Maahanmuuttovirasto kannustaa naisia ja tyttöjä hoitamaan omia lupa-asioitaan itse

Julkaistu 20.11.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Maahanmuuttovirasto aloittaa kampanjan, jossa kannustetaan naisia ja tyttöjä hoitamaan itse omia lupa-asioitaan viranomaisten kanssa.

Kampanja on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 100 tasa-arvotekoa -hanketta. Maahanmuuttoviraston asiakaskunnassa on melko yleistä, että naisten ja koko perheen asioita hoitaa esimerkiksi perheen mies. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä: naisten ja tyttöjen asiointia itse omassa asiassaan on kannustettu Migrissä jo kauan, mutta aihe haluttiin nostaa esille Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

– Etenkin perheissä, joissa on paljon lapsia, äidit eivät läheskään aina saa hankittua sellaista suomen kielen taitoa, että voisivat hoitaa omat asiansa suomeksi. Myös englannin kielen taito saattaa puuttua. Sen sijaan perheiden miehet hankkivat kielitaidon, ja itsenäisen asioinnin ongelma perustuu usein tähän, viestintäpäällikkö Aino Likitalo kertoo.

Joskus avun käyttäminen on täysin ymmärrettävää ja perusteltua kellä tahansa hakijalla esimerkiksi heikon kielitaidon vuoksi. Naiset ja tytöt halutaan osallistaa niin paljon kuin mahdollista oman asiansa selvittämiseen, vaikka vain osittain. Vaikka nainen ei pystyisi hoitamaan asiaansa itse kielitaidottomuuden vuoksi, kohdistetaan esimerkiksi kysymykset siltä hänelle.

Asiaa voi hoitaa toinenkin, kunhan vain soittajan identifioinnista ja tiedonsaantioikeudesta varmistutaan.

Miksi naisten ja tyttöjen asiointi itse on tärkeää?

Päätöksenteossa on ensiarvoisen tärkeää, että virasto saa hakemuksen käsittelyä varten kaiken olennaisen tiedon. Hakemukset ovat henkilökohtaisia, ja siksi on tärkeää, että nainen tai tyttö saa vastata itseään koskeviin kysymyksiin. Tämä nopeuttaa hakemusten käsittelyä, kun asioita ei tarvitse selvittää jälkikäteen lisää.

– Oleskelulupiin, kansalaisuuteen ja turvapaikkaan liittyvät asiat ovat herkkiä ja usein hakijan elämän tärkeimpiä päätöksiä. Tiedostamme tämän hyvin virastossa ja hoidamme työmme vastuullisesti ja luotettavasti. Osa tämän tehtävän toteutumista on sen varmistaminen, että luvan hakija tulee henkilökohtaisesti kuulluksi.

Myös puhelimessa naisia ja tyttöjä pyydetään puhumaan itse, kun on kyse heidän omasta asiastaan.

– Voi hyvinkin käydä ilmi, että naisen kielitaito on ihan hyvä, asia tulee helpommin hoidetuksi ja kielitaito paranee, kun nainen rohkaistuu puhumaan.

Lisäksi kampanjalla halutaan kertoa siitä, että Suomessa naiset ovat tasa-arvoisessa asemassa suhteessa miehiin, ja he saavat ja ovat velvollisiakin kertoa omasta asiastaan itse.

Itsenäiseen asiointiin kannustaminen on pysyvä osa asiakaspalvelua

Kampanjan aikana kiinnitetään naisten ja tyttöjen rohkaisuun erityistä huomiota kaikissa asiakaskontakteissa ja jaamme henkilöstön kesken hyviksi havaittuja käytännön vinkkejä siihen, miten tyttöjä ja naisia käytännössä voidaan kannustaa asioimaan itse.

Asiakkaille kampanja näkyy syksyn aikana asiointitilanteissa, ja kaikkiin asiointipisteisiin tehdään kuvitetut ohjeet, joiden avulla asiaa on helppo käydä läpi asiakkaiden kanssa niin kampanjan aikana kuin sen jälkeen.

Lähde: Migri

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.