Mainos:

Maatalouden kannattavuustilanteeseen helpotusta

Julkaistu 24.10.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus on päättänyt vuoden 2018 lisätalousarvioesitystä koskevassa neuvottelussaan kansallisista toimista, joilla maatalouden vaikeaa kannattavuustilannetta voidaan helpottaa. Esitys lisätalousarvioksi on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina 25. lokakuuta.

Jaossa on 30 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon sisällytetään tästä 7,5 miljoonan euron määräraha tukimuotoihin, joiden maksatus aloitetaan vuoden 2018 aikana. Loppuosa sisällytetään vuoden 2019 talousarvioesityksen täydennykseen.

Eduskunnan käsittelyssä olevaan vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyy maatalouden kannattavuutta parantava rahoituspaketti. Osana tätä pakettia luonnonhaittakorvauksiin osoitetaan yhteensä 37,5 miljoonan euron lisäys, joka mahdollistaa vuonna 2019 hieman vuotta 2018 korkeamman tuen maksamisen, kun otetaan huomioon muut määrärahamuutokset.

Vuoden 2019 talousarviossa viljelijöiden tilannetta helpotetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalojen toimenpitein. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle (MELA) ehdotetaan Välitä viljelijästä –projektille 3,0 miljoonan euron jatkorahoitusta vuosille 2019-2020. Maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) maksujen viivästyskoron tilapäistä alentamista jatketaan vuosina 2019-2020. Maataloudessa käytetyn kevyen polttoöljyn energiaverosta vuodelta 2018 maksettavaa palautusta ehdotetaan korotettavaksi 20 miljoonalla eurolla.

Hallitus pitää tärkeänä afrikkalaisen sikaruton torjuntaan liittyvien toimien tehostamista. Tähän liittyen esitetään Ruokavirastolle 0,7 miljoonan euron ja Tullille 1,11 miljoonan euron lisämäärärahaa. Näistä toimista päätetään vuoden 2019 talousarvioesityksen täydennyksen yhteydessä.

Mainos:

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Aatu
Aatu
7

HALLITUS :)!! VAPAAMUURARIT pakon edestä joutuvat vammaistelemaan edes vähän suomen hyväksi jos edes siitä on kysymys!!

Utopia jossa kansain väliset pankkiirit omistavat kaiken ja alemmalla olevat muurarit omistavat myös osan ja loput eivät mitään totaalinen orja yhteiskunta!!

Ammatti yhdistys liikkeiden pomojen palkkoja nostetaan tahallaan helvetisti jotta saadaan ihmiset eroamaan niistä eli ei ole lopuksi enää ketään jotka puolustaa oikeaa työtä tekevää!!

Paska mailma valitettavasti ja illuminaatille on ihan oikea nimikin olemassa ei tarvitse katsoa uskonnollista vakaumusta!!

https://ebolakani.blogspot.com/

Röhkäle
Röhkäle
7

Huonot sadot eivät yksin selitä maatalouden kannattamattomuutta. Edes hyvinä satovuosina perus maatalousyrittäjä hätinä pärjää. Eu:n myötä on keksimällä keksitty direktiivi asetuksia, lippuja ja planketteja. Tuotantoeläimiä kyylätään, peltojen joka neliösenttiä vahditaan sateliiteilla. On se perkele jos ei isäntä saa kylvää pellolleen edes naatteja ilman että joku tärkeilevä virkamies tulee aukomaan päätään. Paljonkohan maatalousyrittäjiltä nyhdettiin vihervasemmistolaisella jätevesienkäsittely homoilulla? Montakohan maatilaa lopetti, kun ei ollut varaa järjettömyyteen?
En ole itse maatalousyrittäjä. Kaikkea muuta, mutta järkyttää kun maasta ollaan tappamassa ammattikunta jonka mukana katoaa osaamista jota ei milloinkaan enää voida palauttaa.
Lista suurimmista maataloustuen saajista. Pienimmille ei taida jäädä tuesta montaakaan centtiä?

