Lisäresursseja poliisille, Suojelupoliisille ja Rajavartiolaitokselle – Rahaa suunnataan terrorismintorjuntaan

Julkaistu 16.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Sisäministeriölle ehdotetaan valtion vuoden 2018 täydentävässä talousarvioesityksessä lisämäärärahaa poliisille, Suojelupoliisille ja Rajavartiolaitokselle. Määrärahaa esitetään suunnattavaksi muun muassa terrorismin torjunnan kalusto- ja laiteinvestointeihin, siviilitiedustelun valmiuksien kohentamiseen sekä Rajavartiolaitoksen merivenehankintoihin.

Valtioneuvosto antoi eduskunnalle vuoden 2018 talousarvioesitystä täydentävän hallituksen esityksen 16. marraskuuta.Hallituksen esityksessä poliisille esitetään yhteensä 5 miljoonan euron lisärahoitusta vuodelle 2018. Terrorismin torjuntaan tarvittaviin kalusto- ja laiteinvestointeihin sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palautusten tehostamiseen ehdotetaan 3 miljoonan euron kertaluonteista lisärahoitusta. Lisäksi muun muassa nykyisen sormenjälkijärjestelmän korvaavalle Monibiometriatunnistus -hankkeelle esitetään 2 miljoonan euron tuottavuusrahoitusta vuodelle 2018.

Muuttunut toimintaympäristö vaatii resursseja

Terrorismintorjunnan toimintaympäristö Suomessa on nopeassa muutoksessa ja terrorismin uhka on muuttunut. Poliisille esitetyillä määrärahalla uusittaisiin poliisin aseistusta, ajoneuvoreserviä sekä tehostettaisiin suorituskykyä myös tietojärjestelmien osalta.

Tällä hetkellä noin 1 400 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ihmistä odottaa palautuspäätöksensä täytäntöönpanoa. Muun muassa vapaaehtoisten palaajien vähenemisen seurauksena poliisissa on tarve lisähenkilöstölle, kun palautuspäätöksen täytäntöönpano edellyttää merkittävästi useammin saattajien asettamista palautuksille.

Henkilön luotettava tunnistaminen on yksi koko yhteiskunnan toiminnan perusperiaatteita, näin myös poliisin toiminnassa. Jotta henkilön tunnistaminen olisi nopeaa, tehokasta ja laadukasta, vaatii tämä uusien järjestelmien rakentamista ja nykyisten järjestelmien uudistamista. Nykyinen sormenjälkijärjestelmä on tarkoitus korvata biometriseen tunnistamiseen perustuvalla järjestelmällä.

Suojelupoliisille ja Rajavartiolaitokselle lisärahoitusta

Suojelupoliisille esitetään yhteensä 3,2 miljoonan euron lisärahoitusta. Lisärahoituksesta 2 miljoonaa euroa kohdistettaisiin terroritekoihin varautumiseen ja siviilitiedustelun valmiuksien kohentamiseen, 0,6 miljoonaa euroa maksuttomiin turvallisuusselvityksiin ja 0,6 miljoonaa euroa Suojelupoliisin väistö- ja lisätiloihin.

Rajavartiolaitoksella on tarve korvata 1960–1980-luvuilla hankitut vanhentuneet rannikkovartioveneet. Rajavartiolaitoksen merivene MIV 15 -hankinnasta syntyviä kustannuksia varten ehdotetaan talousarvioon valtuutta hankinnan käynnistämiseksi sekä määrärahaa lisättäväksi 3,3 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Suomi on saanut meriveneiden hankintaan erillisrahoitusta Euroopan komissiolta.

Lähde: Sisäministeriö

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Rajat kiinni ja laittomat maasta ulos. On huutava vääryys että kantaväestön selkänahasta revityillä veroilla yritetään korjata päättäjien tekemiä virheitä.

