Mainos:

Li Andersson saa sapiskaa jo omiltaankin turvapaikkalausunnoistaan

Julkaistu 6.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Iso osa vasemmistoliiton kansanedustajista ja kenttäväestä seisoo puheenjohtaja Li Anderssonin turvapaikkalinjausten takana, mutta ne ovat herättäneet myös kovaa kritiikkiä, uutisoi Keskisuomalainen. Kansanedustaja Markus Mustajärvi kertoo saaneensa turvapaikkapolitiikasta paljon kiivasta palautetta.

Mustajärven mukaan kovimmat palautteen antajat ovat olleet erittäin tuohtuneita ja sanoneet, että ulos ja äkkiä. Aina he eivät ole täsmentäneet kenet pitäisi laittaa ulos. Kielenkäyttö on ollut kovempaa suljetussa WhatsApp-ryhmässä kuin Facebookissa. Osa keskustelijoista kuitenkin muistuttaa, että ihmisyyden arvo pitäisi aina muistaa, jos ihminen on tosissaan hädässä.

Mustajärvi ei ota kantaa Anderssonin lausuntoihin, ennen kuin on kuullut, mitä hän on oikeasti sanonut.

– Ennen kuin sanon mitään, haluan kuulla, mitä Li on itse sanonut, mutta monenlaisia mielipiteitä on tullut, Mustajärvi selventää.

Mainos:

Vasemmistoliiton valtuutettu Jarmo Talvitie Hollolasta kirjoittaa Facebook-päivityksessään seuraavasti:

– Suomalaiset köyhät jonottavat leipäjonoissa ja juoksevat alennusten perässä, mutta vasemmistopuolueiden suurin tuska tuntuu olevan kuinka kohdellaan maassamme luvattomasti oleskelevia turvapaikanhakijoita.

– Ei saa kysyä ikää, nimiä saa valehdella, kaikilla pitää olla ihmisarvo! Juuri näin, Talvitie jatkaa ja kysyy Anderssonilta, mitä traumoja köyhyys ihmiselle aiheuttaa.

Talvitie kertoo kannattaneensa Anderssonia puheenjohtajaksi, mutta puheenjohtajan lausuntoja turvapaikkapolitiikasta on ollut hänen mukaansa jäätävä seurata. Talvitie sanoo, että moni ajattelee puolueessa samoin kuin hän. Hänen kuppinsa kaatui, kun Andersson alkoi puolustaa ihmisiä, jotka piilottelevat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

– Lakeja pitää noudattaa, Talvitie muistuttaa.

Lähde: KSML

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
8 years ago

Li Anderson on poliitikkona täysi Pässinpää. Kun muistelee aikoja edes 30-vuotta taaksepäin olivat puolueiden puheenjohtajat pääsääntöisesti lausunnoissaan tilanteen ja sen vakavuudesta sekä sen vaikuttavaisuudesta yleiseen ilmapiiriin tasalla olevaa ja enimmäkseen punnittua puhetta puolueen virallisena äänitorvena toimivalta poliitikolta, jonka täytyi tiivistää myös muiden jäsenten mielipide ja näkökannat kyseessä olevaan asiaan.
Tuolloinkin tuosta joukosta sai jättää pois silloiset vihreät, jotka puhuivat älyvapaasti kuten aina ovat tehneet syntymästään saakka (puolueen)-.

fal
fal
8 years ago

enpä äänestä vasemmistoliittoa

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Kulttuurimarxistinen (kommunistinen) mädättäjä ja suomentuhoaja.

huugo
huugo
8 years ago

Puoluetoverit voisivat tehdä pakkohoito pyynnön. Vaikuttaa jo marjaana kakkoselta.

