UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle vähintään 3 miljardin euron vuotuiset kustannukset, kun laskelmissa huomioidaan terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset, tuottavuuskustannukset, tuloverojen menetys, maksetut työttömyysturvaetuudet ja syrjäytymisen kustannukset.
Selvityksessä arvioitiin liikunta-, terveys- ja taloustieteellisen yhteistyön avulla, että liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain seuraavia kustannuksia: sairauksien aiheuttamat terveydenhuollon (terveyspalveluiden käyttö, lääkkeet) ja tuottavuuden kustannukset menetettyjen työpanosten osalta 1,5–4,4 miljardia euroa, ikääntyvän väestön koti- ja laitoshoidon kustannukset 150 miljoonaa euroa, tuloverojen menetys 1,4–2,8 miljardia euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa euroa sekä syrjäytymisen kustannukset vähintään 70 miljoonaa euroa. Yhteensä nämä vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat 3,2–7,5 miljardia euroa.
Vaikka kaikkien edellä mainittujen kustannusten laskennassa käytettäisiin pienimmän kustannusten laskennan mallia, päädytään 3,2 miljardin euron vuosittaisiin kustannuksiin ja tuottavuuden menetyksiin. Liikkumattomuuden oikeana hintalappuna ei voida kuitenkaan esittää yhtä yksittäistä ja kaikki kustannukset kattavaa summaa.
- Liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja ja kustannukset kasvavat vuosittain suomalaisen väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun takia. Suomen terveydenhuollon suorien kustannusten on arvioitu kasvavan 29 % vuoteen 2030 ja 58 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 2014 kustannuksiin verrattuna. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten säästöpotentiaalin voi sanoa siten olevan hyvin suuri", toteaa raportin vastuukirjoittaja, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Ministeri Terho: Tieto liikkumattomuuden kustannuksista korostaa liikunnan tärkeyttä
Torstaina julkistetun UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja ja kustannukset kasvavat vuosittain suomalaisen väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun takia. Urheiluministeri Sampo Terhon mukaan liikkumattomuuden yhteiskunnallisista kustannuksista on olemassa rajoitetusti tietoa. Kuitenkin luotettava tutkimustieto yhteiskunnallisten toimien taustalla on välttämätöntä.
- Tarvitsemme tietoa siitä, mistä eri kustannuksista liikkumattomuuden kokonaiskustannukset muodostuvat ja kuinka suuria ne ovat, Sampo Terho sanoo.
- Vankentuva taloustietämys ja taloudelliset perustelut liikunnan alalta tuovat liikunnan edistämisen tulevaisuudessa yhä vahvemmin osaksi koko yhteiskuntamme yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä.
- Tarvitsemme uutta, kumuloituvaa tietoa useista eri liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten näkökulmista.
Terhon mukaan myös liikunnan kustannusvaikuttavuustutkimuks
- Kaipaamme lisätietoa kustannusvaikuttavuudeltaan tehokkaimmista liikunnanedistämistoimista, eli tietoa siitä, mihin on kannattavinta suunnata rajallisia yhteiskunnallisia resursseja. Esimerkiksi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että lasten ja nuorten ikäluokassa kouluun kohdistuvilla liikunnallisilla toimenpiteillä on hyvä kustannusvaikuttavuus.
- Osaamisen ja koulutuksen alalla on Suomessa edetty vauhdilla kuluvalla hallituskaudella, samanaikaisesti kun liikkumisen hyödyllisyydestä oppimisen ja koulumenestyksen kannalta on saatu uutta ja vahvistunutta tutkimusnäyttöä. Koulupäivän liikunnallistaminen on nyt osa hallitusohjelman kärkihanketta ja tänä päivänä Liikkuva koulu -toiminta kattaa jo 90 prosenttia Suomen kunnista ja oppilaista.
