Mainos:

Lukukausimaksut vähentäneet ulkomaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia selvästi

Julkaistu 10.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Ulkomaalaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemukset ovat vähentyneet huomattavasti.

1.1.–30.9.2017 yhteensä 4 355 opiskelijaa on hakenut oleskelulupaa Suomesta. Tämä on 23 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Maahanmuuttovirasto vastaanotti 1.1.–30.9.2016 yhteensä 5 660 hakemusta, ja vuonna 2015 vastaavana aikana yhteensä 5 038 hakemusta.

Lukukausimaksujen vaikutusta osattiin mahdollisesti ennakoida edellisvuonna

Suurin syy hakemusten vähenemiseen on todennäköisesti lukukausimaksujen käyttöönotto EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille. Muutos koskee 1.8.2017 alkaen opintonsa aloittaneita opiskelijoita.

Viime vuonna tulossa olevia lukukausimaksuja on ilmeisesti osattu ennakoida, sillä Suomeen tuli 2016 huomattavasti enemmän opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia kuin normaalisti.

Mainos:

Vietnamilaisten jättämien hakemusten määrä laskussa

Suurin lasku hakemusten määrässä näkyy vietnamilaisten opiskelijoiden kohdalla.

Vietnamilaisia hakijoita oli tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä melkein 70 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

Uusien lukukausimaksujen lisäksi yksi syy hakemusmäärien vähenemiselle voivat olla oppilaitosten koulutustarjonnassa mahdollisesti tapahtuneet muutokset.

Vietnam sijoittuu kuitenkin 250 hakijallaan edelleen opiskelijoiden oleskelulupien top 3 hakijamaahan.

Todennäköisesti lukukausimaksuista johtuen myös bangladeshilaisten, nepalilaisten ja pakistanilaisten hakijoiden määrä on vähentynyt selvästi viime vuoteen verrattuna.

Vain pientä vaihtelua kärkimaissa

Vuonna 2017 suurin osa opiskelijoiden oleskelulupahakemuksista on kiinalaisten hakijoiden jättämiä (660 hakemusta), toisella sijalla on Venäjä (527) ja kolmannella Vietnam (250). Nämä ovat olleet suurimmat hakijamaat myös 2015 ja 2016.

Tänä vuonna myös Japani (191) ja Yhdysvallat (177) ovat viiden kärkimaan joukossa. Japanin kohdalla hakijamäärät ovat pysyneet suurin piirtein samoina kolmen vuoden ajan, kun taas Yhdysvaltojen kohdalla lukuvuosimaksut näkyvät hakijamäärän vähenemisessä viime vuoteen verrattuna.

Koko vuoden hakijamäärää ei vielä tiedetä

Koko viime vuonna ulkomaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia jätettiin 7 161 ja vuonna 2015 yhteensä 6 297. Vuoden 2017 kokonaismäärä selviää vuoden lopussa.

Loppuvuodesta tulevat hakemukset ovat suurimmaksi osaksi vaihto-opiskelijoita, joilta ei peritä lukukausimaksuja.

Lähde: Migri

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Tämä on hieno uutinen -me pärjätään kyllä vaikka ei tulisi ensimmäistäkään ulkomaan elävää tänne hengailemaan. Oli saapumisen syy mikä tahansa niin jokainen tulija on lisätaakka jo valmiiksi konkurssikypsälle valtiontaloudelle.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
9 years ago

Joo eiä noita vietnamilaisiikaan tänne tarvita ilmatteeks opiskeleen. Törmäsin bussissa matkalla Kamputseasta Vietnamiin nuorehton vitnam. tytsyn, joka oli oiskellut Suomessa ja oli sittemmin töissä Saigonissa ja sinne meinas jäädä. Oli tyytyväinen ilmaseen opiskeluun. Piruako me ilmatteeks täällä kaiken maailman vinku intiaaneja ja vinosilmiä koulutetaan.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Ei mitään syytä tarjota ilmaiseksi yhtään mitään -ei sitä ensimmäistäkään.

huugo
huugo
9 years ago

Euroopan maista Suomi on ollut hyvä sosiaalitoimisto muulle maailmalle aina. Mutta Suomellahan on tätä valkoisen miehen taakkaa ja on ollut kolonialismin kärkimaa aina. Nyt on aika maksaa takasin tämä velka, näinhän vihervasemmisto vääntää tämänkin asian.

Ei tunnu missään
Ei tunnu missään
9 years ago

Niin että 1500e/lukukausi on liikaa monille. No, menkööt sitten vaikka Englantiin opiskelemaan. Sielä lukukausimaksu on jopa 8000 puntaa. Se on varmaan sitten halvempaa.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu eilen 07:33 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.

Suomen uusi hälytysjärjestelmä pyrkii tavoittamaan useampia ihmisiä suoraan

Julkaistu 29.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lähikuva naisesta pitelemässä vaaleansinistä matkapuhelinta pehmeästi sumennettua vaaleaa taustaa vasten.
FI-Alert lähettää varoitukset suoraan puhelimiin vaara-alueella ilman sovellusta tai rekisteröitymistä. Kuvituskuva.

Suomalaiset eivät enää tarvitse sovellusta vastaanottaakseen hälytyksen. Marraskuussa maa ottaa käyttöön FI-Alert-palvelun, joka lähettää varoitukset suoraan matkapuhelimiin.

Toukokuussa ukrainalainen lennokki harhautui Suomen ilmatilaan. Monet ihmiset eivät saaneet puhelimiinsa lennokkivaroitusta, ja maan varoitusjärjestelmä keräsi kritiikkiä.

Sisäministeriö ilmoittaa nyt, että FI-Alert otetaan käyttöön marraskuussa. Hallitus osoitti rahoituksen järjestelmälle viime vuonna. Tekniikka, cell broadcast, lähettää varoitukset matkapuhelinverkon kautta 4G- ja 5G-puhelimiin määritellyllä alueella. Myös Suomessa olevat ulkomaiset vierailijat vastaanottavat ne.

Viranomaiset voivat käyttää kanavaa, kun kyseessä on uhka hengelle, terveydelle tai huomattavalle omaisuudelle. Radio, televisio, 112 Suomi -sovellus ja tietyt verkkosivustot säilyvät edelleen käytössä varoituskanavina.

Mainos:

— On erittäin tärkeää, että jatkossa väestöä voidaan varoittaa entistä nopeammin, kohdennetummin ja kattavammin, sisäministeri Mari Rantanen (ps) sanoo tiedotteessa.