Mainos:

Metsänhakkuista Suomelle koituva EU-lasku saattaa paisua miljardiin euroon – Seurauksena veronkorotukset?

Päivitetty 27.7.2017, Julkaistu 27.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Jos Euroopan komission tai parlamentin ympäristövaliokunnan metsiä koskeva hiilinieluesitys toteutuu, Suomen maksettavaksi voi vuosien mittaan kertyä miljardin euron lasku, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Mikäli Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan esitys rajoittaa metsien hiilinielut vuosien 2000–2012 tasoon toteutuu, joutuu Suomi kaivamaan lompakkoaan isolla kädellä.

"Suomelle asetettu päästötavoite EU:lta on jo nyt niin suuri, että lisävähennyksiä on vaikea saada muuten kuin ostamalla oikeuksia", arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Mikael Ohlström.

Euroopan komission ja parlamentin ympäristövaliokunnan esityksissä Suomen maan käytön, sen muutoksen ja metsätalouden (lulucf) hiilinieluja ei otettaisi huomioon päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentämisessä. Sen sijaan niistä tulisi laskennallinen päästö, koska hakkuut olivat vertailuvuosina nykyistä huomattavasti pienemmällä tasolla.

Mainos:

Ohlström laskee, että Suomi joutuisi pahimmassa tapauksessa ostamaan päästö- tai nieluoikeuksia jopa 300 miljoonalla eurolla vuosittain.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) haastattelussa Ylellä otettiin esiin arvio 10–20 miljoonan euron kustannuksista vuodessa. EK:n laskelma on kymmenkertainen siihen verrattuna.

Suomelle koituvan maksun suuruus muodostuisi päästöoikeuksien hinnasta ja metsien hakkuista. Koska päästökauppajärjestelmä uudistuu, yhden hiilidioksiditonnin ostaminen maksaisi Ohlströmin mukaan 2030-luvulla jo yli 30 euroa. Tällä hetkellä hinta on romahtanut viiteen euroon tonnilta.

Päästöoikeuksien suuruus laskettaisiin vähentämällä hiilinielujen erotus vertailuvuosina 2000–2012 ja 2030. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan erotus olisi noin 10 miljoonaa tonnia.

"Kun tuleva hiilidioksiditonnin hinta kerrotaan hiilinielujen erotuksella, pelkät vuosittaiset kustannukset olisivat 300 miljoonaa euroa. Kun päästöoikeuksien hinta kasvaa, myös kustannukset lisääntyvät sitä mukaa. Tästä voisi kokonaisuudessaan tulla vuosien mittaan miljardipotti valtiolle", Ohlström laskee.

Päästökaupassa EU määrittää kullekin kaudelle päästöoikeuksien potin, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken. Jokainen maa huutokauppaa tai jakaa päästöoikeutensa eteenpäin.

Valtiot voivat käydä kauppaa myös hankkimalla lisää päästöoikeuksia ostamalla niitä päästökauppajärjestelmästä tai rahoittamalla muiden maiden päästövähennyshankkeita.

Ohlström pitää mahdollisena, että päästöoikeuksien kustannusten kattamiseksi valtio korottaisi erilaisia veroja.

"Päästöoikeuksien hinnan nousun lisäksi voisi tulla uusia kohdennettuja veroja, jos valtio haluaisi rajoittaa päästöjen syntymistä tai rahoittaa päästöoikeuksien ostamista", hän valaisee.

Ohlström painottaa, että tähän tilanteeseen ei pitäisi joutua, vaan lainsäädäntöesitystä pitäisi korjata.

Lisähakkuut mahdollistavien oikeuksien ostaminen olisi Lintilän mukaan Suomelle huomattavasti järkevämpi vaihtoehto kuin investoinneista luopuminen. Parlamentin mahdolliset päätökset eivät näin vaarantaisi Suomeen suunniteltuja investointeja.

"Me joutuisimme hiukan tekemään muutoksia omaan strategiaamme ja ostamaan sitten näitä metsäoikeuksia niiltä mailta, jotka voisivat niitä meille myydä", selitti Lintilä viime sunnuntaina Ylen haastattelussa hallituksen varasuunnitelmista.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kritisoi MT:n verkkosivuilla Lintilän kommentteja päästöoikeuksien ostamisesta.

"Minusta nyt pitäisi keskittyä siihen, että Durbanin vääryys ei toistu. Kannattaako antaa komissiolle signaalia, että omaa pussia kaivetaan, jos Eurooppa ei hyväksy luonnontieteellisiä faktoja vaan politikoi valkean mustaksi?"

Tiirola on ministerin kanssa samaa mieltä siitä, että investointeja ei pidä vaarantaa.

"Mutta onko neuvotteluasenne varmasti kohdallaan?" Tiirola kysyy.

Lähde: MT

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

9 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Lalli
Lalli
9 years ago

Missä EU, siellä ongelma!
Eikö olisi aika haistattaa paskat komissiolle ja irtautua koko kusetuksesta?
Ei vaan löydy poliitikkoja joilla olisi ns. MUNAA!

