Nuorten suomalaisten keskuudessa, jotka saivat feminisoivaa sukupuolenkorjaushoitoa, erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa myöhemmin tarvinneiden osuus kasvoi yli kuusinkertaiseksi. Kansallisen rekisteritutkimuksen takana olevat tutkijat eivät havainneet merkkejä mielenterveyden kohentumisesta, jota hoidoilla oli luvattu saavuttaa.
Tutkimus julkaistiin Acta Paediatrica -tiedelehdessä 4. huhtikuuta 2026, ja se perustuu suomalaisiin terveysrekistereihin. Se kattaa kaikki alle 23-vuotiaat, jotka hakeutuivat vuosina 1996–2019 hoitoon Suomen kahteen keskitettyyn sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön Helsingin ja Tampereen yliopistollisiin sairaaloihin: yhteensä 2 083 henkilöä, joita verrattiin 16 643 väestöstä poimittuun verrokkiin. Seuranta-aika alkoi ensimmäisestä käynnistä ja jatkui kesäkuuhun 2022 saakka, ollen keskimäärin 5,49 vuotta ja enimmillään 25 vuotta.
Jo ennen tutkimusjaksoa 45,7 prosenttia lähetteen saaneista oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa, kun verrokeilla vastaava luku oli 15,0 prosenttia. Vähintään kaksi vuotta ensimmäisen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikössä käynnin jälkeen osuus oli noussut 61,7 prosenttiin, kun taas verrokkiryhmässä luku pysyi 14,6 prosentissa. Lähetteen saaneista 38,2 prosenttia eli 796 henkilöä läpi lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen hormoneilla ja/tai leikkauksilla.
Juuri tässä ryhmässä kasvu on dramaattista. Niiden joukossa, jotka tavoittelivat naiseutta ja saivat feminisoivaa hoitoa, erikoissairaanhoitotasoisen psykiatrisen hoidon tarve nousi 9,8 prosentista ennen arviointia 60,7 prosenttiin sen jälkeen. Maskulinisoivassa hoidossa osuus nousi 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin. Niillä, jotka arvioitiin mutta jotka eivät saaneet lääketieteellistä hoitoa, luvut olivat korkeita jo alussa ja muuttuivat vain marginaalisesti: 53,1 prosentista 59,7 prosenttiin naiseutta tavoittelevilla ja 65,0 prosentista 67,2 prosenttiin mieheyttä tavoittelevilla. Tutkijat itse huomauttavat, että vaikea psykiatrinen sairastavuus voi olla este lääketieteelliselle hoidolle, mikä todennäköisesti selittää hoitoryhmän matalamman lähtötason.
Vakavampaa sairastavuutta myöhemmissä kohorteissa
Tutkimus jakaa aineiston myös ajallisesti. Vuosina 2011–2019 lähetteen saaneista – aikana, jolloin lähetteiden määrä räjähti koko länsimaissa – 47,9 prosenttia oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa jo ennen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön tuloaan, kun verrokkiryhmässä luku oli 15,3 prosenttia. Tämä on suunnilleen kaksinkertainen määrä verrattuna vuosien 1996–2010 kohorttiin. Verrokkiryhmässä vastaavaa kasvua ei havaittu.
Kun tutkijat vakioivat syntymävuoden, indeksivuoden ja aiemman psykiatrisen hoidon, erot tasoittuivat lääketieteellistä hoitoa saaneiden ja ilman jääneiden välillä: vakavan psykiatrisen sairastuvuuden riski oli noin kolminkertainen naisverrokkeihin ja viisinkertainen miesverrokkeihin nähden. Rekisteritutkimus ei voi kokeellisesti määrittää, mitä itse interventiot aiheuttavat. Aineisto kuitenkin osoittaa, etteivät hoidon tarpeet vähene hoitojen jälkeen – ja että ne kasvoivat jyrkästi hoitoryhmässä.
Tutkijat: ei osoitettuja hyötyjä
Tampereen yliopiston tiedotteessa 14. huhtikuuta 2026 tutkimuksen pääkirjoittaja Sami-Matti Ruuska kommentoi tuloksia.
