Mainos:
Mainos:

Malmön ampumiset tammikuu 2017 – 16.07.2017

Päivitetty 17.7.2017, Julkaistu 15.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Expressen teki yhteenvedon henkirikoksista ja ammuskeluista Malmöössä tämän vuoden aikana.

Tiistai 3 tammikuuta, Kattarpsvägen:

• 18-vuotias nainen löytyi ammuttuna ulkoa. Neljä miestä pidätettiin, kolmea epäiltiin murhayrityksestä. Muutaman päivän kuluttua poliisi toteaa, että ehkä se olikin harhaluoti.

Tiistai 3 tammikuuta, Docentgatan:

Mainos:

• Poliisi löytää uhrin makaamasta kadulla, pyörätieltä Docentgatanin ja Hermodsdalsskolanin välillä. Uhri, mies, kuoli vammoihinsa. Yksi mieshenkilö pidätettin mutta vapautettiin myöhemmin. Ilmeisesti sama mies pidätettiin uudelleen toukokuussa, epäiltynä murhasta.

Tiistai 3 tammikuuta, Daffodil Way: 

Mainos:

• Ammutaan ikkunan läpi asuntoon. Ei loukkaantuneita,  kolme ihmistä asunnossa. Ketään ei pidätetty.

Keskiviikko 4 tammikuuta, Lindängen Centre:

• Kuljettajaa ammuttiin bussin seisoessa pysäkillä.  Kukaan ei loukkaantunut eikä ketään ole pidätetty .  Ammunnan motiivi on tuntematon.

Perjantai 6 tammikuuta, Persborg:

• Poliisille ilmoitetaan, että asunnossa on ammuttu. Ilmoittaja oli saanut kaksi luotia kehoonsa. Poliisi on kuulustellut kahta, mutta heidät on sittemmin vapautettu. Kertään ei ole pidätettyinä.

Maanantai 9 tammikuuta, Fosie:

• Poliisi sai ilmoituksen ammunnasta, huvilan läheisyydestä löytyy hylsyjä. Tapahtumaa tutkitaan murhayrityksenä. Paikalla oli useita ihmisiä. Ketään ei ole pidätetty.

Torstai 12 tammikuuta, Rosengård:

• 16-vuotiasta Ahmed Obaidia ammutaan bussipysäkillä Rosengårdissa. Uhri menehtyy paikalle. Motiivi ammuntaan on tuntematon. Poliisi pidättää kaksi  epäiltyä, mutta heinäkuussa 2017 ketään ei ole vielä tuomittu.

Lauantai 22 tammikuuta, Lindängen:

• 18-vuotias mies ammuttiin supermarketin parkkipaikalla Munkhättegatanilla. Mies loukkaantui vakavasti, mutta selviää - luultavasti siksi, että hänellä oli yllään luodinkestävät liivit. Ketään ei ole pidätetty.

Keskiviikko 25 tammikuuta, Nydalan:

• 20-vuotiasta miestä ammutaan Nydalan aukiolla puoliltapäivin. Uhri sairaalaan. Ketään ei ole pidätetty ampumisesta.

Sunnuntai 29 tammikuuta, Kristianstadsgatan, Malmö:

• 44-vuotias mies on löydetty kuoliaaksi puukotettuna sisäpihalla Kristianstadsgatanilla Malmössa. Poliisi kuulusteli neljää ihmistä. Tapausta tutkitaan murhana. Uhrilla on poliisin mukaan rikostausta. 33-vuotias pidätettiin myöhemmin epäiltynä murhasta.

Keskiviikko 1 helmikuuta,  Malmö:

• Poliisi kutsuttiin ensiapupoliklinikalle Malmössa,  kun 16 vuotiasta poikaa oli ammuttu jalkaan. Uhri oli tullut itse sairaalaan, mutta ei ole halunnut tehdä yhteistyötä poliisin kanssa.

Lauantai 4 helmikuuta,  Eriksfältsgatan:

• Ryhmää nuoria miehiä ammutaan snackbaarissa. Poliisi löytää useita hylsyjä ja tyhjentää paikan. Todistajat, jotka olivat nähneet tapahtuman, kieltäytyvät yhteistyöstä poliisin kanssa. Ketään ei pidätetä.

Keskiviikko 8 helmikuuta,  Pildammsparken:

• Talonmiestä ammutaan lähellä Pildammsparken keskiviikkoyönä. 15-vuotias epäilty rikoksentekijä on pidätetty ja vangittu. Tietojen mukaan tulisi 15-vuotias, joka oli maaliskuussa edelleen vangittuna, on halunnut varastaa talonmiespalvelun kulkulupakortin vahtimestarista.

