Valtioneuvosto on tänään saattanut loppuun luonnonsuojelualueiden perustamisen Itä-Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosaan aiemmin tähän tarkoitukseen osoitetuille valtion maille.
Kahdella valtioneuvoston asetuksella perustettuja luonnonsuojelualueita on 62. Itä-Lapin alueiden pinta-ala on yhteensä 197 450 hehtaaria ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosan alueiden 21 870 hehtaaria.
Alueista 35 sijaitsee Itä-Lapissa Kemijärven, Kittilän, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa ja 27 aluetta Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärven, Haapaveden, Kajaanin, Pyhäjärven, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungeissa sekä Kärsämäen, Limingan, Pyhännän, Merijärven, Sievin ja Siikalatvan kunnissa. Suojelualueet sisältyvät pääosin EU:n Natura 2000 -verkostoon sekä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin.
Itä-Lappiin perustetut suojelualueet edustavat monipuolisesti Itä-Lapin metsä- ja suoluontoa. Suojelualueiden koko vaihtelee noin 50 000 hehtaarin laajuisesta Koitelaisen luonnonsuojelualueesta noin 140 hehtaarin kokoiseen Joukaisvaaran luonnonsuojelualueeseen. Laaja-alaisten metsä- ja suoluontotyyppien lisäksi alueella on monipuolisesti pienialaisia, usein myös lajistollisesti arvokkaita luontotyyppejä, kuten pienvesiä, lähteitä, tunturikankaita ja -koivikoita, kallioita, lehtoja, tulvametsiä ja metsäluhtia. Alueella on myös aktiivisen hoidon ja käytön piirissä olevia perinnebiotooppeja. Suojelualueiden kasvillisuudessa korostuu suolajisto ja etenkin vaatelias lettolajisto. Alueen laajat boreaaliset luonnonmetsät ylläpitävät rikasta kääväkäslajistoa. Nyt suojellut Itä-Lapin suuret suoerämaat, Kemihaaran suot, Luiron suot, Pomokaira ja Koitelainen, kuuluvat linnustoltaan Lapin ja koko maan arvokkaimpiin alueisiin.
Pohjois-Pohjanmaalle perustettuihin luonnonsuojelualueisiin kuuluu metsiä, soita ja lintuvesiä sekä eräitä perinneympäristöjä. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisin maakunta, mutta maakunnan eteläosan suo- ja turvemaista lähes 80 % on ojitettu. Perustetut suojelualueet täydentävät merkittävästi maakunnan soidensuojelua. Useilla suoalueista on merkitystä lintujen pesimä- ja levähdysalueina. Suojeltavien alueiden joukossa on kahdeksan maakunnan arvokasta lintuvettä, jotka kuuluvat myös maailmanlaajuiseen suojeltavien kosteikoiden Ramsar-verkostoon.
Suojeltavista metsäalueista osa on suojeltu vanhojen metsien suojeluohjelmalla ja osa on hankittu suojeluun METSO-toimintaohjelman avulla. Asetuksella suojellaan niitä Pohjois-Pohjanmaan eteläosan Natura 2000 -alueita, joiden suojelutoimet perustuvat luonnonsuojelulakiin.
Kaikki perustetut suojelualueet ovat Metsähallituksen hallinnassa ja Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa niiden hoidosta. Itä-Lapin suojelualueet kuuluvat Metsästyslain 8 §:n tarkoittamaan vapaan metsästysoikeuden alueeseen. Paikkakuntalaisten oikeutta metsästykseen ei siellä rajoiteta.
Pohjois-Pohjanmaan eteläosan alueista suurin osa on vapaan metsästysoikeuden ulkopuolella, mutta metsästyksestä on säädetty sallivia poikkeuksia. Pääperiaatteena on, että nykyisiin metsästyskäytäntöihin aiheutuu muutoksia vain, kun siihen on luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksesta johtuvat erityiset perusteet. Nyt Pohjois-Pohjanmaalle perustettujen luonnonsuojelualueiden pinta-alasta noin 90 %:lla metsästystä voi harjoittaa jossain muodossa. 27 alueesta esimerkiksi tärkeintä riistalajia hirveä voi metsästää 24 alueella, joko koko alueella tai sen osassa.
Metsästystä ja muista suojelualueiden perustamissäännöksiä koskevista asioista on kuultu Pohjois-Pohjanmaalla metsästysseurojen ja muiden sidosryhmien näkemyksiä lähes 20:ssä paikan päällä pidetyssä tilaisuudessa. Lisäksi asetuksen valmistelussa on huomioitu lausunnot ja muu kirjallinen palaute.
Ympäristöministeriö on tänään antanut lisäksi asetukset, jotka koskevat 20 pienemmän luonnonsuojelualueen perustamista. Näistä seitsemän on Itä-Lapissa (yhteensä 106 hehtaaria) ja kolmetoista Pohjois-Pohjanmaalla (yhteensä 480 hehtaaria).
Lähde: Ympäristöministeriö
http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/09/11/nykysuomi-etsii-kirjoittajaa-2/