— Nuoruusiässä aloitettuihin lääketieteellisiin sukupuolenkorjausinterventioihin on kohdistettu suuria odotuksia, sillä niiden on uskottu vaikuttavan suotuisasti mielenterveyteen ja yleiseen toimintakykyyn. Tämä poikkeuksellisen kattava ja valtakunnallisesti edustava rekisteripohjainen seurantatutkimus ei kuitenkaan osoittanut näitä hyötyjä. Päinvastoin, tulokset viittaavat mielenterveyden heikkenemiseen henkilöillä, jotka läpikäyvät lääketieteellisiä sukupuolenkorjausinterventioita, hän sanoo.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat toteavat lyhyesti, että "psykiatriset tarpeet eivät vähene lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen jälkeen". He kirjoittavat edelleen, että jo ennen klinikalle hakeutumista esiintyvä laaja psykiatrinen sairastavuus ja sen kasvu ajan myötä viittaavat siihen, että sukupuolidysforia saattaa joillakin näistä nuorista olla toissijaista muihin mielenterveysongelmiin nähden.
Tutkijoiden tekemä johtopäätös on, että sukupuolenkorjausta hakevien nuorten mielenterveysongelmat on tutkittava perusteellisesti ja hoidettava asianmukaisesti – sekä ennen peruuttamattomia lääketieteellisiä interventioita että niiden jälkeen.
Ei yhtään pakolaista on se mitä tulee tavoitella. Kaikki keinot käyttöön että se saavutetaan.
Ei voi auttaa paikanpäällä, kun matuja tulee maahamme. Ei raha puissa kasva, ja vähäosaset aina maksaa. Ei vasemmisto Suomalaisten puolta pidä enää, vaan matujen.
Juuri noin!
Haista li iso vittu.
Li ei tajua että ne 35000 söivät jo niiden kaikkien oikeasti autettavien eväät ja Li ne syötti
Li ei paskaakaan välitä Suomen köyhistä. Tämän vasuripaskan ihanne on burghan peittämiä ämmiä ja päättömiä miehiä. Kaikki rahat mutiaisten hanuriin niin Li on kovin tyytyväinen.
Eipä ole li:n kaksinaamaisuudessakaan mitään päätä tai häntää. Suora yhteys väkivaltaiseen varisverkostoon ja samalla paheksuu toisia.
Joa leireiltä tulee oikeasti aoua tarvitsevia niin tervetuloa. Kuitenkin näiden elintasopakolaiaten hyysääminen ja terroristien piilottelu saa loppua. Tää on jumalauta SUOMI ei mekäön voida mennä lähi-itään ja sanoa että ny on joulu ja meillä suomalaisilla on koskenkorvan ja sianlihan tarve suuri. Eli vaikka on kulttuurieroja niin maassa maan tavalla.
lii sinä leikkaa omaa oksaansa japutoat sen mukana suohon. Älä sinä puutu viisaampiesi asioihin, olet aivokääpiö
Ei näiden vihervassareitten politiikassa ole päätä eikä häntää!
Turha muija
On parasta jo hyväksyä, että väkivaltainen ääri-islamismi on yksi osa islamia. Ymmärrys auttaa kamppailussa ääriaatetta vastaan.Salafismi on Saudi-Arabian valtionuskonnon wahhabismin äärimuoto. Sen julistaman pyhän sodan tähtäimessä ovat vääräuskoiset länsimaiset ja lukumääräisesti vielä korostetummin – toiset muslimit, erityisesti shiat. Pyhä sota voi toki olla muutakin kuin kurkun leikkaamista, mutta totta on, että ääri-islamiin kuuluu olennaisesti väkivalta.Etnisyydestä, kansallisuudesta ja uskonnosta tarmokkaasti eriytymään pyrkivän länsimaisen ihmisen on vaikea käsittää, kuinka vahvasti heimo, usko ja veri vaikuttavat maailman kulttuureissa. Meidän suvaitsevaisuutemme näyttäytyy heikkoutena. Heikkoutta käytetään armotta hyväksi.Sanat muuttuvat teoiksi. Ei se ole lopulta sen kummempaa.
Uskonnonvapauden ja kulttuurisen suvaitsevaisuuden nimissä meidän ei pidä tehdä itsestämme täydellisiä idiootteja.
Mona Walter Ruotsissa asuva islamista eronnut somali kyllä sanoo,että isis on juuri sitä oikeaa islamia.
Mutta paremminhan tuo nykyajan (Hertta Kuusinen Li Andersson) tietenki senki asian tuntee kun joku
islamin henkoht tunteva somalialainen Mona Walter.