Mainos:

Matkapuhelin ja tietokone ovat edelleen yleisimmät laitteet, joihin musiikkia kopioidaan.

Julkaistu 4.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Laillisen yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvaa musiikki- ja videomateriaalia kopioi yli neljännes 15─79-vuotiaista suomalaisista. Kopioijien määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana. Suomalaiset valmistavat vuoden aikana kaiken kaikkiaan 241─261 miljoonaa laillista yksityistä kopiota.

Matkapuhelin ja tietokone ovat edelleen yleisimmät laitteet, joihin musiikkia kopioidaan. Videomateriaalia kopioitaessa yleisin laite on digiboksi.

Digitaaliset sisältö- ja muut palvelut ovat vaikuttaneet kotona tapahtuvaan kopioimiseen ja tallentamiseen. Musiikin ja AV-sisällön suoratoistopalvelujen, musiikin ja videotiedostojen tallennuspalveluiden ja netti-TV:n käyttö on kasvanut erittäin selvästi viime vuosina.

Spotify tai vastaava musiikin suoratoistopalvelu on Suomessa käytössä jo yli 1,8 miljoonalla 15─79-vuotiaalla. Netflixin ja vastaavien VOD-streaming-palvelujen käyttäjiä on Suomessa yli 1,7 miljoonaa, ja IPTV-palveluita käyttää yli miljoona suomalaista. Netti-TV:stä TV-ohjelmia katsoi viime vuonna 66 % 15─79-vuotiaista, nyt vastaava osuus on 71 %. TV-ohjelmia Youtubesta katsoo viikoittain yli kymmenes kaikista 15─79-vuotiaista.

Mainos:

Radio on edelleen selvästi käytetyin musiikinkuuntelukanava; sitä kuuntelee viikoittain valtaosa suomalaisista. Vaikka digitaalisten palvelujen käyttö onkin lisääntynyt, myös fyysisiltä tallenteilta musiikkia kuuntelee viikoittain vieläkin yli viidennes kaikista 15─79-vuotiaista suomalaisista.  Youtube on kuitenkin aktiivisempien musiikinkuuntelijoiden keskuudessa radion jälkeen selvästi käytetyin musiikin lähde.

Tutkimuksen tuloksista voidaan nähdä, että digitaalisten palvelujen käyttäjämäärät kasvavat edelleen voimakkaasti, mutta vielä ei ole kuitenkaan nähtävissä perinteisten musiikin ja videoiden kuuntelu- ja katselutapojen poistumista kokonaan käytöstä. Yksityisen kopioinnin määriin palvelut kuitenkin selvästi vaikuttavat.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kopioimismahdollisuuden ja aineiston ostamisen välistä yhteyttä. Musiikin kopioimisella näyttäisi olevan vaikutusta äänitemarkkinoihin; äänitteitä ostetaan vähemmän, jos niitä voidaan kopioida. Yli puolet hankkisi kopioimansa musiikin jotenkin muuten, jos mahdollisuutta kopioida ei olisi ollut. Maksullisesta lähteestä musiikin hankkisi alle puolet. Sen sijaan videotiedostoja kopioineista vain alle kolmannes hankkisi videoaineiston muulla tavalla, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Maksullisesta lähteestä videotiedostoja hankkisi alle viidennes.

Tutkimuksessa kysyttiin myös sitä, kuinka paljon haastateltava olisi valmis maksamaan musiikista tai av-aineistosta, jos yksityinen kopiointi ei olisi mahdollista. Kopioidusta musiikista oltaisiin valmiita maksamaan tallenteena keskimäärin 15 euroa/tallenne ja tiedostoina keskimäärin 17 euroa (tiedostot tai albumi, keskimäärin 19 musiikkikappaletta). Videoaineistosta oltaisiin valmiita maksamaan tallenteena keskimäärin 15 euroa/tallenne ja tiedostoina 5 euroa/tiedosto. Sekä musiikin että videoiden suoratoistopalvelusta oltaisiin valmiita maksamaan keskimäärin 8 euroa kuukaudessa.

Graafisen aineiston kopiointi

Vuoden 2017 tutkimuksessa selvitettiin myös graafisen aineiston yksityistä kopiointia. Puolet (49 %) 15─79-vuotiaista kopioi jotakin graafista aineistoa ainakin joskus vuoden aikana. Graafista aineistoa (kirja, lehtiartikkeli, kuva, nuotit tms.) ainakin joskus kopioineista 41 % tulosti, 24 % tallensi, 18 % valokopioi ja 14 % skannasi aineistoa viimeisellä kopiointikerralla.

Viimeksi valokopioitu tai skannattu aineisto on ollut useimmin lomake. Vajaa kymmenes (9 %) on valokopioinut tai skannannut viimeksi oppikirjoja/tietokirjoja. Viimeksi yksityiseen käyttöön tulostettu tai tallennettu graafinen aineisto on ollut useimmin valokuva (16 %) tai ruokaohje/resepti (15 %). Yksityiskäyttöön viimeksi tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (kotisivu tai blogi), yritys, kirja- tai lehtikustantamo tai jokin verkkoyhteisöpalvelu (esim. Wikipedia tai Facebook).

- - -

Tutkimuksen päätavoitteena oli edellisten vuosien tavoin selvittää musiikki- ja videoaineiston osalta yksityisen kopioinnin kokonaismäärää Suomessa. Vastaavaa tietoa Taloustutkimus keräsi edellisen kerran 2016. Tutkimus tarjoaa yksityisen kopioinnin lisäksi myös laajan kuvan suomalaisten viihde-elektroniikkalaitteiden käytöstä sekä suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä musiikin ja videomateriaalin
kulutuksen osalta.

Kyselytutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu tänään 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.