https://nykysuomi.com/metsanhakkuista-suomelle-koituva-eu-lasku-saattaa-paisua-miljardiin-euroon-seurauksena-veronkorotukset/

EU

Metsänhakkuista Suomelle koituva EU-lasku saattaa paisua miljardiin euroon – Seurauksena veronkorotukset?

Päivitetty 27.7.2017, Julkaistu 27.7.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Jos Euroopan komission tai parlamentin ympäristövaliokunnan metsiä koskeva hiilinieluesitys toteutuu, Suomen maksettavaksi voi vuosien mittaan kertyä miljardin euron lasku, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Mikäli Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan esitys rajoittaa metsien hiilinielut vuosien 2000–2012 tasoon toteutuu, joutuu Suomi kaivamaan lompakkoaan isolla kädellä.

"Suomelle asetettu päästötavoite EU:lta on jo nyt niin suuri, että lisävähennyksiä on vaikea saada muuten kuin ostamalla oikeuksia", arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Mikael Ohlström.

Euroopan komission ja parlamentin ympäristövaliokunnan esityksissä Suomen maan käytön, sen muutoksen ja metsätalouden (lulucf) hiilinieluja ei otettaisi huomioon päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentämisessä. Sen sijaan niistä tulisi laskennallinen päästö, koska hakkuut olivat vertailuvuosina nykyistä huomattavasti pienemmällä tasolla.

Ohlström laskee, että Suomi joutuisi pahimmassa tapauksessa ostamaan päästö- tai nieluoikeuksia jopa 300 miljoonalla eurolla vuosittain.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) haastattelussa Ylellä otettiin esiin arvio 10–20 miljoonan euron kustannuksista vuodessa. EK:n laskelma on kymmenkertainen siihen verrattuna.

Suomelle koituvan maksun suuruus muodostuisi päästöoikeuksien hinnasta ja metsien hakkuista. Koska päästökauppajärjestelmä uudistuu, yhden hiilidioksiditonnin ostaminen maksaisi Ohlströmin mukaan 2030-luvulla jo yli 30 euroa. Tällä hetkellä hinta on romahtanut viiteen euroon tonnilta.

Päästöoikeuksien suuruus laskettaisiin vähentämällä hiilinielujen erotus vertailuvuosina 2000–2012 ja 2030. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan erotus olisi noin 10 miljoonaa tonnia.

"Kun tuleva hiilidioksiditonnin hinta kerrotaan hiilinielujen erotuksella, pelkät vuosittaiset kustannukset olisivat 300 miljoonaa euroa. Kun päästöoikeuksien hinta kasvaa, myös kustannukset lisääntyvät sitä mukaa. Tästä voisi kokonaisuudessaan tulla vuosien mittaan miljardipotti valtiolle", Ohlström laskee.

Päästökaupassa EU määrittää kullekin kaudelle päästöoikeuksien potin, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken. Jokainen maa huutokauppaa tai jakaa päästöoikeutensa eteenpäin.

Valtiot voivat käydä kauppaa myös hankkimalla lisää päästöoikeuksia ostamalla niitä päästökauppajärjestelmästä tai rahoittamalla muiden maiden päästövähennyshankkeita.

Ohlström pitää mahdollisena, että päästöoikeuksien kustannusten kattamiseksi valtio korottaisi erilaisia veroja.

"Päästöoikeuksien hinnan nousun lisäksi voisi tulla uusia kohdennettuja veroja, jos valtio haluaisi rajoittaa päästöjen syntymistä tai rahoittaa päästöoikeuksien ostamista", hän valaisee.

Ohlström painottaa, että tähän tilanteeseen ei pitäisi joutua, vaan lainsäädäntöesitystä pitäisi korjata.

Lisähakkuut mahdollistavien oikeuksien ostaminen olisi Lintilän mukaan Suomelle huomattavasti järkevämpi vaihtoehto kuin investoinneista luopuminen. Parlamentin mahdolliset päätökset eivät näin vaarantaisi Suomeen suunniteltuja investointeja.

"Me joutuisimme hiukan tekemään muutoksia omaan strategiaamme ja ostamaan sitten näitä metsäoikeuksia niiltä mailta, jotka voisivat niitä meille myydä", selitti Lintilä viime sunnuntaina Ylen haastattelussa hallituksen varasuunnitelmista.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kritisoi MT:n verkkosivuilla Lintilän kommentteja päästöoikeuksien ostamisesta.

"Minusta nyt pitäisi keskittyä siihen, että Durbanin vääryys ei toistu. Kannattaako antaa komissiolle signaalia, että omaa pussia kaivetaan, jos Eurooppa ei hyväksy luonnontieteellisiä faktoja vaan politikoi valkean mustaksi?"

Tiirola on ministerin kanssa samaa mieltä siitä, että investointeja ei pidä vaarantaa.

"Mutta onko neuvotteluasenne varmasti kohdallaan?" Tiirola kysyy.

Lähde: MT

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.