Terho vakuuttaa, että erityisesti nyt liikuntapoliittisen selonteon valmistelun kynnyksellä uudelle liikunnan taloustiedolle on runsaasti käyttöä.
Lähteet: Valtioneuvosto, OKM
Oikea otsikko olisi:
Sipilän kutsuvieraiden liikkumattomuus takaisin lähtömaihinsa maksaa Suomelle vähintään 3 miljardia euroa vuosittain.
Maata hallitsee idioottikööri.
Ajattelemattomuus ja tyhmyys maksaa aivan saatanasti. Myös umpiuskovaiset ministerit pelaavat omaaan ja sukulaistensa pussiin. Kalliksi käy veronmaksajille. Suomi suomena rapautuu huolestuttavasti.
Sääntelyn seurausta tämäkin. Yksityisen terveydenhuollon kilpaileminen julkisen terveydenhuollon kanssa on kielletty.
Lähes ilmaisella julkisella terveydenhuollolla edistetään sairastavuutta, koska jo perus-taloudellisen lainalaisuudenkin mukaan se mitä tuetaan se lisääntyy.
Kansalaisilla ei ole kannustinta huolehtia itse omasta terveydestään.
Myös halpa raha eli rahataloudellinen sääntely vaikuttaa sairastavuuteen, koska sen avulla voi ”mässäillä” enemmän.
Nyt päättäjät yrittävät tuttuun tapaan korjata aiheuttamaansa ongelmaa uudella sääntelyllä, palkataan tutkijoita, pakotetaan lapset liikkumaan tiettynä kellon ja vuorokauden aikana.
Ja tietenkin voidaan teknologiseen kehitykseen – jos valtio sallii sen tapahtua – liittyen kysyä: Mihin kyber ihminen tarvitsee liikuntaa?
Pikkusummia. EU ja ministerit aiheuttavat Suomelle 50 miljardin menot vuodessa.
Pitäisi aina ymmärtää suhteuttaa. Mutta ei ministereitä saada viroiltaan eikä EU:sta päästä eroon.
Mistä muuten tulee tuo 3 miljardia? Onko se taas niitä ”Stubin prosentteja”?? Ei kaikkia sairaskuluja voida laittaa liikkumattomuuden piikkiin. Ihmiset kun nyt tuppaavat vanhememaan.
Ehkä Ahtisaari ja Soini haluavat Niinistön kanssa näyttää mallia siitä miten vanhat liikkuu, vai? Tavjalla onkin ollut jo tuulipuku päällä pidempään. Joten eiköhän se 30km lenkki suju kaikilta kuin vettä vaan?
Niin. Mars, mars!!! Töistään väsyneet suomalaiset ylös ulos ja lenkille!!! Säästyvät 3 miljardia voidaan lahjoittaa matuille.
”Liikkumattomuus maksaa Suomelle vähintään 3 miljardia euroa vuodessa”
Tuo smurffi mulkku onkin oiva esimerkki, kun kulkemiseen on valtion autot ja kansan maksamat taksit, lentokoneita unohtamatta, kävelkööt perkeleet itsekkin ensin.
Eduskunta näyttää esimerkkiä. Aikas moni ”edustaja” ja ministeri on paisunut kuin pullataikaina kun on päästy helpon elämän makuun. Selitellään ”työkiireillä” sun muulla selityksillä. Itse olen harrastanut liikuntaa armeijan ajoista lähtien, osin siksi että sain pidettyä itseni työkunnossa paskan selän takia. Olisin joutunut melko varmaan eläkkeelle alle 40-vuotiaan jos en olisi harrastanut ja tuurilla kun raskas työ vaihtui koulutuksen kautta kevyempiin mutta parempipalkkaiseen työhön. Kuitenkin pitkän työpäivän jälkeen jaksoi harrastaa kaikenlaista, kuten myös kotitöitä. Eli se selitys ettei aika riitä on paskapuhetta, viitsimisestä se on kiinni ja laiskuus selitys lihomiselle.