Sunnuntai 12 helmikuuta, Möllevångstorget:

• 23-vuotiasta miestä ammuttiin  suosittu thaimaalaisen ravintola Möllevångstorgetin ulkopuolella. Häntä oli ammuttu useita kertoja päähän. Uhri menehtyi sairaalassa.

Torstai 2 maaliskuuta, Gullvik, Fosie:

60-vuotiasta miestä oli ammuttu kotinsa vieressä. Uhri kävi näyttämässä vammojaan sairaalassa. Ketään ei pidätetty.

Lauantai 4 maaliskuuta, Kronetorpsgatan:

23-vuotias mies löydettiin ammuttuna autoon. 22-vuotiasta mies ammuttiin asunnossa lähellä Segevång gatania. Molemmat vietiin sairaalaan ambulanssilla, toinen mies kuolee vammoihinsa. Poliisi tutkii tapausta murhana ja murhan yrityksenä. Toukokuussa pidätettiin kaksi epäiltyä.

Sunnuntai, 6 maaliskuuta, Kroksbäck:

• Kaksi luotia ammuttiin asunnossa, kukaan ei ole loukkaantunut, mutta asunnossa oli kirjoilla useita henkilöitä. Poliisi tutkii tapausta edelleen.

Lauantai 11 maaliskuuta, Fosie:

• 25-vuotias mies löytyi vakavasti loukkaantuneena portaikosta Etelä Malmössä. Ketään  ei ole pidätetty - ja poliisi epäilee miestä ammutun eri paikassa kuin mistä hänet oli löydetty.

Maanantai 13 maaliskuuta, ​​Ystadvägen:

• 25-vuotias mies löytyi ammuttuna ravintolan ulkopuolella Malmössä. Uhri vietiin sairaalaan, poliisi etsi syyllisiä helikopterilla.  Mies sai vakavia vammoja, mutta selvisi - ketään ei ole pidätetty.

Keskiviikko 29 maaliskuuta, Linderborgin alue:

• Autoa ammuttiin, yksi mies haavoittui. Kaksi epäiltyä pidätettiin myöhemmin. Uhri selviytyi suojaliivin ansiosta.

Torstai 30 maaliskuuta, Folksångsgatan:

Rivitalo ovea ammuttiin eteläisessä Malmössä, mutta kukaan ei loukkaantunut. Tapausta tutkitaan murhan yrityksestä.

Torstai 30 maaliskuuta, Ramel väg:

23-vuotias mies ammuttiin kuoliaaksi Ramelsvägella  Rosengårdissa. 23-vuotias tuli sairaalaan omalla autolla - mutta julistettiin kuolleeksi hieman ennen puoli kahdeksan. Seitsemän miestä pidätettiin,  ja kolme pidätettiin myöhemmin. Yhdellä heistä oli yhteyksiä  16-vuotiaan Ahmed Obaidin murhaan.

Sunnuntai 16 huhtikuuta t. Pääsiäisenä, Liljegatan / Snödroppsgatan:

Kahdelta yöllä sunnuntaina useita laukauksia Liljegatanin / Snödroppsgatanin alueella Malmössä. 

Perjantai 28 huhtikuuta, Holma:

Epäily sieppauksesta Malmössä. Poliisi pidätti yhden, epäiltiin yrityksestä kaatapa nuori nainen.

Torstai 11 toukokuuta, Fosievägen:

Todistaja kuuli 8-10 laukausta, ja poliisi on pidätti useita ihmisiä. Seitsemän epäiltyä otettiin kiinni. Ammunnan keskellä oli leikkiviä lapsia.

Perjantai 12 toukokuuta, Sörbäcksgatan:

Ampumisia Sörbäcksgatanilla, autoa vaurioitettu.

Sunnuntai 28 toukokuuta, Möllevångstorget:

45 vuotias mies puukotettiin kuoliaaksi Möllevångstorgetilla Malmössä sunnuntai-iltana. Vuonna 1975 syntynyt mies pidätettiin kesäkuun 22:nä murhasta.

Lauantai 10 kesäkuuta, Lantmannagatan:

Mies ammutaan Malmön keskustassa lauantai-iltana.  Poliisi tuo paikalle helikopterin, ja epäilty, syntynyt v.1985, otetaan kiinni. Uhri, 30v., menehtyy sairaalassa.

