Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Vieläkö epäilevät pitäisikö antaa valkoisen iskijän lisä?
Kiitos vastauksesta jo etukäteen.
”Paikkakuntalainen”. Taas polpo oli laiska näppiksellä tai virkakielessään. Uutimessa olisi pitänyt vesi -selvästi ilmetä se, että molemmat varttuneessa iässä olevat miehet olivat SUOMALAISIA eli alempaa kastia olevia haitakkeita sosiaalitoimistossa sotkemassa rahanjakoa varsinaisille Suomen omistajille, jotka ”aateloituvat” ylittämällä valtiorajan raskaassa rahalastissa eli pussit ovat täynnä suomi-naaraiden iloksi.
Nyt voi kuvitella helposti, että nuo kaksi todellisen iän soturia ovatkin maahanmuuttaja lapsia, jotka ovat itse arvioineet ikänsä 13-kesäisiksi eli ovat naapurimaastamme Ruotsista tutuksi tulleeksi sanonnasta ”partalapsia”.
Suomen hersyvät sosiaaliviraniomaiset, tasa-arvovaltuutetut ja syrjinnänvastaisen komission viineri -ikäneidot kuitenkin ovat rintaruokkineet heitä kaiken varmuuden säilyttämiseksi, sillä ensimmäisinä öinä koti-ikävä voi olla helvatanmoinen aivan kuten uudella (luuska) hevoisellakin kun se on ostettu kallillla uuteen maanviljelystaloon. Silloin hevoiselle annetaan ruisleipää ja sympatiaa.