Mainos:

Metsänhakkuista Suomelle koituva EU-lasku saattaa paisua miljardiin euroon – Seurauksena veronkorotukset?

Päivitetty 27.7.2017, Julkaistu 27.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Jos Euroopan komission tai parlamentin ympäristövaliokunnan metsiä koskeva hiilinieluesitys toteutuu, Suomen maksettavaksi voi vuosien mittaan kertyä miljardin euron lasku, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Mikäli Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan esitys rajoittaa metsien hiilinielut vuosien 2000–2012 tasoon toteutuu, joutuu Suomi kaivamaan lompakkoaan isolla kädellä.

"Suomelle asetettu päästötavoite EU:lta on jo nyt niin suuri, että lisävähennyksiä on vaikea saada muuten kuin ostamalla oikeuksia", arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Mikael Ohlström.

Euroopan komission ja parlamentin ympäristövaliokunnan esityksissä Suomen maan käytön, sen muutoksen ja metsätalouden (lulucf) hiilinieluja ei otettaisi huomioon päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentämisessä. Sen sijaan niistä tulisi laskennallinen päästö, koska hakkuut olivat vertailuvuosina nykyistä huomattavasti pienemmällä tasolla.

Mainos:

Ohlström laskee, että Suomi joutuisi pahimmassa tapauksessa ostamaan päästö- tai nieluoikeuksia jopa 300 miljoonalla eurolla vuosittain.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) haastattelussa Ylellä otettiin esiin arvio 10–20 miljoonan euron kustannuksista vuodessa. EK:n laskelma on kymmenkertainen siihen verrattuna.

Suomelle koituvan maksun suuruus muodostuisi päästöoikeuksien hinnasta ja metsien hakkuista. Koska päästökauppajärjestelmä uudistuu, yhden hiilidioksiditonnin ostaminen maksaisi Ohlströmin mukaan 2030-luvulla jo yli 30 euroa. Tällä hetkellä hinta on romahtanut viiteen euroon tonnilta.

Päästöoikeuksien suuruus laskettaisiin vähentämällä hiilinielujen erotus vertailuvuosina 2000–2012 ja 2030. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan erotus olisi noin 10 miljoonaa tonnia.

"Kun tuleva hiilidioksiditonnin hinta kerrotaan hiilinielujen erotuksella, pelkät vuosittaiset kustannukset olisivat 300 miljoonaa euroa. Kun päästöoikeuksien hinta kasvaa, myös kustannukset lisääntyvät sitä mukaa. Tästä voisi kokonaisuudessaan tulla vuosien mittaan miljardipotti valtiolle", Ohlström laskee.

Päästökaupassa EU määrittää kullekin kaudelle päästöoikeuksien potin, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken. Jokainen maa huutokauppaa tai jakaa päästöoikeutensa eteenpäin.

Valtiot voivat käydä kauppaa myös hankkimalla lisää päästöoikeuksia ostamalla niitä päästökauppajärjestelmästä tai rahoittamalla muiden maiden päästövähennyshankkeita.

Ohlström pitää mahdollisena, että päästöoikeuksien kustannusten kattamiseksi valtio korottaisi erilaisia veroja.

"Päästöoikeuksien hinnan nousun lisäksi voisi tulla uusia kohdennettuja veroja, jos valtio haluaisi rajoittaa päästöjen syntymistä tai rahoittaa päästöoikeuksien ostamista", hän valaisee.

Ohlström painottaa, että tähän tilanteeseen ei pitäisi joutua, vaan lainsäädäntöesitystä pitäisi korjata.

Lisähakkuut mahdollistavien oikeuksien ostaminen olisi Lintilän mukaan Suomelle huomattavasti järkevämpi vaihtoehto kuin investoinneista luopuminen. Parlamentin mahdolliset päätökset eivät näin vaarantaisi Suomeen suunniteltuja investointeja.

"Me joutuisimme hiukan tekemään muutoksia omaan strategiaamme ja ostamaan sitten näitä metsäoikeuksia niiltä mailta, jotka voisivat niitä meille myydä", selitti Lintilä viime sunnuntaina Ylen haastattelussa hallituksen varasuunnitelmista.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kritisoi MT:n verkkosivuilla Lintilän kommentteja päästöoikeuksien ostamisesta.

"Minusta nyt pitäisi keskittyä siihen, että Durbanin vääryys ei toistu. Kannattaako antaa komissiolle signaalia, että omaa pussia kaivetaan, jos Eurooppa ei hyväksy luonnontieteellisiä faktoja vaan politikoi valkean mustaksi?"

Tiirola on ministerin kanssa samaa mieltä siitä, että investointeja ei pidä vaarantaa.

"Mutta onko neuvotteluasenne varmasti kohdallaan?" Tiirola kysyy.

Lähde: MT

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

9 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Lalli
Lalli
9 years ago

Missä EU, siellä ongelma!
Eikö olisi aika haistattaa paskat komissiolle ja irtautua koko kusetuksesta?
Ei vaan löydy poliitikkoja joilla olisi ns. MUNAA!