Perjantai 23 kesäkuuta, Ramel tie:

Asuntoon ammutaan Rosengårdissa  juhannuksena. Ainakin yksi luoti meni ikkunan läpi, ei loukkaantuneita. Talossa asuu Sydsvenskan mukaan nainen, joka on todistajana aikaisemmassa murhatapauksessa. Ketään ei kuitenkaan pidätetty.

Tiistai 27 kesäkuuta, Ramel tie:

Sama talo, jossa ammuttiin juhannusaattona, tulituksen kohteena uudelleen. 

Sunnuntai 2 heinäkuuta, Hyacintgatan:

Kolmea ihmistä ammuttu. Ketään eri pidätetty.

Perjantai 7 heinäkuuta, Dickson Road, Rosengårdin keskus:

Mies ammuttiin keskellä päivää, kello 14:30 perjantaina. Ammunta tapahtui ostoskeskuksessa Rosengårdissa.

Tiistai 11 heinäkuuta, Bergsgatan:

Poliisin tullessa paikalta löytyy hylsyjä, ei tekijöitä eikä uhreja.

Perjantai 14 heinäkuuta, Bennets väg:

Kerrostalon asuntojen ikkunoihin ammutaan useita laukauksia.

Perjantai 14 heinäkuuta, Holma Square ja Hards väg:

Mies ammuttu Holman aukiolla Malmössa. Kuusi poliisiautoa paikalle, ja uhri vietiin sairaalaan. Muutamaa tuntia myöhemmin tuli uusi hälytys toisesta ammunta-tapauksesta Rosengårdissa.

Lauantai 15 heinäkuuta, Rosengård:

Poliisi sai ilmoituksen aseistetusta henkilöstä mopedilla. Expressen.

Sunnuntai 16.07, Malmö:

Jonkinlaisessa kokoontumistilassa perborgstorgetilla ammuttiin, yksi loukkaantui. poliisilla ei ole kiinniotettuja. Skånska Dagbladet. Tapaus olikin aseellinen ryöstö. Expressen 16.07.2017.

 

Listan laati Expressen.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Venäjän raju yöllinen hyökkäys vaurioitti kolmea siltaa Kiovassa

Ukrainan sota

Julkaistu 20.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valkoinen välähdys valaisee yötaivaan Kiovan pimeän siluetin takana.
Välähdys valaisee Kiovan taivaan marraskuun 20. päivän hyökkäyksestä otetulla videolla.

Venäjä ampui noin 117 ohjusta Ukrainaan yön aikana perjantaihin mennessä, mukaan lukien noin 87 risteilyohjusta, avoimen lähdekoodin analyytikko AMK Mappingin arvion mukaan. Energiajärjestelmä oli pääkohde, ja ainakin viiteen suureen energiakohteeseen kerrotaan osuneen. Hyökkäys tapahtui vain tunteja sen jälkeen, kun Vladimir Putin vannoi vastaavansa voimalla Krimin sillalle tehtyihin iskuihin.

Tili julkaisee analyysejaan Venäjän iskuista X:ssä ja kuvailee itseään proukranalaiseksi. Luku laskee ammutut ohjukset, ei kohteisiinsa päässeitä ohjuksia.

Arvion mukaan osumia saaneiden laitosten joukossa oli sekä voimalaitoksia että sähköasemia. Hyökkäys kohdistui siten ensisijaisesti sähköön, josta kotitaloudet, sairaalat ja teollisuus ovat riippuvaisia.

Vaikutukset tuntuivat kaukana rintamalinjoista. Hätäsähkökatkoja asetettiin Lvivin ja Ivano-Frankivskin alueilla sekä Taka-Karpatialla, jotka kaikki sijaitsevat Länsi-Ukrainassa, samaan aikaan kun maan ydinvoiman tuotanto laski hyökkäyksen jälkeen.

Mainos:

Analyysi on myös ristiriidassa Ukrainan ilmavoimien ilmoituksen kanssa siitä, kuinka monta risteilyohjusta ammuttiin alas. Se arvioi, että ilmapuolustuksen läpi pääsi enemmän ohjuksia kuin on raportoitu.

Ukrainan ilmavoimat raportoi 84 risteilyohjusta ja 404 lennokkia, mukaan lukien harhautusmaalit, mutta ei anna kokonaismäärää muille ohjuksille. Ilmavoimien luku 84 kattaa siis vain risteilyohjukset, kun taas 117 on arvio koko ohjushyökkäyksestä.

