Mainos:

Marokkolaistaustaisen teinipuukottajan oikeudenkäynti alkoi suljetuin ovin Saksan Cellessä.

Päivitetty 21.10.2016, Julkaistu 21.10.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Marokkolaistaustainen, Saksassa syntynyt 16 -vuotias tyttö on syytettynä poliisiin kohdistuneesta murhayrityksestä, törkeästä pahoinpitelystä ja ulkomaisen terrorijärjestön tukemisesta.

Murhayritys tapahtui Hannoverissa helmikuussa 2016. Vain "Safia S." nimellä julkisuudessa kutsuttu, tuolloin 15 -vuotias tyttö iski poliisia niskaan keittiöveitsellä poliisin pyytäessä täysin rutiininomaisesti hänen henkilöpapereitaan juna-asemalla. Poliisi loukkaantui vakavasti.

Kun murhayritystä alettiin selvittää, kävi ilmi, että tytöllä ja hänen veljellään oli ollut tiivit yhteydet terroristijärjestö Isisiin viimeistään vuodesta 2015 lähtien, ja he olivat olleet jihadia saarnaavien imaamien vaikutukselle alttiita lapsuudestaan saakka. Heidän radikalisoitumisensa katsotaan alkaneen jo vuonna 2008, jolloin he osallistuivat salafisti-vihasaarnaaja Pierre Vogelin opetukseen. Poliisin puukotusta pidetään ensimmäisenä Saksan maaperällä tapahtuneena Isiksen tilaamana terrori-iskuna.

Liittovaltion syyttäjän mukaan terroristijärjestö tilasi Safia S:lta "marttyyriteon" ja auttoi häntä suunnittelemaan poliisin puukotuksen Hannoverissa, helmikuussa 2016. Puolustus tietysti kiistää teon takana olleen terroristisia motiiveja.

Mainos:

Tammikuussa Safia S. ja hänen 18 -vuotias veljensä  lensivät Hannoverista Istanbuliin, tarkoituksenaan jatkaa matkaa Syyriaan, Isisin valtaamalle alueelle ja liittyä terroristeihin, mutta heidän äitinsä, joka oli arvannut lastensa aikeet, oli yhteydessä Turkin viranomaisiin ja heidät pysäytettiin ennen kuin he ehtivät jatkaa matkaansa Syyriaan. Täysi-ikäinen veli passitettiin turkkilaiseen vankilaan, ja äiti haki alaikäisen Safian takaisin kotiin Saksaan. Viranomaisten mukaan he olivat kuitenkin ehtineet jo olla yhteydessä Isisin edustajiin, jotka olivat tuolloin antaneet Safialle tehtäväksi suorittaa terrori-isku Saksassa. Saksaan palattuaan hän kysyi lisää ohjeita internetin viestiohjelmien välityksellä.

Safia S. 7-vuotiaana vihasaarnaaja Pierre Vogelin kanssa
Safia S. 7-vuotiaana vihasaarnaaja Pierre Vogelin kanssa

25. helmikuuta, päivää ennen iskua, Safia oli lähettänyt kontaktilleen videoviestin, jossa hän vannoo uskollisuuttaan terroristijärjestölle. Viestiprotokollista käy ilmi, että Safia kehuskeli muutenkin terroristikontakteillaan. Puolustuksen mukaan Safia ei nuoren ikänsä ja tiukan islamilaisen kasvatuksensa vuoksi voinut ymmärtää tekojensa vakavuutta. Safian isä on saksalainen, mutta vanhemmat erosivat lasten ollessa pieniä, ja he kasvoivat tiukkaa uskonnollisuutta noudattavan marokkolaisen äitinsä kanssa. Juuri äiti vei heidät osallistumaan salafistisaarnaajan vihakasvatukseen. Syyttäjällä on käytössään videomateriaalia, jossa Safia S. vain seitsemänvuotiaana resitoi Koraania Pierre Vogelin kanssa.

