Li Andersson saa sapiskaa jo omiltaankin turvapaikkalausunnoistaan

Julkaistu 6.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Iso osa vasemmistoliiton kansanedustajista ja kenttäväestä seisoo puheenjohtaja Li Anderssonin turvapaikkalinjausten takana, mutta ne ovat herättäneet myös kovaa kritiikkiä, uutisoi Keskisuomalainen. Kansanedustaja Markus Mustajärvi kertoo saaneensa turvapaikkapolitiikasta paljon kiivasta palautetta.

Mustajärven mukaan kovimmat palautteen antajat ovat olleet erittäin tuohtuneita ja sanoneet, että ulos ja äkkiä. Aina he eivät ole täsmentäneet kenet pitäisi laittaa ulos. Kielenkäyttö on ollut kovempaa suljetussa WhatsApp-ryhmässä kuin Facebookissa. Osa keskustelijoista kuitenkin muistuttaa, että ihmisyyden arvo pitäisi aina muistaa, jos ihminen on tosissaan hädässä.

Mustajärvi ei ota kantaa Anderssonin lausuntoihin, ennen kuin on kuullut, mitä hän on oikeasti sanonut.

– Ennen kuin sanon mitään, haluan kuulla, mitä Li on itse sanonut, mutta monenlaisia mielipiteitä on tullut, Mustajärvi selventää.

Vasemmistoliiton valtuutettu Jarmo Talvitie Hollolasta kirjoittaa Facebook-päivityksessään seuraavasti:

– Suomalaiset köyhät jonottavat leipäjonoissa ja juoksevat alennusten perässä, mutta vasemmistopuolueiden suurin tuska tuntuu olevan kuinka kohdellaan maassamme luvattomasti oleskelevia turvapaikanhakijoita.

– Ei saa kysyä ikää, nimiä saa valehdella, kaikilla pitää olla ihmisarvo! Juuri näin, Talvitie jatkaa ja kysyy Anderssonilta, mitä traumoja köyhyys ihmiselle aiheuttaa.

Talvitie kertoo kannattaneensa Anderssonia puheenjohtajaksi, mutta puheenjohtajan lausuntoja turvapaikkapolitiikasta on ollut hänen mukaansa jäätävä seurata. Talvitie sanoo, että moni ajattelee puolueessa samoin kuin hän. Hänen kuppinsa kaatui, kun Andersson alkoi puolustaa ihmisiä, jotka piilottelevat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

– Lakeja pitää noudattaa, Talvitie muistuttaa.

Lähde: KSML

 

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
8

Li Anderson on poliitikkona täysi Pässinpää. Kun muistelee aikoja edes 30-vuotta taaksepäin olivat puolueiden puheenjohtajat pääsääntöisesti lausunnoissaan tilanteen ja sen vakavuudesta sekä sen vaikuttavaisuudesta yleiseen ilmapiiriin tasalla olevaa ja enimmäkseen punnittua puhetta puolueen virallisena äänitorvena toimivalta poliitikolta, jonka täytyi tiivistää myös muiden jäsenten mielipide ja näkökannat kyseessä olevaan asiaan.
Tuolloinkin tuosta joukosta sai jättää pois silloiset vihreät, jotka puhuivat älyvapaasti kuten aina ovat tehneet syntymästään saakka (puolueen)-.

fal
fal
8

enpä äänestä vasemmistoliittoa

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8

Kulttuurimarxistinen (kommunistinen) mädättäjä ja suomentuhoaja.

huugo
huugo
8

Puoluetoverit voisivat tehdä pakkohoito pyynnön. Vaikuttaa jo marjaana kakkoselta.

Sari286
Sari286
8

Andersson on ollut sekaisin syntymästä asti 🙂

ensio jauhiainen
ensio jauhiainen
8

Lisää monikulttuuria, mutta ei vaan mun naapuriin
18.5.2017 16:32 Tommi O. Pälve Maahanmuutto Monikulttuuri Suvaitsevaiset 16 kommenttia ilmoita asiaton viesti
Humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi alkaa verottamaan erikseen, kuten kirkollisveroa.
Eli ainoastaan he, jotka kannattavat humanitaarisen maahanmuuton jatkamista, maksaisivat siitä, ja humanitaariseen maahanmuuttoon käytettäisiin vain sen verran rahaa kuin tuolla erillisellä verotuksella tienattaisiin, joten humanitaaristen syiden vuoksi maahan tulleiden määrä olisi verrannollinen siihen, paljonko resursseja on heitä kotouttaa ja elättää täällä. Humanitaarinen maahanmuutto vähenisi jo sillä, että iso osa suomalaisista ei olisi valmis maksamaan erikseen siitä, että tänne tulee muslimimiehiä hillumaan, mutta uskoakseni tämä systeemi lopulta johtaisi siihen, että humanitaarinen maahanmuutto loppuisi kokonaan, jos tähän toisi vielä yhden aspektin lisää.

