Mainos:

Maamme hiljaiset sankarit

Julkaistu 17.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Mikael Andersson

 

 

Kuka, mikä Mikael Andersson?

Olen työurani ehtoopuolella, noin 35 -vuotta työskennellyt ruuan parissa sekä ravintolassa että kaupassa (koulutus mm. lääkintävahtimestari, keittiö- ja ruokamestari). Nykyisin hoidan vaimoani omaishoitajana, hänen saatuaan aivoverenvuodon, eikä toipunut ennalleen ja jouduimme lopettamaan samalla kahvilayrityksemme. Vapaaehtoistyötä olen harrastanut monella sektorilla koko ikäni ja tärkeä osa sitä on vapaaehtoinen maanpuolustus ja kaikenlainen suomalainen perinnetyö.

 

1. Mitä veteraanit sinulle merkitsevät?

Sotaveteraanit ovat minulle tärkeitä, koska he antoivat minulle vapauden uhrautumalla itsenäisyytemme puolesta, nuoruutensa, osa terveytensä ja jopa henkensä.

2. Koska ja miksi olet aloittanut veteraanityön?

Nuorempana osallistuin erilaisten yhdistysten kautta veteraanitempauksiin. Reilu 10 -vuotta sitten liityin Turun Sotaveteraanien Tuki- ja Perinneyhdistys ry:hyn, jossa pääsin heti muonitusryhmään kerämään varoja toiminnalle ja pienituloisille veteraaneille erilaista tukea. Minut kutsuttiin melko pian Tuki- ja Perinneyhdistyksen varapuheenjohtajaksi ja nyt hoidan alan keräilijänä myös perinnehuoneen kokoelmia, joita olen myös täydentänyt omista kokoelmistani.

3. Onko veteraanien tila muuttunut vuosien varrella jos on niin miten?

Suurin muutos mitä olen silmissäni nähnyt läheltä viimeisen noin 10 -vuoden aikana, on se että veteraanisukupolvi on harventunut merkittävästi, heidän ollessa jo keskimäärin noin 93 -vuotiaita, eli ovat jo kaikki jäljellä olevat siinä kunnossa, että tarvitsevat paljon apua arjen askareissa. Monet eivät kykene osallistumaan enään yhteiseen toimintaan. Kuntoutus ja apu pitää myös viedä kotiin asti. Jopa avustajat alkavat harventua ikääntyessään.

4. Miten mielestäsi voisimme olla viimeisten sotiemme veteraanien tukena/apuna?

Suomi 100 -v juhlavuoden aikana on valtion avustusta lisätty ja se jaetaan kunnallisen Sote-organisaation kautta ja heidän arvioinnin ja harkinnan mukaisesti. Kunnallinen toiminta ei toiminut aikaisemmin hyvin, koska monena vuotena palautui varoja takaisin valtiolle. He eivät kyenneet jakamaan hoivapalveluja riitävästi, jotta rahat olisi saatu käytettyä. Toiminta on byrokraattista, eivätkä veteraanit osa kykene tai jaksa anoa apua, osalla ei ole edes omaisia, jotka auttaisivat. He ovat siis auttajien armoilla. Nyt veteraanirahoilla saatiin palkattua Turkuun edes kaksi työntekijää, jotka kartoittavat avuntarvetta, joten odotettavissa on parempi vuosi. Ongelma on myös se että on edelleen kolme veteranikattojärjestöä ja varoja menee kaikkien organisaatioiden pyörittämiseen, lisäksi on veteraaneja, jotka eivät kuulu mihinkään järjestöön eikä heillä ole erityistä edunvalvojaa näissä asioissa.

5. Mitä kaikkea sinä teet veteraanien hyväksi?

Vähäiset jäljellä olevat veteraanimme tulisi saattaa kunniallisesti hyvällä hoivalla lepoon. Tämä toki maksaa ja tarvitaan poliittista tahtoa määrärahojen jakamiselle edelleen ja hoivan käytännössä kartoittamiselle ja saattamiseksi käytäntöön mahdollisimman hyvin. Minä kehotan ihmisiä mukaan tukemaan veteraneja. Edelleen tarvitan vapaaehtoistyöntekijöitä, koska heidän keski-ikä alkaa myös olemaan yli 70 -vuotiaita. Koska minulla on keräilytausta voin edistää perinnetyötä tuleville sukupolville, olen aktiivisesti siinä työssä mukana.

Turun sotaveteraanien perinnehuone

Olen lahjoittanut yli 10 000 arvosta keräilyesineitä ja ylläpitänyt perinneosastoa. Silloin kun ehdin olen myös mukana muonitusryhmän toiminnassa. Projektiluontoisesti olen myös ollut mukana kartoittamassa Sotaveteranien tarpeita. Perustimme myös ystäväpalvelun ja hallituksen jäsenenä minulle kuuluu erilaiset käytännön juhlajärjestelyt, seppelpartiot haudoille ja muistomerkeille juhlapäivinä. Vapaaehtoistyöhön menee keskimäärin 10-20 h/kk. Viimeiset veteraanit poistunevat lähivuosina ja jokin yksittäistapaus lienee vielä kymmenen vuoden päästä ja ne lienevät rintama Lottia.

6. Millaista palautetta olet saanut työstäsi?

Paras palaute ja hyvä mieli tulee siitä kun tietää ja näkee onnistuneen tehtävässä. Toki moni arvostaa sitä, että uhraa asioille paljon aikaa, jopa varojaan, siitä saa joskus kahvikupposen ja järjestö palkitsee joillakin pinsseillä, joka on ulkoinen merkki aktiivisesta toimimisesta asian parissa. Tämä on omantunnon asia ja velvollisuus, jos ei tätä tekisi, olisi huono omatunto!

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu eilen 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.