Sari286
Sari286
8 years ago

Andersson on ollut sekaisin syntymästä asti 🙂

ensio jauhiainen
ensio jauhiainen
8 years ago

Lisää monikulttuuria, mutta ei vaan mun naapuriin
18.5.2017 16:32 Tommi O. Pälve Maahanmuutto Monikulttuuri Suvaitsevaiset 16 kommenttia ilmoita asiaton viesti
Humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi alkaa verottamaan erikseen, kuten kirkollisveroa.
Eli ainoastaan he, jotka kannattavat humanitaarisen maahanmuuton jatkamista, maksaisivat siitä, ja humanitaariseen maahanmuuttoon käytettäisiin vain sen verran rahaa kuin tuolla erillisellä verotuksella tienattaisiin, joten humanitaaristen syiden vuoksi maahan tulleiden määrä olisi verrannollinen siihen, paljonko resursseja on heitä kotouttaa ja elättää täällä. Humanitaarinen maahanmuutto vähenisi jo sillä, että iso osa suomalaisista ei olisi valmis maksamaan erikseen siitä, että tänne tulee muslimimiehiä hillumaan, mutta uskoakseni tämä systeemi lopulta johtaisi siihen, että humanitaarinen maahanmuutto loppuisi kokonaan, jos tähän toisi vielä yhden aspektin lisää.

Verotuksen lisäksi tulisi pitää kirjaa siitä, millä paikkakunnilla on eniten tämän erillisen veron maksajia, ja kaikki humanitaarisin syin maahan tulleet sijoitettaisiin näihin paikkakuntiin ilman mahdollisuutta muuttaa yhteiskunnan tuella näiltä alueilta pois. (Omalla rahalla, kuten palkalla toki voisi muuttaa minne haluavat.)

Eli tästä eteenpäin ns. suvaitsevaiset ihmiset sekä maksaisi humanitaarisen maahanmuuton kustannukset, että kärsisivät itse humanitaarisen maahanmuuton sosiaaliset ongelmat. Tätä he eivät jaksaisi kauaa tehdä.

Ympäri Eurooppaa on havaittu, että juuri ns. suvaitsevaiset ovat ensimmäisiä, jotka muuttavat maahanmuuton pilaamilta alueilta pois. On ylipäänsä tutkittu, että kun vasta 3% asuinalueen asukkaista on maahanmuuttajia, alkaa monet muuttamaan alueelta pois. Näistä muuttajista iso osa on ns. suvaitsevaisia. Ympäri Eurooppaa kaikkein valkoisimmilla alueilla asuu eniten humanitaarisen maahanmuuton lujimmat kannattajat. Ruotsissa on esimerkiksi alueita, joissa valtaosa asukkaista on maahanmuuttajia, ja ainoat kantaruotsalaiset lähinnä vanhuksia, joilla ei ole resursseja muuttaa pois. Miksi suvaitsevaiset eivät muuta Ruotsissa noille alueille, kun kuitenkin kannatavat tuollaisten alueiden syntymistä? No eivät tietenkään muuta, koska he haluavat monikulttuuria kaikkialle muualle paitsi omaan naapuriinsa.

Tästä on olemassa myös suomalainen esimerkki: Kauniainen. On tutkittu, että kaikkein avointa ja löysintä maahanmuuttopolitiikkaa kannatetaan juuri Kauniaisissa. Siellä asuu koko Suomen ns. suvaitsevaisin väki. Sitten kun sinne meinattiin sijoittaa muutama turvapaikanhakija. (Kyse alle kymmenestä turviksesta.) Niin Kauniaisista lähti hirveä vastarinta ja älämölö, että heidän kaunis kaupunkinsa pilataan. Että niin. Tyypit siis henkeen ja vereen kannattaa löysää maahanmuuttopolitiikkaa, mutta vain niin kauan, kun maahanmuuttajia ei näy naapurissa.

Tästä syystä tämä uusi verotusmalli ja maahanmuuttajien sijoitustapa muutaman vuoden tähtäimellä lopettaisi humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Toki porukka ensin maksaisi sitä erillistä veroa ja kiillottaisi sädekehäänsä, mutta sitten kun naapuristoon alkaisi tulemaan sosiaalisia ongelmia, monet muuttaisi toiselle alueelle, ja koska eivät haluaisi samojen ongelmien pilaavan uuden kodin naapuristoa, he lopettaisivat tämän erillisen veron maksamisen. Voisi sanoa, että joku 10 vuotta menisi ja tuolla erillisellä verotuksella saadut tulot putoaisi lähes nollaan. Sitten humanitaarinen maahanmuutto olisi pakko lopettaa kokonaan, kun siitä ei olisi kukaan valmis maksamaan.

Ja mikä parasta: Suvaitsevaiset eivät voisi syyttää tästä halllitusta, rasismia tai mitään muutakaan instituutiota, ilmiötä tai politiikkoa, vaan pelkästään sitä kaveria, joka näkyy, kun aamulla katsoo peiliin.
terveisin, enska

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.