Totta toinen puoli
Totta toinen puoli
9 years ago

Lallille vastaus: olisi. Ja koskaan ei olisi pitänyt liittyä. Mutta se oli demokraattinen päätös ja me saimme sen minkä ansaitsimme.

Mitä tulee tähän uutiseen niin tämä on väärin uutisoitu. Suurin osa sakkomaksuista tulee siitä että Neste tekee puusta biopolttoainetta. Silloin metsiä ei lueta hiilinieluksi vaan saasteeksi. Toinen asia on se että nykyään lähes kaikki puutavara on höylättyä. Se että höyläjätteestä puristetaan pellettiä, tuottaa paremmin kuin pelkkä puutavara. Tämä on se toinen syy miksi puutavaraa ei tältä osin lueta hiilinieluksi.

Mutta se suurin syy on Suomalainen metsien kasvatus. Siinä missä Suomessa puuta kasvatetaan 60-70 vuotta ja sen jälkeen tehdään avohakkuu, euroopassa kasvatetaan 120-250 vuotta. Ja senkin jälkeen kerätään vain sopivat puut metsistä pois. Näin hiilidioksidin sitoutumien metsään saadaan 40% sijasta yli 93%:iin. Eli, metä kerää hiilidioksidia vai kun päällä on riittävän suuri puusto.

Tämä olisi asia joka suomalaisten metsänmistajien olisi ymmärrettävä. Se että jokainen sukupolvi ei pääse nauttimaan metsäntuloista, siihen pitää vain sopeutua. Mutta sen sijaan sitten kolmas sukupolvi voi saada tasaiasesti latvatupsulla kasvateusta 250 vuotiaasta kuusesta jopa 80 000e/kpl. Se kuusi jota soitinrakentajat haluavat sitä kasvaa vain Suomessa, osissa Ruotsia ja Italian/Sveitsin vuoristossa. Ja se on niin rahanarvoista puuta että sitä kannattaa kasvattaa. Samoin puulentokoneteollisuus etsii sopivaa mäntyä. Mutta kun sekä kuusiin että mäntyihin jätetään aina oksat eikä niitä oksita, niin se puusto mitä metsästä korjataan se sopii polttopuuksi ja sahatavaraksi. Ja kun nykyiset metsurit eivät osaa edes kaataa puuta oikeaan kuunkiertoon, eikä edes oikeaan vuodenaikaan, niin sitä huonompaa tavaraa maetsistämme kertätään.

Lukekaa kaikki sellainen opus kuin ”Puukirja”, niin tiedättte enemmän.

joko saa sanoa vitun tyhmä kansa
joko saa sanoa vitun tyhmä kansa
9 years ago

”Mutta onko neuvotteluasenne varmasti kohdallaan?”
Kyllähän suomen neuvotteluasenne on että ensin ammutaan itseä jalkaan ja jos toinen osapuoli sanoo että ei olisi ollut pakko varmasti oltaisi keksitty parempi vaihtoehto suomalainen vastaa oonkin vähän suomalainen.

Erik
Erik
9 years ago

Eu on EPÄDEMOKRATIA.
Korruptoituneet Bilderbergiläiset komissaarit jotka meitä määräävät EIVÄT edes ole vaaleilla valittuja.
Ilmeisesti jokaisesta maasta valitaan suurin kyrpä komissioon.
Miksi kansat alistuvat tähän kusetukseen?

juha
9 years ago

Suomen paska housu -ministerit suostuvat kaikkeen mitä EU vaatii, sillä jo muuan Katainen on näyttänyt mallia siitä kuinka rahakas, mutta vähäpätöinen virka EU:n kaaderien joukosta saadaan. Katainenhan on Jean Clauden Junckerin kärpästen ajaja, joka muistaa laulaa Suomen suohon joka kerta aina kun tuolle limanuljaskalle se tehtäväksi annetaan.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
9 years ago

Oi ihana EU lähettäkää nyt heti meille hätä apuna miljoona pakoloista.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Kiitti vitusti EU! Mitäs seuraavaksi? Joko tapetaan loputkin kantasuomalaiset vai vieläkö on jokin riistokeino jäljellä millä voidaan nöyryyttää?

Kansalinen
Kansalinen
9 years ago

Suomessa hakataan kiihtyvällä vauhdilla kasvavaa metsää jopa avohakkuilla kuitupuuksi, mikä on aivan järjetöntä. Siis veronmaksajat joutuvat tukemaan metsänomistajia ja Kiinalaisia rahamiehiä, eli tässä on kyseessä kansallisiin maataloustukiin verrattava kusetus ja tulonsiirto. Pari biolaitosta näillä tukimuodoilla ja vähän verohelpotuksia vielä päälle, Suomen metsät on tuhottu parissa vuosikymmenessä. Toki metsä kasvaa mutta pitäisi ajatella myös tulevaa sukupolvea.

timo nykänen
timo nykänen
9 years ago

Täyttä potaskaa … eräät polttaa hiiltä ja on hävittäneet metsänsä … jos täällä on hommat enemmän kuin tasapainossa … niin hakekoon muutkin tasapainoa omalta osaltaan … pitääkö meidän olla aina eräiden maksumiehenä … alkakoon vaan istuttaa metsiä pelloilleen …

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.