UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle vähintään 3 miljardin euron vuotuiset kustannukset, kun laskelmissa huomioidaan terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset, tuottavuuskustannukset, tuloverojen menetys, maksetut työttömyysturvaetuudet ja syrjäytymisen kustannukset.
Selvityksessä arvioitiin liikunta-, terveys- ja taloustieteellisen yhteistyön avulla, että liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain seuraavia kustannuksia: sairauksien aiheuttamat terveydenhuollon (terveyspalveluiden käyttö, lääkkeet) ja tuottavuuden kustannukset menetettyjen työpanosten osalta 1,5–4,4 miljardia euroa, ikääntyvän väestön koti- ja laitoshoidon kustannukset 150 miljoonaa euroa, tuloverojen menetys 1,4–2,8 miljardia euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa euroa sekä syrjäytymisen kustannukset vähintään 70 miljoonaa euroa. Yhteensä nämä vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat 3,2–7,5 miljardia euroa.
Vaikka kaikkien edellä mainittujen kustannusten laskennassa käytettäisiin pienimmän kustannusten laskennan mallia, päädytään 3,2 miljardin euron vuosittaisiin kustannuksiin ja tuottavuuden menetyksiin. Liikkumattomuuden oikeana hintalappuna ei voida kuitenkaan esittää yhtä yksittäistä ja kaikki kustannukset kattavaa summaa.
- Liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja ja kustannukset kasvavat vuosittain suomalaisen väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun takia. Suomen terveydenhuollon suorien kustannusten on arvioitu kasvavan 29 % vuoteen 2030 ja 58 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 2014 kustannuksiin verrattuna. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten säästöpotentiaalin voi sanoa siten olevan hyvin suuri", toteaa raportin vastuukirjoittaja, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Ministeri Terho: Tieto liikkumattomuuden kustannuksista korostaa liikunnan tärkeyttä
Torstaina julkistetun UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja ja kustannukset kasvavat vuosittain suomalaisen väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun takia. Urheiluministeri Sampo Terhon mukaan liikkumattomuuden yhteiskunnallisista kustannuksista on olemassa rajoitetusti tietoa. Kuitenkin luotettava tutkimustieto yhteiskunnallisten toimien taustalla on välttämätöntä.
- Tarvitsemme tietoa siitä, mistä eri kustannuksista liikkumattomuuden kokonaiskustannukset muodostuvat ja kuinka suuria ne ovat, Sampo Terho sanoo.
- Vankentuva taloustietämys ja taloudelliset perustelut liikunnan alalta tuovat liikunnan edistämisen tulevaisuudessa yhä vahvemmin osaksi koko yhteiskuntamme yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä.
- Tarvitsemme uutta, kumuloituvaa tietoa useista eri liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten näkökulmista.
Terhon mukaan myös liikunnan kustannusvaikuttavuustutkimuks
- Kaipaamme lisätietoa kustannusvaikuttavuudeltaan tehokkaimmista liikunnanedistämistoimista, eli tietoa siitä, mihin on kannattavinta suunnata rajallisia yhteiskunnallisia resursseja. Esimerkiksi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että lasten ja nuorten ikäluokassa kouluun kohdistuvilla liikunnallisilla toimenpiteillä on hyvä kustannusvaikuttavuus.
- Osaamisen ja koulutuksen alalla on Suomessa edetty vauhdilla kuluvalla hallituskaudella, samanaikaisesti kun liikkumisen hyödyllisyydestä oppimisen ja koulumenestyksen kannalta on saatu uutta ja vahvistunutta tutkimusnäyttöä. Koulupäivän liikunnallistaminen on nyt osa hallitusohjelman kärkihanketta ja tänä päivänä Liikkuva koulu -toiminta kattaa jo 90 prosenttia Suomen kunnista ja oppilaista.
Terho vakuuttaa, että erityisesti nyt liikuntapoliittisen selonteon valmistelun kynnyksellä uudelle liikunnan taloustiedolle on runsaasti käyttöä.
Lähteet: Valtioneuvosto, OKM