Safian äiti oikeudenkäynnissä.
Safian äiti oikeudenkäynnissä.

Tapaus on ensimmäinen, jossa Saksassa tehdyn terrori-iskun ja Isisin välillä on todistetusti suora yhteys. Maassa on tapahtunut sittemmin sarja muslimien tekemiä terrori-iskuja, ja monet näistä ovat noudattaneet eri puolilla Eurooppaa terrori-iskuissa havaittua kaavaa, joissa isiksen operatiivit ovat ohjailleet etänä Lähi-Idästä käsin Euroopassa toimivia tukijoitaan.
Tapaus valaisee myös hyvin jihadismin vetovoimaa nuorison keskuudessa. Huhtikuussa kaksi kuusitoistavuotiasta isiksen kannattajaa heitti räjähteen Essenin sikhi-temppeliin. Ranskassa useita teini-ikäisiä on pidätetty epäiltyinä kytköksistä terrorismiin. Iskut ovat herättäneet kiivaan keskustelun radikalisoitumisen havaitsemis- ja estämiskeinoista. Safia S:n tapauksen ansiosta viime keväänä Saksassa saatiin läpi laki, joka mahdollistaa entistä nuorempien epäiltyjen silmälläpidon kotimaantiedustelun toimesta.

http://www.express.co.uk/news/world/723550/German-schoolgirl-ISIS-Hanover-station-police-officer-knife-attack-trial

http://www.wsj.com/articles/trial-of-teenager-safia-s-starts-behind-closed-doors-in-germany-1476969360

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Trump: USA on saanut ”pysyvän hallinnan” Grönlantiin – Kööpenhamina ja Nuuk sanovat päinvastaista

Julkaistu eilen 17:54 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti lauantain vastaisena yönä, että Tanskan ja Grönlannin kanssa tehty sopimus antaa Yhdysvalloille ”pysyvän hallinnan” turvallisuudesta ja ”kaikista muista tarpeista” Grönlannissa – ilman kustannuksia ja ilman päättymispäivää. Kööpenhaminassa ja Nuukissa täsmälleen samaa asiakirjaa kuvataan päivitykseksi jo vuodesta 1951 voimassa olleeseen puolustussopimukseen, ja asiasta vastaavat poliitikot toteavat Grönlannin aseman pysyvän muuttumattomana.

Trump ilmoitti sopimuksesta kello 00:12 GMT lauantain vastaisena yönä. Hänen oman kuvauksensa mukaan sopimus takaa, että Yhdysvalloilla on ”IKUISESTI” täysi valmius tehdä Grönlannissa se, mikä on tarpeen, ja ettei mikään Amerikan vastustaja voi koskaan saada tukikohtaa, sotilaallista läsnäoloa tai arkaluonteisia investointeja saarella ilman Washingtonin nimenomaista kirjallista hyväksyntää. Hän kutsuu sitä ”Infinite Life” -sopimukseksi – sopimukseksi ilman loppua – ja kirjoittaa, että työ suuren sotilaallisen läsnäolon rakentamiseksi alkaa välittömästi.

Tanskan hallitus oli kuvaillut samaa sopimusta huomattavasti kuivemmin sanankääntein. Syyskuun 17. päivänä julkaistussa lehdistötiedotteessa sanotaan, että Yhdysvaltojen, Tanskan kuningaskunnan ja Grönlannin odotettiin allekirjoittavan sopimuksen perjantaina, että se vahvistaa olemassa olevaa vuoden 1951 Grönlannin puolustussopimusta ja että Yhdysvallat saa laajennetun pääsyn Pituffik-avaruustukikohtaan sekä muille alueille Grönlannissa sotilaallisiin ja siviilitarkoituksiin. Samassa tekstissä todetaan, että Grönlanti pysyy osana kuningaskuntaa, itsehallinto ja alueellinen koskemattomuus säilyvät, eikä Grönlanti siirry amerikkalaisomistukseen.

