Maahanmuuttajien kielitaidottomuus merkittävä este opinnoille ja työllistymiselle

Julkaistu 25.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Korkeakoulutaustaisilla maahanmuuttajilla on paljon aiemmin hankittua osaamista ja opintoja, mutta niitä ei tunnisteta riittävästi. Aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä tulee parantaa ja niiden systemaattisuutta lisätä. Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan ohjausryhmä luovutti raporttinsa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 25. syyskuuta.

Maahan muuttaneilla on paljon aikaisemmin hankittua osaamista ja suoritettuja opintoja, mutta työelämä ja koulutusjärjestelmä eivät tunnista näitä riittävällä tavalla. Ohjausryhmän mukaan maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöihin tarvitaan olennaisia parannuksia. Muutoin päädytään helposti koulutusta vastaamattomiin tehtäviin tai suorittamaan aikaisemman tutkinnon kanssa päällekkäisiä opintoja. Tämä aiheuttaa turhautumista ja heikentää integraatiota.

- Suomi tarvitsee ja haluaa kaikkien osaamisen käyttöön. Meillä ei ole varaa hukata ja jättää tunnistamatta osaamista. Vastuukorkeakoulumalli tarjoaa ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuspolkujen sujuvoittamiseen ja osaamisen parempaan tunnistamiseen, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Suomen kielen taidon puute on yksi merkittävimmistä esteistä opinnoille ja työllistymiselle. Ohjausryhmän mukaan korkeakoulutaustaisille maahanmuuttajille soveltuvien kieliopintojen tarjonnan lisääminen sekä englanninkieliset opintomahdollisuudet ja -ohjelmat tukisivat maahanmuuttajien pääsyä korkeakouluopintoihin. Lisäksi valmistavilla siltaopinnoilla, esimerkiksi työelämäprojekteilla tai verkko-opinnoilla, voidaan edistää Suomeen muuttaneiden henkilöiden pääsyä työelämään ja virallisen koulutusjärjestelmän piiriin.

Vastuukorkeakouluissa maahanmuuttajille uusia alkuja

Maahanmuuttajille suunnattuja ensimmäisiä uusia korkeakoulutuksen palveluja on kehitetty vastuukorkeakoulutoiminnan pilottikorkeakouluissa. Pilottikorkeakoulut ovat järjestäneet maahanmuuttajille ohjaus- ja neuvontapalveluita, joita on tarjottu sekä yksilöille että ryhmille. Lisäksi osaamisen tunnistamisen palveluita on avattu liiketalouden ja tekniikan koulutusaloille. Jatkossa toimintaa kehitetään laajemmassa verkostossa, jotta jo kehitettyjä hyviä käytänteitä saataisiin levitettyä myös muihin korkeakouluihin, ja että palveluja voitaisiin edelleen laajentaa ja parantaa.

Korkeakoulukelpoisten ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutuspolkuja on edistetty ja tuettu pilottikorkeakouluissa vuodesta 2016 lähtien (SIMHE-toiminta, Supporting Immigrants in Higher Education in Finland). OKM:n asettaman ohjausryhmän tehtävänä on ollut seurata ja tukea korkeakouluja tehtävässään. Vastuukorkeakoulutoiminnan pilottikorkeakouluina toimivat vuonna 2016 Jyväskylän yliopisto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vuonna 2017 vastuukorkeakoulutoimintaan tulivat mukaan Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt lukuisia uudistuksia, jotka tähtäävät maahanmuuttajien koulutuspolkujen sujuvoittamiseen ja nopeuttamiseen eri koulutusasteilla.

– Hallitus päätti puoliväliriihessä, että vapaaseen sivistystyöhön luodaan uusi maahanmuuttajien tarpeisiin vastaava koulutusmalli, jonka keskeiseksi sisällöksi tulevat luku- ja kirjoitustaidon ja suomen/ruotsin kielen opinnot. Kesäyliopistoilla on niin ikään vuosien kokemus maahanmuuttajien suomen kielen opintojen järjestämisestä. Uuden koulutusmallin rahoitus ja lainsäädäntö etenevät ja tulevat päätettäväksi syksyllä, opetusministeri sanoo.

Lisäksi uudistettu aikuisten perusopetus käynnistyy ensi vuonna. Myös aikuisten luku- ja kirjoitustaidon opetus uudistuu ja vakiinnutetaan osaksi koulutusjärjestelmää. Ammatilliseen koulutuksen opiskelijamääriä on lisätty ja koulutukseen pääsyä edistetään joustavoittamalla kielitaitovaatimuksia. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen, aikuisten perusopetuksen, vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen rahoitusta ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta on lisätty. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalveluihin ja koulutuspolkuja tukevien menettelyjen kehittämiseen on myös lisätty määrärahoja.

Lähde: Valtioneuvosto

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu tänään 13:06 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.