1 LUONNONVARAKESKUS HELSINKI 2 245 000
2 SUOMEN METSÄKESKUS – FINLANDS SKOGSCENTRAL LAHTI 1 995 233
3 ANDELSLAGET NÄRPES GRÖNSAKER NÄRPIÖ 1 869 274
4 SVEN SIGG AB NÄRPIÖ 1 840 411
5 VALIO OY HELSINKI 1 833 244
6 JAN-ERIK SIGG AB NÄRPIÖ 1 727 773
7 PROAGRIA ETELÄ-SUOMI RY HÄMEENLINNA 1 536 935
8 OSUUSKUNTA SATAMAITO PORI 1 340 096
9 SIIKALATVAN KYLÄVERKOT OY SIIKALATVA 1 318 892
10 PROAGRIA ETELÄ-SAVO RY MIKKELI 1 298 114
11 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU OY HÄMEENLINNA 1 264 038
12 AGROX OY MYNÄMÄKI 1 137 433
13 STALLHAGEN AB FINSTRÖM 1 110 987
14 BIGRO AB NÄRPIÖ 1 054 258
15 AHLQVIST NIKO OLAVI VIHTI 1 020 118
16 WILDERNESS SAFARIS SAARISELKÄ OY INARI 1 001 785
17 OY ERÄHOTELLI NELLIM LTD INARI 998 733
18 TIKAN MAATILA OY KURIKKA 986 818
19 SALININ TILA OY VIRRAT 958 653
20 HH JALASTO OY KAUHAVA 958 014
21 OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO HAAPAVESI 952 383
22 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINKI 939 176
23 AB JEPPO LANTGRIS OY UUSIKAARLEPYY 923 721
24 ANTROMA OY SIIKAJOKI 910 951
25 MULLIMÄKI OY LAITILA 882 183
26 LEINOLAN MAITO OY VAALA 866 814
27 VIHANNES-LAITILA OY UUSIKAUPUNKI 852 765
28 TURUN YLIOPISTO TURKU 849 579
29 ISKOLA OY SONKAJÄRVI 843 862
30 PARTAHARJUN PUUTARHA OY PIEKSÄMÄKI 822 349
31 MAATALOUSYHTYMÄ UUKSUNEN HELVI TOMI JA TUOMAS PIELAVESI 819 952
32 PYHÄNET OY PYHÄJÄRVI 803 187
33 DEMENTIAHOITOKOTI AATOS OY TOHMAJÄRVI 801 883
34 BULLSTOP OY KALAJOKI 795 179
35 PROAGRIA OULU RY OULU 793 344
36 MAATALOUSYHTYMÄ TENHON TILA ULVILA 773 695
37 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU OY LAHTI 770 278
38 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY JYVÄSKYLÄ 757 669
39 KUJALA JANNE KUSTAA SEINÄJOKI 746 082
40 SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND FÖR UTBILDNING OCH KULTUR VAASA 743 309
41 AVOIN YHTIÖ KANGAS-NIIRANEN SIIKALATVA 742 331
42 UUSITALO MIKKO JUHA IIVARI KANKAANPÄÄ 718 108
43 AGRITOUKOLA OY KANGASALA 717 610
44 PROAGRIA LÄNSI-SUOMI RY TURKU 694 261
45 TH MEHTÄLÄ OY HAAPAVESI 680 922
46 KASLINK FOODS OY LTD KOUVOLA 675 200
47 RANTA AYRSHIRES OY TEUVA 674 361
48 SAIMAAN KUITU OY SAVITAIPALE 670 616
49 POHJOISIMMAN LAPIN LEADER RY SODANKYLÄN KUNTA 670 301
50 OKSASEN PUUTARHA OY TURKU 659 963

m1xa
m1xa
7

Tunnen yhden viljelijän n.42v. ja lopetti touhun kun ei vaan kannattanut enää. Oli viljelijän poika joka oli isänsä maat ostanut ja jatkanut perinnettä. Pellot omistaa toki vielä, mutta entisenlainen viljelytoiminta ei kannattanut enää.
Näin ei saisi todellakaan olla kenenkään kohdalla. Viljaa ostetaan ulkomailta kun on omavaraisuus ihan pisin vittua Suomessa.

juha.
juha.
7

Kyse on tietysti siitä, kuinka paljon mitäkin ”alaa” arvostaa, mutta mielestäni 30 miljoonaa on pieni rahasumma käytettynä mihin hyvänsä Sipilän hallituksen tietoisella politiikalla tuhottuun kotimaiseen ”hyvinvointiin” (kannattavuuteen) suunnattuihin panostuksiin.
Jos minkä hyvänsä hallituksen todellisena päämääränä on tuhota kotimainen maatalous kivikauteen. On tämä silloin suoraselkäisesti ilmoitettava kansalaisille ja tilattava ”mattopommitus” sen päälle.