”Grönlanti ei ole kaupan eikä sitä voida ottaa”

Kuilu näiden kahden kuvauksen välillä ei kaventunut, kun pohjoismaiset poliitikot itse kommentoivat sopimusta perjantaina.

Mainos:

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen torjui kaikki tulkinnat, joihin liittyi omistusoikeuden siirto.

Se ei muuta Grönlannin asemaa. Grönlanti ei ole kaupan, eikä Grönlantia voida ottaa, hän sanoi.

Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen oli yhtä ytimekäs.

Grönlanti pysyy Grönlantina. Pysymme kansana, jolla on oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan, hän sanoi.

Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen asetti sopimuksen jo olemassa olevaan oikeudelliseen kehykseen ja sanoi neuvottelujen tuloksen tarkoittavan, että vuoden 1951 puolustussopimusta Yhdysvaltojen kanssa päivitetään. Hänen mukaansa he ovat onnistuneet täyttämään Yhdysvaltojen turvallisuustarpeet vaarantamatta kuningaskunnan alueellista koskemattomuutta.

Washingtonin ja Kööpenhaminan kuvaukset eivät siis kohtaa missään kohdassa. Trump markkinoi sopimusta historiallisena ja ikuisena alueen hallintana; Tanskan ja Grönlannin edustajat kuvailevat laajennettua tukikohtasopimusta muuttumattoman perustuslaillisen järjestyksen puitteissa. Mitä sopimusteksti todellisuudessa säätelee – ja miten ”muita alueita” on käytännössä tulkittava – kumpikaan osapuoli ei ole esittänyt julkisesti yksityiskohtaisesti.

Ritter: ”Meillä oli tämä kaikki jo ennestään”

Yhdysvaltain tiedusteluveteraani Scott Ritter esitti välittömästi presidentin ilmoituksen jälkeen vastalauseen, jonka mukaan Yhdysvalloilla oli jo oikeus toimia sotilaallisesti Grönlannissa. Vajaa kolme tuntia Trumpin viestin jälkeen Ritter vastasi: ”Meillä oli tämä kaikki jo ennestään. Vuoden 1951 sopimus. Olet idiootti.”

Kyseessä on yhtä lailla tosiasioihin perustuva huomautus kuin loukkaus. Vuoden 1951 sopimus antoi Yhdysvalloille oikeuden perustaa ja operoida tukikohtia Grönlannissa, ja Pituffik on saarella jo sijaitseva amerikkalainen avaruustukikohta. Uusi sopimus laajentaa pääsyä – mutta Tanskan hallituksen oman kuvauksen mukaan se perustuu samaan sopimukseen, johon Ritter viittaa.

Trumpin vaatimus Grönlannista ei ole uusi. New York Timesin haastattelussa tämän vuoden tammikuussa hän sanoi, että omistajuus on ratkaisevaa, koska omistajuus antaa jotakin, mitä ei voida saavuttaa vuokrasopimuksella tai valtiosopimuksella, ja että kyse voi olla valinnasta NATO:n ja Grönlannin välillä. Jo tammikuussa 2025 silloinen pääministeri Múte B. Egede vastasi, että Grönlanti kuuluu grönlantilaisille eikä tule koskaan olemaan kaupan. Trump ei ollut tuolloin sulkenut pois taloudellista tai sotilaallista painostusta.

