Maahanmuuttajien kielitaidottomuus merkittävä este opinnoille ja työllistymiselle

Julkaistu 25.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Korkeakoulutaustaisilla maahanmuuttajilla on paljon aiemmin hankittua osaamista ja opintoja, mutta niitä ei tunnisteta riittävästi. Aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä tulee parantaa ja niiden systemaattisuutta lisätä. Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan ohjausryhmä luovutti raporttinsa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 25. syyskuuta.

Maahan muuttaneilla on paljon aikaisemmin hankittua osaamista ja suoritettuja opintoja, mutta työelämä ja koulutusjärjestelmä eivät tunnista näitä riittävällä tavalla. Ohjausryhmän mukaan maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöihin tarvitaan olennaisia parannuksia. Muutoin päädytään helposti koulutusta vastaamattomiin tehtäviin tai suorittamaan aikaisemman tutkinnon kanssa päällekkäisiä opintoja. Tämä aiheuttaa turhautumista ja heikentää integraatiota.

- Suomi tarvitsee ja haluaa kaikkien osaamisen käyttöön. Meillä ei ole varaa hukata ja jättää tunnistamatta osaamista. Vastuukorkeakoulumalli tarjoaa ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuspolkujen sujuvoittamiseen ja osaamisen parempaan tunnistamiseen, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Suomen kielen taidon puute on yksi merkittävimmistä esteistä opinnoille ja työllistymiselle. Ohjausryhmän mukaan korkeakoulutaustaisille maahanmuuttajille soveltuvien kieliopintojen tarjonnan lisääminen sekä englanninkieliset opintomahdollisuudet ja -ohjelmat tukisivat maahanmuuttajien pääsyä korkeakouluopintoihin. Lisäksi valmistavilla siltaopinnoilla, esimerkiksi työelämäprojekteilla tai verkko-opinnoilla, voidaan edistää Suomeen muuttaneiden henkilöiden pääsyä työelämään ja virallisen koulutusjärjestelmän piiriin.

Vastuukorkeakouluissa maahanmuuttajille uusia alkuja

Maahanmuuttajille suunnattuja ensimmäisiä uusia korkeakoulutuksen palveluja on kehitetty vastuukorkeakoulutoiminnan pilottikorkeakouluissa. Pilottikorkeakoulut ovat järjestäneet maahanmuuttajille ohjaus- ja neuvontapalveluita, joita on tarjottu sekä yksilöille että ryhmille. Lisäksi osaamisen tunnistamisen palveluita on avattu liiketalouden ja tekniikan koulutusaloille. Jatkossa toimintaa kehitetään laajemmassa verkostossa, jotta jo kehitettyjä hyviä käytänteitä saataisiin levitettyä myös muihin korkeakouluihin, ja että palveluja voitaisiin edelleen laajentaa ja parantaa.

Korkeakoulukelpoisten ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutuspolkuja on edistetty ja tuettu pilottikorkeakouluissa vuodesta 2016 lähtien (SIMHE-toiminta, Supporting Immigrants in Higher Education in Finland). OKM:n asettaman ohjausryhmän tehtävänä on ollut seurata ja tukea korkeakouluja tehtävässään. Vastuukorkeakoulutoiminnan pilottikorkeakouluina toimivat vuonna 2016 Jyväskylän yliopisto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vuonna 2017 vastuukorkeakoulutoimintaan tulivat mukaan Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt lukuisia uudistuksia, jotka tähtäävät maahanmuuttajien koulutuspolkujen sujuvoittamiseen ja nopeuttamiseen eri koulutusasteilla.

– Hallitus päätti puoliväliriihessä, että vapaaseen sivistystyöhön luodaan uusi maahanmuuttajien tarpeisiin vastaava koulutusmalli, jonka keskeiseksi sisällöksi tulevat luku- ja kirjoitustaidon ja suomen/ruotsin kielen opinnot. Kesäyliopistoilla on niin ikään vuosien kokemus maahanmuuttajien suomen kielen opintojen järjestämisestä. Uuden koulutusmallin rahoitus ja lainsäädäntö etenevät ja tulevat päätettäväksi syksyllä, opetusministeri sanoo.

Lisäksi uudistettu aikuisten perusopetus käynnistyy ensi vuonna. Myös aikuisten luku- ja kirjoitustaidon opetus uudistuu ja vakiinnutetaan osaksi koulutusjärjestelmää. Ammatilliseen koulutuksen opiskelijamääriä on lisätty ja koulutukseen pääsyä edistetään joustavoittamalla kielitaitovaatimuksia. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen, aikuisten perusopetuksen, vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen rahoitusta ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta on lisätty. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalveluihin ja koulutuspolkuja tukevien menettelyjen kehittämiseen on myös lisätty määrärahoja.

Lähde: Valtioneuvosto

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.