-Vihollinen on päästetty maahan -se on poistettava ja ENNALTAEHKÄISTÄVÄ uusien tuleminen. Tämä on A I N U T toimiva ratkaisu ongelman poistamiseksi. Korostan! -AINUT TOIMIVA RATKAISU!

juha.
8

Ensin päästetään mitä parhaimmassa kunnossa olevaan kämppään Termiittejä oikein pihaan asti tilaamalla ja sen jälkeen aletaan plaraamaan puhelinluettelon ”keltaisiasivuja” ja etsimään tuholaistorjujafirmoja, joilla on tarvittavaa asiantuntemusta noiden perin vahingollisten liikiäisten likvidoimiseen sekä antamaan kuntoarviota siitä meneekö koko pömpeli aivan uuteen puuhun. Kaikki tämä tietenkin maksaa maltaita, mutta vähätpä siitä, sillä sytänten aukailemiset ja omien änkyröiden pamputtamiset olivat jotain niin hienoa ettei sitä voi edes rahassa mitata, kun kaikki tuohon hulluuteen palaneet kustannuksista kertoneet asiakirjat poltetaan Kesärannan saunanpesässä itsensä pääministerin toimesta, jolla onkin nopsana poikana paras kokemus tästäkin tieteen alasta. Tosin hänen on nyt palvellessaan isänmaataan selvittävä ”toimesta” serkkupoikiensa apua ja kaikki valtiopoliittiset avustajatkin ovat kuka minkin ministerinauton peräloosterissa, sillä eihän sitä koskaan tiedä milloin ”nopeantoiminnan joukkoja” taas tarvitaan kiperissä asioissa.

Eversti
Eversti
8

Mitenhän tyhmä taj tyhmennetty pitää olla että ei näe tätä kaavaa.

Maahan lasketaan vailla mitään esteitä tuhansia radikaalimuslimeita mistä tahansa. Vedotaan ihmisoikeuksiin ja vihapuheeseen kun suomalaisten valvontaa lisätään. Tarvitaan lisää rahaa terrorismintorjuntaan vaikka ei panna tikkua ristiin sen aineksen poistamiseksi maasta mikä koko uhan aiheuttaa. Katsellaan vieresta kun koko maailma kylässä-orkesteri toteuttaa väkivaltaisia tendenssejään katuväkivallan ja raiskausten muodossa. Kerrotaan että ongelmana on väärin väkivaltaan reagoivat suomalaiset netissä.

Ymärräthän sinä, rakas ystävä, että sinä olet se terroristi mitä vastaan Supo tarvitsee lisää rahoitusta?

Jahvetti
Jahvetti
8

Ei jumaliste! Ei lisää määrärajoja. Suomi kurjistuu verotaakkaansa.
Rikollisuus ja muu hömppä on ollut dramaattisessa laskussa jo vuodesta 1970 lähtien. Syy ei ole POLIISI tai viranomaiset vaan hyvinvointi.

Maahanmuutto on harmillista mutta siihen ei määrärahat auta. Rajat kiinni tai edes vähän tiukemmiksi.

Terrorismi EI OLE UHKA. Suomessa sairaalapotilaita tukehtuu ruokaan n. 24 potilasta vuodessa, siis moninkertainen määrä terroristiuhreihin. Liikenteessä kuolee n. 230 ihmistä, kaatumisiin ja tippumisiin ehkä 800, sairaalapotilaita kuolee HOITOVIRHEISIIN n. 1 800 potilasta vuodessa, Suomessa. Toinen mokoma, noin 1 900 potilasta kuolee vuodessa SUOMEN sairaaloissa koska henkilökunta (lääkärit yms) ei viitsi pestä käsiään ja potilas saa tulehduksen… Terrorismi on (hyvä niin) aivan marginaalinen juttu.

EI LISÄÄ MÄÄRÄRAHOJA. Virkamiehet, virkailijat, menkää TÖIHIN!!!

kihmursa
kihmursa
8

Siis samalla tiedustelulait ja tämä. Terrorismiahan on jo mamutuskriittisyys ja kansallissosialismi/uusnatsismi. Poliisiarmeija ja tekniikka vaanii, että missään kansalaisten sähköpostituksissa ei vain ”natsipropaganda” tai ”antisemitismi” esiinny. Jos niin leireille…

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.