Mainos:

Siltoja, sähköä ja rautateitä Kiovassa ja Lvivissä

Kaupungin kahtia jakavan Dnepr-joen ylittävistä silloista kolme vaurioitui pääkaupungissa, pormestari Vitali Klitško sanoo. Liikennettä kaupunginosien välillä rajoitettiin.

Useat Kiovan kaupunginosat jäivät ilman sähköä, ja asukkaat kokivat häiriöitä vesi- ja lämmityspalveluissa kriittisen infrastruktuurin vaurioitumisen jälkeen.

Lvivissä Sknylivin rautatieaseman lipunmyyntiterminaali sai suoran osuman, pormestari Andri Sadovyi kirjoittaa. Jopa 100 kaukojunaa myöhästyi rautatien vaurioitumisen vuoksi Ukrainan rautatieoperaattorin mukaan.

Kuusi ihmistä sai surmansa Kiovassa ja kaksi Lvivissä, uutistoimisto AFP raportoi.

Venäläinen ohjus putosi Puolaan

Hyökkäys ulottui myös NATO-maa Puolaan. Lublinin syyttäjänvirasto vahvistaa, että Nowy Lipowiecin kylään Itä-Puolassa putosi esine, ja on aloittanut tutkinnan sen tarkasta alkuperästä.

Puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz sanoi myöhemmin, että kyseessä oli venäläinen Kh-101-risteilyohjus. Kukaan ei loukkaantunut Puolassa.

Putinin lupaus ja aikajana

Puhuessaan Shenzhenissä Kiinassa torstaina Putin sanoi, että Venäjä vastaa voimalla Ukrainan tällä viikolla Krimin sillalle tekemiin iskuihin. Hän hylkäsi myös energiainfrastruktuuriin ja Mustanmeren meriliikenteeseen kohdistuvien hyökkäysten keskeyttämisen.

Suuri yöllinen hyökkäys alkoi vain tunteja Putinin lausuntojen jälkeen, sen jälkeen kun sillan rautatieosaa oli ammuttu torstaina. Lyhyt aikaväli tekee epätodennäköiseksi, että koko hyökkäys olisi suunniteltu alusta alkaen torstaisen Krimin sillan iskun jälkeen.

Kiovassa kolmen Dneprin ylittävän sillan vaurioituminen on vaikeuttanut kulkemista kaupungin kahden puoliskon välillä. Klitško kehottaa asukkaita jättämään autonsa kotiin, ellei matka ole välttämätön, ja vetoaa työnantajiin, jotta nämä antaisivat henkilöstön työskennellä kotoa käsin mahdollisuuksien mukaan.

EU-lainsäätäjät tavoittelevat 3,2 miljardia euroa unionin ”arvojen” edistämiseen

Median disinformaatio

Julkaistu 20.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Alice Bah Kuhnke ja Emma Rafowicz, joiden välissä on EU-lippuja Berlaymont-rakennuksen ulkopuolella.
Alice Bah Kuhnke ja Emma Rafowicz ovat Euroopan parlamentin kaksi AgoraEU-esittelijää.

Kaksi Euroopan parlamentin valiokuntaa haluaa käyttää noin 3,16 miljardia euroa ”demokratiaan, oikeuksiin ja arvoihin” vuosina 2028–2034. Toiset 1,45 miljardia euroa menisi journalismille, ja ehdotuksessa mainitaan yhtenä painopisteenä ”luotettavien tietolähteiden” edistäminen verkossa.

Valiokunnat äänestivät torstaina hyväksyäkseen ehdotuksensa AgoraEU:sta, EU:n uudesta kulttuurin, median ja kansaisyhteiskunnan tukiohjelmasta, Samnytt raportoi.

AgoraEU:n on määrä korvata kaksi nykyistä ohjelmaa: kulttuuria rahoittava Luova Eurooppa ja CERV-arvo-ohjelma. Ympäristöpuolueen poliitikko Alice Bah Kuhnke on toinen työtä johtavista esittelijöistä.

HLBTQ-hankkeet ja kolonialismin perintö

Nykyinen CERV-ohjelma osoittaa jo, mihin arvotyöhön varat menevät. Kuntien ja kaupunkien verkostoille suunnatussa hakuilmoituksessa komissio listaa painopisteikseen ”syrjinnän ja rasismin” torjumisen.

Mainos:

Hakuilmoituksessa peräänkuulutetaan myös aliedustettujen ryhmien, kuten ”vieraannutettujen ihmisten” (racialized people), siirtolaisten ja HLBTQ-ihmisten, laajempaa osallistumista. ”HLBTQ-fobian” ehkäiseminen on listattu yhdeksi mahdollisista toiminnoista.