Kriitikot näkevät merkkejä ylikuormitetusta suurvallasta

Samana yönä Grönlanti-ilmoituksen kanssa Ritter kirjoitti myös Yhdysvaltojen linjasta Ukrainan sodassa viitaten amerikkalaiseen pakotepakettiin. Hän kuvaili politiikkaa ”imperialistiseksi ylilyönniksi” (imperial overreach) ja väitti, että sota loppuisi heti, kun Yhdysvallat lakkaisi toteuttamasta sitä, mitä hän kutsuu Lindsey Grahamin murhanhimoiseksi perinnöksi. Lainsäädännön tuloksena on Ritterin mukaan vain lisää kuolleita ukrainalaisia ja jyrkästi vähentynyt amerikkalainen vaikutusvalta, koska BRICS-maat ovat jo hylänneet ajatuksen amerikkalaisten pakotteiden noudattamisesta. Lausunto koski Ukrainaa, ei Grönlantia.

Varoituksia tulee myös hallituspiireistä Euroopassa. Slovakian pääministeri Robert Fico varoitti torstaina, että länsi etsii tekosyytä laajalle konfliktille NATO:n ja Venäjän välillä, ja kieltäytyi vetämästä Slovakiaa mukaan taisteluihin artikla 5:een vedoten. Tilanne ei ole hänen mukaansa koskaan ollut näin vakava yleiseurooppalaisen sodan riskin suhteen.

Yhdysvaltojen vallankäytön taloudelliset seuraukset ovat lisäksi mitattavissa toisella rintamalla. Sen jälkeen kun Yhdysvallat ryhtyi sotaan Irania vastaan, öljyinfrastruktuuri ja virtaus Hormuzinsalmen läpi ovat häiriintyneet voimakkaasti, ja bensiinin hinnat Yhdysvalloissa ovat nousseet jopa 50 prosenttia, mikä puolestaan on pahentanut elintarvikeinflaatiota. Kun Trump heinäkuussa palautti merisaarron Irania vastaan Hormuzissa, öljyn hinta nousi – WTI 9,42 prosenttia 78,14 dollariin.

Se, mitä Grönlanti-sopimus todella sanoo ja kumpi sen kahdesta kuvauksesta pitää kutinsa, kun amerikkalainen sotilaallinen varustautuminen alkaa, jää nähtäväksi. Trump on luvannut, että se alkaa välittömästi.

Merkel: Gates osti poliittista painoarvoa rokoterahoillaan

Julkaistu eilen 09:38 – Kirjoittaja Toimitus

Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel sanoo, että Bill Gates muutti säätiöomaisuutensa poliittiseksi painostuskeinoksi saadakseen lisää rahoitusta rokotteille. Vaaleilla valitsematon miljardööri kykeni rahansa avulla saamaan valitut hallitukset näyttämään piheiltä.

Merkel totesi näin Handelsblattin Meckel & Matthes -podcastissa, joka nauhoitettiin Digital X -tapahtumassa Kölnissä ja julkaistiin 9. syyskuuta. Hän varoitti, että tarkastamaton yritysvalta voi jättää valtion tekemään sitä, mitä suuryritykset määräävät – ja että hän näki tämän mekanismin ensimmäisen kerran, kun Gates rakensi säätiönsä.

Säätiöllä oli yhtäkkiä käytössään enemmän rahaa kuin suurten teollisuusmaiden kehitysapubudjetit olivat, hän sanoi.

Jotkut valtionpäämiehet ottivat hänet maailmalla vastaan vähintään yhtä lämpimästi kuin minut, Merkel sanoi.

Mainos:

Ja hänellä oli tuolloin myös vallan ja rahan kautta mahdollisuus harjoittaa moraalista painostusta.

Merkelin mukaan jos Saksa ei panostanut riittävästi kansainväliseen rokoteallianssiin, se näytti välittömästi pihiltä. Hän kutsui allianssia hyväksi asiaksi ja sanoi olleensa siitä innostunut – mutta kuvaili silti, kuinka rahoituksesta tuli ase.

Ja sitten hän kertoi jokaiselle Afrikan hallituksen päämiehelle: Merkel, hän oli tänä vuonna pihi, hän sanoi. Ja sillä tavoin hän oli saavuttanut suurta valtaa.

