Mainos:

Maamme hiljaiset sankarit

Julkaistu 17.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Mikael Andersson

 

 

Kuka, mikä Mikael Andersson?

Olen työurani ehtoopuolella, noin 35 -vuotta työskennellyt ruuan parissa sekä ravintolassa että kaupassa (koulutus mm. lääkintävahtimestari, keittiö- ja ruokamestari). Nykyisin hoidan vaimoani omaishoitajana, hänen saatuaan aivoverenvuodon, eikä toipunut ennalleen ja jouduimme lopettamaan samalla kahvilayrityksemme. Vapaaehtoistyötä olen harrastanut monella sektorilla koko ikäni ja tärkeä osa sitä on vapaaehtoinen maanpuolustus ja kaikenlainen suomalainen perinnetyö.

 

1. Mitä veteraanit sinulle merkitsevät?

Sotaveteraanit ovat minulle tärkeitä, koska he antoivat minulle vapauden uhrautumalla itsenäisyytemme puolesta, nuoruutensa, osa terveytensä ja jopa henkensä.

2. Koska ja miksi olet aloittanut veteraanityön?

Nuorempana osallistuin erilaisten yhdistysten kautta veteraanitempauksiin. Reilu 10 -vuotta sitten liityin Turun Sotaveteraanien Tuki- ja Perinneyhdistys ry:hyn, jossa pääsin heti muonitusryhmään kerämään varoja toiminnalle ja pienituloisille veteraaneille erilaista tukea. Minut kutsuttiin melko pian Tuki- ja Perinneyhdistyksen varapuheenjohtajaksi ja nyt hoidan alan keräilijänä myös perinnehuoneen kokoelmia, joita olen myös täydentänyt omista kokoelmistani.

3. Onko veteraanien tila muuttunut vuosien varrella jos on niin miten?

Suurin muutos mitä olen silmissäni nähnyt läheltä viimeisen noin 10 -vuoden aikana, on se että veteraanisukupolvi on harventunut merkittävästi, heidän ollessa jo keskimäärin noin 93 -vuotiaita, eli ovat jo kaikki jäljellä olevat siinä kunnossa, että tarvitsevat paljon apua arjen askareissa. Monet eivät kykene osallistumaan enään yhteiseen toimintaan. Kuntoutus ja apu pitää myös viedä kotiin asti. Jopa avustajat alkavat harventua ikääntyessään.

4. Miten mielestäsi voisimme olla viimeisten sotiemme veteraanien tukena/apuna?

Suomi 100 -v juhlavuoden aikana on valtion avustusta lisätty ja se jaetaan kunnallisen Sote-organisaation kautta ja heidän arvioinnin ja harkinnan mukaisesti. Kunnallinen toiminta ei toiminut aikaisemmin hyvin, koska monena vuotena palautui varoja takaisin valtiolle. He eivät kyenneet jakamaan hoivapalveluja riitävästi, jotta rahat olisi saatu käytettyä. Toiminta on byrokraattista, eivätkä veteraanit osa kykene tai jaksa anoa apua, osalla ei ole edes omaisia, jotka auttaisivat. He ovat siis auttajien armoilla. Nyt veteraanirahoilla saatiin palkattua Turkuun edes kaksi työntekijää, jotka kartoittavat avuntarvetta, joten odotettavissa on parempi vuosi. Ongelma on myös se että on edelleen kolme veteranikattojärjestöä ja varoja menee kaikkien organisaatioiden pyörittämiseen, lisäksi on veteraaneja, jotka eivät kuulu mihinkään järjestöön eikä heillä ole erityistä edunvalvojaa näissä asioissa.

5. Mitä kaikkea sinä teet veteraanien hyväksi?

Vähäiset jäljellä olevat veteraanimme tulisi saattaa kunniallisesti hyvällä hoivalla lepoon. Tämä toki maksaa ja tarvitaan poliittista tahtoa määrärahojen jakamiselle edelleen ja hoivan käytännössä kartoittamiselle ja saattamiseksi käytäntöön mahdollisimman hyvin. Minä kehotan ihmisiä mukaan tukemaan veteraneja. Edelleen tarvitan vapaaehtoistyöntekijöitä, koska heidän keski-ikä alkaa myös olemaan yli 70 -vuotiaita. Koska minulla on keräilytausta voin edistää perinnetyötä tuleville sukupolville, olen aktiivisesti siinä työssä mukana.

Turun sotaveteraanien perinnehuone

Olen lahjoittanut yli 10 000 arvosta keräilyesineitä ja ylläpitänyt perinneosastoa. Silloin kun ehdin olen myös mukana muonitusryhmän toiminnassa. Projektiluontoisesti olen myös ollut mukana kartoittamassa Sotaveteranien tarpeita. Perustimme myös ystäväpalvelun ja hallituksen jäsenenä minulle kuuluu erilaiset käytännön juhlajärjestelyt, seppelpartiot haudoille ja muistomerkeille juhlapäivinä. Vapaaehtoistyöhön menee keskimäärin 10-20 h/kk. Viimeiset veteraanit poistunevat lähivuosina ja jokin yksittäistapaus lienee vielä kymmenen vuoden päästä ja ne lienevät rintama Lottia.

6. Millaista palautetta olet saanut työstäsi?

Paras palaute ja hyvä mieli tulee siitä kun tietää ja näkee onnistuneen tehtävässä. Toki moni arvostaa sitä, että uhraa asioille paljon aikaa, jopa varojaan, siitä saa joskus kahvikupposen ja järjestö palkitsee joillakin pinsseillä, joka on ulkoinen merkki aktiivisesta toimimisesta asian parissa. Tämä on omantunnon asia ja velvollisuus, jos ei tätä tekisi, olisi huono omatunto!

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.