Toinen hakuilmoitus keskittyy eurooppalaiseen muistiperintöön. Siinä on erilliset osiot HLBTQ-ihmisten historialliselle vainolle sekä kolonialismin, orjuuden ja muuttoliikkeen perinnölle ja sille, mitä tämä perintö merkitsee nykypäivän ”monikulttuurisille eurooppalaisille yhteiskunnille”, kuten hakuilmoituksessa todetaan.

Bryssel valitsee toimitukset

Euroopan komissio ja sen toimeenpanevat elimet myöntävät avustukset. Toisin sanoen Bryssel päättää, mitkä toimitukset saavat rahaa ja mitkä jäävät ilman.

Mainos:

Pienten, riippumattomien tai EU-kriittisten toimitusten, jotka eivät saa rahoitusta, voi olla vaikeampaa kilpailla lukijoista sellaisten julkaisujen kanssa, joiden journalismia EU osittain maksaa.

Putin perusteluna

Kuhnke perustelee aloitetta Venäjällä. Parlamentin lehdistötiedotteessa Kuhnke sanoo: ”Samaan aikaan kun Putin ja muut pyrkivät jakamaan yhteiskuntiamme ja hiljentämään demokraattiset äänet, Euroopan vastaus alkaa kotiovelta”.

Samaan aikaan EU itse on estänyt tiedotusvälineitä lähettämästä ohjelmaa. Vuonna 2022 EU:n neuvosto kielsi RT Francea lähettämästä EU:ssa tai EU:hun vedoten syynä Venäjän sotapropagandaan.

Ei analyysia lisäyksen tueksi

Komission ehdotus kaksinkertaisti rahoituksen jo verrattuna ohjelmiin, jotka AgoraEU korvaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin toteaa, ettei komission vaikutustenarviointi sisällä määrällistä analyysia eikä selitä selvästi lisäystä.

Valiokuntien ehdotus on parlamentin neuvottelukanta, ei lopullinen päätös. Jäsenvaltiot vetävät vastakkaiseen suuntaan: lokakuussa Irlanti, joka toimii EU-neuvoston puheenjohtajamaana, ehdotti AgoraEU:n leikkaamista noin 30 prosentilla, EU Perspectives kertoo.

Fiona-virtahepo kuoli nieltyään pipon

Julkaistu 20.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Fiona ja Fritz veden alla Cincinnatin eläintarhassa suut auki.
Fionasta tuli kansainvälinen sensaatio hänen ennenaikaisen syntymänsä jälkeen vuonna 2017. Tässä arkistokuvassa vuodelta 2023 hän on yhdessä pikkuveljensä Fritzin kanssa.

Fiona, virtahepo Cincinnatin eläintarhassa Yhdysvalloissa, on kuollut 9 vuoden ikäisenä. Eläinlääkärit eivät pystyneet pelastamaan häntä sen jälkeen, kun hän nielaisi vahingossa neulepipon, joka päätyi hänen aitaukseensa 8. marraskuuta.

Eläintarha sanoi torstaina, että hoitotiimi teki kaikkensa saadakseen pipon pois hänen kehostaan. Fiona olisi täyttänyt 10 vuotta tammikuussa.

"Olemme tällä hetkellä shokissa", eläintarhan johtaja Dave Jenike sanoi tiedotteessa.

Associated Pressin mukaan vierailija heitti pipon ilmaan, ja kattotuuletin lennätti sen katseluikkunan yläpuolella olevasta aukosta. Eläintarhan tiedottaja Michelle Curley kutsuu sitä puhtaaksi vahingoksi.

Mainos:

Fiona nukutettiin kahdesti. Eläintarhan aikaisempien päivitysten mukaan leikkaus ei ollut vaihtoehto täysikasvuisille virtahevoille, joten hänelle annettiin sen sijaan lääkitystä, jonka oli tarkoitus auttaa pipoa poistumaan luonnollisesti.

Fiona syntyi ennenaikaisena vuonna 2017, ja hänestä tuli internetsensaatio ja inspiraatio lastenkirjalle.

Mainos:

Musk: Yhdysvallat järjesti Kiovan vallankaappauksen – ja Zelenskyi valehtelee

Ukrainan sota

Julkaistu 19.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Elon Musk puhuu mikrofonin ja pitää käsiään ylhäällä Maailman talousfoorumin sinisen lavataustan edessä.
Elon Musk Maailman talousfoorumin vuosikokouksessa Davosissa tammikuussa 2026. Arkistokuva.