Totta toinen puoli
Totta toinen puoli
9 years ago

Lallille vastaus: olisi. Ja koskaan ei olisi pitänyt liittyä. Mutta se oli demokraattinen päätös ja me saimme sen minkä ansaitsimme.

Mitä tulee tähän uutiseen niin tämä on väärin uutisoitu. Suurin osa sakkomaksuista tulee siitä että Neste tekee puusta biopolttoainetta. Silloin metsiä ei lueta hiilinieluksi vaan saasteeksi. Toinen asia on se että nykyään lähes kaikki puutavara on höylättyä. Se että höyläjätteestä puristetaan pellettiä, tuottaa paremmin kuin pelkkä puutavara. Tämä on se toinen syy miksi puutavaraa ei tältä osin lueta hiilinieluksi.

Mutta se suurin syy on Suomalainen metsien kasvatus. Siinä missä Suomessa puuta kasvatetaan 60-70 vuotta ja sen jälkeen tehdään avohakkuu, euroopassa kasvatetaan 120-250 vuotta. Ja senkin jälkeen kerätään vain sopivat puut metsistä pois. Näin hiilidioksidin sitoutumien metsään saadaan 40% sijasta yli 93%:iin. Eli, metä kerää hiilidioksidia vai kun päällä on riittävän suuri puusto.

Tämä olisi asia joka suomalaisten metsänmistajien olisi ymmärrettävä. Se että jokainen sukupolvi ei pääse nauttimaan metsäntuloista, siihen pitää vain sopeutua. Mutta sen sijaan sitten kolmas sukupolvi voi saada tasaiasesti latvatupsulla kasvateusta 250 vuotiaasta kuusesta jopa 80 000e/kpl. Se kuusi jota soitinrakentajat haluavat sitä kasvaa vain Suomessa, osissa Ruotsia ja Italian/Sveitsin vuoristossa. Ja se on niin rahanarvoista puuta että sitä kannattaa kasvattaa. Samoin puulentokoneteollisuus etsii sopivaa mäntyä. Mutta kun sekä kuusiin että mäntyihin jätetään aina oksat eikä niitä oksita, niin se puusto mitä metsästä korjataan se sopii polttopuuksi ja sahatavaraksi. Ja kun nykyiset metsurit eivät osaa edes kaataa puuta oikeaan kuunkiertoon, eikä edes oikeaan vuodenaikaan, niin sitä huonompaa tavaraa maetsistämme kertätään.

Lukekaa kaikki sellainen opus kuin ”Puukirja”, niin tiedättte enemmän.

joko saa sanoa vitun tyhmä kansa
joko saa sanoa vitun tyhmä kansa
9 years ago

”Mutta onko neuvotteluasenne varmasti kohdallaan?”
Kyllähän suomen neuvotteluasenne on että ensin ammutaan itseä jalkaan ja jos toinen osapuoli sanoo että ei olisi ollut pakko varmasti oltaisi keksitty parempi vaihtoehto suomalainen vastaa oonkin vähän suomalainen.

Erik
Erik
9 years ago

Eu on EPÄDEMOKRATIA.
Korruptoituneet Bilderbergiläiset komissaarit jotka meitä määräävät EIVÄT edes ole vaaleilla valittuja.
Ilmeisesti jokaisesta maasta valitaan suurin kyrpä komissioon.
Miksi kansat alistuvat tähän kusetukseen?

juha
9 years ago

Suomen paska housu -ministerit suostuvat kaikkeen mitä EU vaatii, sillä jo muuan Katainen on näyttänyt mallia siitä kuinka rahakas, mutta vähäpätöinen virka EU:n kaaderien joukosta saadaan. Katainenhan on Jean Clauden Junckerin kärpästen ajaja, joka muistaa laulaa Suomen suohon joka kerta aina kun tuolle limanuljaskalle se tehtäväksi annetaan.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
9 years ago

Oi ihana EU lähettäkää nyt heti meille hätä apuna miljoona pakoloista.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Kiitti vitusti EU! Mitäs seuraavaksi? Joko tapetaan loputkin kantasuomalaiset vai vieläkö on jokin riistokeino jäljellä millä voidaan nöyryyttää?

Kansalinen
Kansalinen
9 years ago

Suomessa hakataan kiihtyvällä vauhdilla kasvavaa metsää jopa avohakkuilla kuitupuuksi, mikä on aivan järjetöntä. Siis veronmaksajat joutuvat tukemaan metsänomistajia ja Kiinalaisia rahamiehiä, eli tässä on kyseessä kansallisiin maataloustukiin verrattava kusetus ja tulonsiirto. Pari biolaitosta näillä tukimuodoilla ja vähän verohelpotuksia vielä päälle, Suomen metsät on tuhottu parissa vuosikymmenessä. Toki metsä kasvaa mutta pitäisi ajatella myös tulevaa sukupolvea.

timo nykänen
timo nykänen
9 years ago

Täyttä potaskaa … eräät polttaa hiiltä ja on hävittäneet metsänsä … jos täällä on hommat enemmän kuin tasapainossa … niin hakekoon muutkin tasapainoa omalta osaltaan … pitääkö meidän olla aina eräiden maksumiehenä … alkakoon vaan istuttaa metsiä pelloilleen …

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.