Rokotukset ennen koulutusta

Säätiö, tuolloin nimeltään Bill & Melinda Gates Foundation, keskittyi kouralliseen osa-alueita, erityisesti rokotuksiin. Kun Merkel kysyi lisää rahaa koulutukseen, Gates vastasi, että tuloksia on siellä vaikeampi mitata, koska opettajat, maat ja opiskelijat eroavat toisistaan.

Hallituksilla on edelleen rajallinen avustusbudjetti, ja niiden on tarkoitus rahoittaa koulutusta samanaikaisesti, kun Gates painostaa rokotuksiin ja malarian kaltaisiin sairauksiin. Tällaisiin sidoksiin sitä päädytään, Merkel sanoi.

Rokoteallianssi, josta hän puhui, on Gavi – julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, johon kuuluvat hallitukset, Maailman terveysjärjestö WHO, Unicef, Maailmanpankki ja yksityiset lahjoittajat. Gatesin säätiö oli perustajajäsen 750 miljoonalla dollarilla vuonna 2000 ja on sen jälkeen luvannut yhteensä 4,1 miljardia dollaria. Saksasta tuli suurlahjoittaja Merkelin kanslerikaudella; maa lupasi 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2020 ja toiset 600 miljoonaa euroa vuosille 2021–2025.

Gates ei ole vaaleilla valittu valtiomies eikä tutkija. Silti hän pystyi säätiön rahoilla saamaan Saksan liittokanslerin näyttämään pihiltä ja ohjaamaan sitä, mitä hallitukset priorisoivat ulkomaanavussaan.

Fico: Länsi etsii tekosyytä suursotaan Venäjää vastaan

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Slovakian pääministeri Robert Fico varoittaa, että länsi etsii jo tekosyytä Naton ja Venäjän väliselle suursodalle. Hän sanoi näin torstaina ennen Ukrainan-matkaansa ja torjui ajatuksen, että Slovakia pitäisi vetää mukaan taisteluihin "jonkin 5. artiklan vuoksi".

Olen syvästi huolissani siitä, että he etsivät vain veruketta Naton ja Venäjän väliselle suurkonfliktille, hän kirjoitti Facebookissa.

Lukuvuoden avajaispuheessaan Presovissa Fico sanoi, että tilanne ei ole koskaan ollut näin vakava ja jännittynyt yleiseurooppalaisen sodan riskin suhteen. Hän sanoi, että poliitikoilla on velvollisuus puhua rauhasta useammin kuin koskaan – ja että rauha ei ole pelkkä fraasi.

En halua Slovakian olevan osana mitään sotilaallista konfliktia, hän sanoi viitaten Naton 5. artiklaan, joka käsittelee aseellista hyökkäystä yhtä jäsentä vastaan hyökkäyksenä kaikkia vastaan.

Mainos:

Slovakia on Naton jäsen, ja Fico sanoi maan arvostavan yhteistyötä ja sitoumuksiaan. Pääministerinä hän aikoo silti tehdä kaikkensa, jotta Slovakiaa ei koskaan vedettäisi mukaan sotaan.

Yksi lennokkionnettomuus voi riittää

Riittää, että lennokki, tahallaan tai vahingossa, osuu asuinrakennukseen jossakin Naton jäsenvaltiossa ja tappaa siviilejä, ja siinä sitä ollaan. Olemme veitsenterällä, enkä voi edes kuvitella, mitä tekisimme tässä maassa, jos se vedettäisiin mukaan sota-ajan vaikeuksiin, hän sanoi.

Fico matkusti Ukrainaan tapaamaan Volodymyr Zelenskyiä ja useita Euroopan johtajia, mukaan lukien Puolan Donald Tuskin. Viime viikolla Bratislavassa pidetyn V4-kokouksen jälkeen hän sanoi, ettei saanut unta kuunneltuaan, mitä Puolan, Unkarin, Tšekin ja Irlannin pääministerit olivat sanoneet.