Verotuksen lisäksi tulisi pitää kirjaa siitä, millä paikkakunnilla on eniten tämän erillisen veron maksajia, ja kaikki humanitaarisin syin maahan tulleet sijoitettaisiin näihin paikkakuntiin ilman mahdollisuutta muuttaa yhteiskunnan tuella näiltä alueilta pois. (Omalla rahalla, kuten palkalla toki voisi muuttaa minne haluavat.)

Eli tästä eteenpäin ns. suvaitsevaiset ihmiset sekä maksaisi humanitaarisen maahanmuuton kustannukset, että kärsisivät itse humanitaarisen maahanmuuton sosiaaliset ongelmat. Tätä he eivät jaksaisi kauaa tehdä.

Ympäri Eurooppaa on havaittu, että juuri ns. suvaitsevaiset ovat ensimmäisiä, jotka muuttavat maahanmuuton pilaamilta alueilta pois. On ylipäänsä tutkittu, että kun vasta 3% asuinalueen asukkaista on maahanmuuttajia, alkaa monet muuttamaan alueelta pois. Näistä muuttajista iso osa on ns. suvaitsevaisia. Ympäri Eurooppaa kaikkein valkoisimmilla alueilla asuu eniten humanitaarisen maahanmuuton lujimmat kannattajat. Ruotsissa on esimerkiksi alueita, joissa valtaosa asukkaista on maahanmuuttajia, ja ainoat kantaruotsalaiset lähinnä vanhuksia, joilla ei ole resursseja muuttaa pois. Miksi suvaitsevaiset eivät muuta Ruotsissa noille alueille, kun kuitenkin kannatavat tuollaisten alueiden syntymistä? No eivät tietenkään muuta, koska he haluavat monikulttuuria kaikkialle muualle paitsi omaan naapuriinsa.

Tästä on olemassa myös suomalainen esimerkki: Kauniainen. On tutkittu, että kaikkein avointa ja löysintä maahanmuuttopolitiikkaa kannatetaan juuri Kauniaisissa. Siellä asuu koko Suomen ns. suvaitsevaisin väki. Sitten kun sinne meinattiin sijoittaa muutama turvapaikanhakija. (Kyse alle kymmenestä turviksesta.) Niin Kauniaisista lähti hirveä vastarinta ja älämölö, että heidän kaunis kaupunkinsa pilataan. Että niin. Tyypit siis henkeen ja vereen kannattaa löysää maahanmuuttopolitiikkaa, mutta vain niin kauan, kun maahanmuuttajia ei näy naapurissa.

Tästä syystä tämä uusi verotusmalli ja maahanmuuttajien sijoitustapa muutaman vuoden tähtäimellä lopettaisi humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Toki porukka ensin maksaisi sitä erillistä veroa ja kiillottaisi sädekehäänsä, mutta sitten kun naapuristoon alkaisi tulemaan sosiaalisia ongelmia, monet muuttaisi toiselle alueelle, ja koska eivät haluaisi samojen ongelmien pilaavan uuden kodin naapuristoa, he lopettaisivat tämän erillisen veron maksamisen. Voisi sanoa, että joku 10 vuotta menisi ja tuolla erillisellä verotuksella saadut tulot putoaisi lähes nollaan. Sitten humanitaarinen maahanmuutto olisi pakko lopettaa kokonaan, kun siitä ei olisi kukaan valmis maksamaan.

Ja mikä parasta: Suvaitsevaiset eivät voisi syyttää tästä halllitusta, rasismia tai mitään muutakaan instituutiota, ilmiötä tai politiikkoa, vaan pelkästään sitä kaveria, joka näkyy, kun aamulla katsoo peiliin.
terveisin, enska

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.