esillä.
Maahanmuuttovirasto julkaisee tilannekatsaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta puolivuosittain, mutta maiden turvallisuustilanne kuitenkin vaihtelee nopeastikin, joten päätöksentekoa varten ajankohtaista maatietoa tuotetaan jatkuvasti.
Afganistanin turvallisuustilanne on Maahanmuuttoviraston mukaan epävakaa ja vaihtelee suuresti alueittain. Virasto arvioi maiden tilannetta tarkemmin kuin koko maan tasolla. Afganistanin turvallisuustilannetta seurataan piirikuntatasolla, koska tilanne vaihtelee merkittävästi myös yksittäisen maakunnan sisällä.
Afganistanissa on tälläkin hetkellä useita alueita, joihin ei toistaiseksi palauteta ketään. Näitä alueita ovat tämänhetkisen turvallisuustilanteen perusteella Helmandin maakunta, Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora, Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani ja Deh Bala/Haska Mina ja Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot.
Suomessa korkein hallinto-oikeus on kesäkuussa 2018 antamassaan vuosikirjapäätöksessä todennut, ettei Kabulin turvallisuustilanne ole sellainen, että kaikki kaupunkiin palaavat ovat vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi. Maahanmuuttovirasto soveltaa ulkomaalaislakia korkeimman hallinto-oikeuden linjausten ja muun velvoittavan tuomioistuinkäytännön mukaisesti, joten em. alueelle voidaan palauttaa kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita.
Virasto katsoo myös, että Syyriassa, Jemenissä ja Etelä-Sudanissa väkivalta on niin äärimmäistä, että se uhkaa kaikkia. Turvapaikanhakijoita ei palauteta tällä hetkellä näihin maihin.
Palautuskielto on ehdoton ja sitoo virastoa
Maahanmuuttovirasto suhtautuu palautuskieltoon erittäin vakavasti. Tämä pakolaislainsäädännön ehdoton periaate tarkoittaa, että ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Turvapaikanhakijan tilanne arvioidaan kuitenkin aina yksilöllisesti, ei vain maatiedon kautta. Jokaisen ihmisen kohdalla selvitetään siis, onko juuri hän vainon tai vakavan haitan vaarassa, jos palaa kotimaahansa. Hakija kertoo itse tilanteestaan turvapaikkapuhuttelussa. Tämän lisäksi virasto arvioi, onko hakijan turvallista, mahdollista ja kohtuullista asettua asumaan kotimaassaan toiselle alueelle.
Kun poliisi on täytäntöön panemassa maasta poistamista, suojelun tarpeen ja palautuskiellossa mainittujen olosuhteiden olemassaolon henkilön kohdalla on tarkastanut usein kolme erillistä tahoa - Maahanmuuttovirasto sekä riippumattomat tuomioistuimet (hallinto-oikeus sekä korkein hallinto-oikeus, mikäli hallinto-oikeuden päätökseen on haettu valituslupaa).
Moni afganistanilainen turvapaikanhakija vetoaa hazara-taustaansa. Maahanmuuttovirasto arvioi näissäkin tapauksissa vainon vaaran jokaisen kohdalla yksilöllisesti hänen kokemustensa ja tilanteensa perusteella. Hazarat ovat paikallinen etninen vähemmistö ja Afganistanin kolmanneksi suurin väestöryhmä.
Tänä vuonna turvapaikka tai toissijaista suojelua on myönnetty 62 prosentille afganistanilaisista. Kielteisten päätösten osuus on ollut 26 prosenttia. Maahanmuuttoviraston tilastot ovat julkisia ja ne löytyvät täältä.
Lähde: Migri