Pitäkää peukkuja, että politiikan isot pojat, joksi heitä kutsun, tulevat järkiinsä, sillä välillä minulla on tunne, että he ovat jo menettäneet otteensa siitä, mitä maailmassa tapahtuu, Fico sanoi.

Assange palasi X-palveluun: ”Olen palannut”

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Julian Assange kirjoitti torstaina omalla X-tilillään ”I’m back.” (Olen palannut) – kyseessä on hänen ensimmäinen henkilökohtainen julkaisunsa alustalla sitten vuoden 2018. WikiLeaksin perustaja, jota Yhdysvallat syytti vakoilulaista ja joka vietti 14 vuotta eristyksissä Lontoossa, ottaa näin takaisin julkisen tilinsä, jota hänen puolustuskampanjansa on hallinnoinut väliaikana.

Postaus julkaistiin iltapäivällä Ruotsin aikaa. Perjantaiaamuun mennessä se oli kerännyt yli 360 000 tykkäystä. Yön aikana Assange kirjoitti, että kahdeksan vuotta on kulunut, viimeiset twiitit olivat vuodelta 2018 ja että tiliä oli siitä lähtien ylläpitänyt puolustuskampanja nimellä @DefendAssange.

Hän on ollut vapaa kesäkuusta 2024 lähtien tehtyään sopimuksen Yhdysvaltain syyttäjien kanssa. Saipanilla hän myönsi syyllisyytensä salaliittoon hankkia ja paljastaa Yhdysvaltain kansalliseen puolustukseen liittyvää luokiteltua tietoa. Tuomioksi asetettiin 62 kuukautta, joka katsottiin suoritetuksi Belmarshissa vietettynä aikana.

14 vuotta suurlähetystössä ja vankilassa

Assange perusti WikiLeaksin vuonna 2006. Vuonna 2010 sivusto julkaisi Yhdysvaltain armeijan analyytikon Chelsea Manningin vuotamia tietoja, mukaan lukien videon vuoden 2007 helikopterihyökkäyksestä Bagdadissa, jossa kuoli muun muassa kaksi Reutersin toimittajaa, sekä sotapäiväkirjoja ja diplomaattisähkeitä.

Mainos:

Vuonna 2012 hän haki turvapaikkaa Ecuadorin suurlähetystöstä Lontoossa. Turvapaikka peruttiin vuonna 2019, jolloin Britannian poliisi rynni sisään ja Assange tuomittiin takuuehtojen rikkomisesta, minkä jälkeen Yhdysvallat tavoitteli hänen luovuttamistaan vakoilulain nojalla. Hän vietti viisi vuotta Belmarshissa.

Lokakuussa 2024 hän sanoi Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle Strasbourgissa, että ilmiantajien ja toimittajien oikeudellinen suoja on olemassa vain paperilla.

En ole vapaa tänään siksi, että järjestelmä toimi. Olen vapaa tänään vuosien vangitsemisen jälkeen siksi, että tunnustin syyllisyyteni journalismiin, Assange sanoi tuolloin.

Greenwald: USA ja Britannia tekivät kaikkensa murtaakseen hänet

Toimittaja Glenn Greenwald, joka itse vieraili Assangen luona suurlähetystössä, tervehti paluuta ilolla torstaina. Hän kutsui Assangea yhdeksi vuosisadan merkittävimmistä vapaan internetin ja riippumattoman journalismin edelläkävijöistä.

”USA ja Britannia tekivät kaikkensa murtaakseen ja tuhotakseen Julian Assangen, mutta hän voitti”, Greenwald kirjoitti.

Assange ei ole sanonut aikovansa palata julkaisutoimintaan. Mutta kaksi vuotta vapautumisensa jälkeen hän ottaa takaisin oman tilinsä sanoilla ”I’m back.” – ja kysymys kuuluu, tekeekö WikiLeaksin perustaja nyt paluun journalismiin.