”Pienin askelin” toteutettu kaikkien kusettaminen vähä kerrallaan on pelkurimaista ja matalamielistä maatalouspolitiikkaa, jossa ”teloitettavat” pidetään loppuun asti epä tietoisina heidän lopullisesta kohtalostaan.
Muista en tiedä, mutta aina, mutta sosialistit ovat vihanneet maajusseja iät ja ajat historiallisista syistä, koska nämä menivät ”väärälle” puolelle Vapaussodassa 1918. Mutta siihenkin oli luonnollinen syynsä, sillä Venäjän Tsaarin Nikolai II:sta 1868-1918) vastaan sunnatussa v. 1905 yleislakossa, johon Suomen Suurruhtinaskunta liittyi myös mukaan, punaisten kanssa vielä tuolloin olivat yhteisrintamassa suomalaiset talonpojat.
Mutta kun punakaartilaisten aloittamat mielivaltaiset murhat ja teloitukset alkoivat kesällä 1917 jatkuen aina sisällissodan syttymiiseen saakka tuolloin Maalaisliiton puheenjohtaja Kyösti Kallio (1873-1940) itse suoranaisena pasifistina sanoutui irti kokonaan tuollaisesta epäjärjestyksestä ja ”huliganismista”, joka ei noudattanut mitään yhteiskunnan asettamia oikeusnormeja tai ylipäätään poliittiseen toimintaan liittyviä tapoja. Tämä Suomen v. 1939 Talvisodan sankari presidentti,syvässä uskonnollisuudessaan jopa pähkäili kireiälle vähän vastaan hangatenkin on uuden itsenäisyyden julistuksen 6.12.1917 antaneen Suomen edes varustaa itselleen armeijaa, kun ”tappamisen ala” oli hänelle niin vastenmielistä. Mutta kuten kaikki Talvisodan historiaa tuntevat sen tietävät ettei jo tuolloin armeijattomuuden hylänneen Kallion päälle voi syytä kaataa, sillä koko 1930-luvun kaikki poliittiset hallitukset olivat lyöneet surkeasti laimin Suomen armeijan varustuksen tason osittain tietenkin perustellen TODELLISELLA maan köyhyydellä, mutta kuten kaikki Euroopan pikku valtion perustivat uskonsa tuolloiseen Kansainliittoon, perust. v. 1920, jonka piti taata pienten valtioiden turvallisuus ja suoja ja näin kaikki olivat laiminlyöneet armeijoidensa modernisoimiset niin, että kun kaikki alkoi mennä päin WWII, niin kaikki valtiot halusivat saada yhtä aikaa tykkejä, ammuksia, kiväärejä ja panssarivaunuja.

Lopuksi alkuun: On kunkin syytä miettiä kylmällä järjellä sitä, haluaako suomalaisen maanviljelijän tuottamaa ”oikeaa” lähiruokaa, joiden traktoreiden ja puimureiden perässä ”saa” joka kevät ja syksyn puinti ajat etananvauhtia ”surusaatossa”, vaiko Euroopasta tuodusta tai vielä pahempaa vielä kauempaa tuodusta ruuasta, jonka kasvattamiseen ja kasvituho aineisiin on käytetty surutta yli terveysriski säännösten vai edes !joskus” perus -rehellisten suomalaisten isäntien ja emäntien tuottamaa satoa kohdellen myös tuotantoeläimiä itsestään selvällä logiikalla hyvin, koska päähänpotkittu lehmä ei jaksa lypsää ilman, että siitä seuraa persnettoa, joka taas kertautuu maidon hintaan kaupassa. Se ”humanitäärinen” ristiriita seuraa siitä, että samalla kun kuluttajat ”vaativat” halpaa ruokaa, kuinka silloin voi samalla vaatia korkeaa luokkaa olevaa etiikkaa eläimiä kohtaan ja maidon 1-laatua.

juha.
juha.
7

…”traktoreiden ja puimureiden perässä ”saa” AJAA joka kevät…”

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.