Elon Musk syyttää Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä, joka syrjäytti Ukrainan vaaleilla valitun presidentin Viktor Janukovytšin vuonna 2014. Samassa haastattelussa hän sanoo Volodymyr Zelenskyin valehtelevan Starlinkistä ja haluavan käyttää siviilisatelliittipalvelua hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin.

Musk esitti huomautukset 18. marraskuuta osallistuessaan The New York Timesin DealBook Summitiin etäyhteydellä Kiinasta, missä Andrew Ross Sorkin haastatteli häntä. Katkelmia keskustelusta jaetaan nyt X-palvelussa.

Sorkin pyysi Muskia selittämään, mitä Starlinkin kanssa todella tapahtui Ukrainassa. Musk vastasi, ettei kukaan yksityishenkilö ole tehnyt enempää Ukrainan auttamiseksi kuin hän, koska Starlink oli käytössä jo ennen Venäjän hyökkäystä ja siitä tuli maan viestinnän selkäranka, kun kaikki muu oli lyöty pois käytöstä.

Samalla hän vastusti näkemystä sodasta, jossa mitä tahansa venäläisille tehtävää pidetään anteeksiannettavana. Ihmisillä pitäisi olla empatiaa myös venäläisiä sotilaita kohtaan, hän sanoi, koska heidät on pakkovärvätty ja lähetetty rintamalle kuolemaan.

Mainos:

Yhdysvaltain rooli Kiovassa vuonna 2014

Musk nosti kysymyksen sodan hyökkääjäosapuolesta esiin ennen kuin häntä ehdittiin kysyä.

— On totta, että Venäjä on hyökkääjä invaasion osalta. Mutta on myös totta, että me, Amerikka, järjestimme vallankaappauksen syrjäyttääksemme Ukrainan demokraattisesti valitun venäjänmielisen presidentin, Musk sanoi.

— Ilman Yhdysvaltain ulkoministeriön ja muiden virastojen apua tätä ei olisi tapahtunut. Se on selvästi hyökkäyksellinen teko, hän jatkoi.

Mainos:

Musk myönsi, että saattaa kuulostaa siltä kuin hän keksisi selityksiä Venäjälle, mutta sanoi, ettei hän tee niin. Hän huomautti, että SpaceX oli ottanut hoitaakseen Venäjän kaupalliset laukaisut ja hänen arvionsa mukaan leikannut Venäjän avaruustoimintaa kahdella kolmasosalla.

Janukovytš syrjäytettiin vuonna 2014 kuukausia kestäneiden mielenosoitusten jälkeen, jotka puhkesivat, kun hän hylkäsi assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa suosiakseen tiiviimpiä suhteita Venäjään. Parlamentissa 328 kansanedustajaa äänesti hänen erottamisensa puolesta, ja Janukovytš itse kutsui tapahtumia vallankaappaukseksi, BBC raportoi.

Syytös Zelenskyiä vastaan

Sorkin otti tämän jälkeen puheeksi Zelenskyin lausunnon, jonka mukaan Ukraina käyttää Starshieldiä, Yhdysvaltain hallituksen valvomaa järjestelmää, ja että Starshield oli se järjestelmä, jonka käyttöä oli rajoitettu. Ukrainan presidentin neuvonantajat väittivät lokakuussa, että SpaceX oli kuristanut armeijan yhteyden ilman varoitusta.

— En halua saada leukaasi loksahtamaan, mutta Zelenskyi ei aina puhu totta, Musk vastasi.

Sorkin kysyi sitten suoraan, käyttääkö Zelenskyi Starshieldiä vai ei.

— Hän valehtelee. Ja mitä hän todellisuudessa sanoo, on se, että hän haluaa käyttää Starlinkiä hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin, Musk sanoi.

Musk kuvailee Starlinkiä siviili-infrastruktuuriksi ja Starshieldiä erilliseksi järjestelmäksi, jossa Yhdysvaltain sotaministeriö tekee päätökset siitä, tapetaanko vai ei. Yksityishenkilönä hän selitti, ettei hän halua tehdä päätöksiä, jotka voisivat maksaa syyttömiä henkiä.

— Yritän sanoa, että Zelenskyi itse asiassa pyytää käyttää Starlinkin kaupallisia satelliitteja hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin. Olemme sanoneet ei, aivan kuten olemme sanoneet konfliktin alusta asti. Piste, Musk sanoi.