Mainos:

Lääkkeet eivät katoa viemäriin – ne kertyvät pohjalle

Ympäristö

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Vesilaitosten poistamat lääkkeelliset jäämät voivat laskeutua pohjasedimenttiin ja päästä kaloihin niiden ravinnon kautta.

Viemäriin huuhdellut lääkkeet eivät jää pelkästään veteen. Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) uusi väitöskirja osoittaa, että jäämät voivat vajota pinnan alle ja vaikuttaa siellä olevaan eläimistöön.

Jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu käsittelemään näitä aineita. Osa sisään tulevasta aineksesta kulkee siten läpi, ja joissakin mittauksissa pitoisuus on jopa korkeampi ulostulovaiheessa kuin sisään tullessa, toteaa SLU:ssa Ruotsissa tehty väitöskirja.

SLU kirjoittaa, että veden tutkiminen ei riitä. Lääkkeet voivat myös vajota ja jäädä loukkuun pohjasedimentteihin, joista niitä on vaikeampi havaita.

— Lääkeaineita päätyy jatkuvasti vesiympäristöihin, ja meidän on tiedettävä enemmän siitä, mitä se tarkoittaa. Siksi päätin tutkia, miten lääkeaineet käyttäytyvät ja miten ne jakautuvat veden, sedimentin ja elävien organismien välillä, sanoo Sara Nicoline Grønlund Thorsted, tohtoriopiskelija SLU:sta ja Roskilden yliopistosta.

Mainos:

Kalat saavat lääkkeitä kahdesta lähteestä

Laboratoriossa hän testasi puoli tusinaa yleistä lääkettä, mukaan lukien ahdistus- ja epilepsialääkkeitä. Pohjasedimenteissä elävät eläimet imivät itseensä jäämiä. Kalat, jotka syövät näitä eläimiä, saavat samat aineet elimistöönsä uudelleen.

— Kalat eivät imeneet lääkeaineita vain vedestä, jossa ne elävät, vaan myös ravintonsa kautta. Ne altistuvat siis kahdesti, sanoo Sara Nicoline Grønlund Thorsted.

Eri lääkkeet kertyvät kalojen eri osiin. Jotkut jäävät veteen, kun taas toiset sitoutuvat pohjasedimenttiin. Tavallinen vesinäyte saattaa siksi aliarvioida sen, kuinka paljon aineita ympäristössä todellisuudessa on.

Myös sudenkorennon toukat kärsivät

Masennuslääkkeet ja allergialääkkeet vaikuttivat yhdessä kokeista sudenkorennon toukkiin, sekä erikseen että yhdessä käytettyinä.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Kasvatettu lohi saa kanan jäänteitä rehussaan

Ympäristö

Julkaistu 26.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Meripohjaisia lohenkasvatusaltaita norjalaisessa vuonossa vuorten ympäröimänä.
Lerøy käyttää nykyään siipikarjan sivutuotteita kaikilla merikasvattamoillaan, ja Mowi valmistelee samaa muutosta Norjassa ja Skotlannissa. Arkistokuva.

Euroopan suurimmat lohentuottajat ovat siirtymässä käyttämään siipikarjan sivutuotteita lohen rehussa kustannusten leikkaamiseksi. Sitä, mitä kalat ovat syöneet, ei tarvitse ilmoittaa pakkauksessa.

Lerøy Seafood Group on ottanut käyttöön jalostetut siipikarjan sivutuotteet rehussa kaikilla meripohjaisilla lohiviljelylaitoksillaan, kun taas Mowi valmistautuu tekemään samoin Norjassa ja Skotlannissa, Financial Times raportoi.

Syy on raha. Kalajauhon hinta on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa FT:n mukaan, ja siipikarjaperäiset ainesosat maksavat alle puolet vähemmän tonnilta. Lerøy aloitti kanan sivutuotteiden sisällyttämisen lohen rehuun vuonna 2025. Niitä käytetään nyt yhtiön kaikilla meripohjaisilla lohiviljelylaitoksilla Financial Timesin mukaan.

Toisin kuin elintarvikkeiden ainesosia, kalanrehun sisältöä ei tarvitse ilmoittaa kuluttajapakkauksissa.

Mainos:

Kuluttajat ovat skeptisiä. Elintarviketutkimuslaitos Nofiman Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kuluttajien keskuudessa tekemässä tutkimuksessa kana arvioitiin ylivoimaisesti negatiivisimmin viidestä rehutyypistä. Osallistujat arvioivat lohen myönteisemmin, kun heille ei kerrottu, mitä rehu sisälsi.

— Kana herättää voimakasta skeptisyyttä, ja se yhdistetään luonnottomuuteen ja inhoon, sanoo tutkija Florent Govaerts.

Arla irtisanoo 29 luomumaitotilaa Ruotsissa

Ympäristö

Julkaistu 21.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lehmiä ruohokentällä.
Arla on irtisanonut luomumaitosopimukset 29 maitotilan kanssa. Kuvituskuva, ei liity kyseisiin tiloihin.

Kalliit erilliskuljetukset ja laskenut kysyntä ovat syinä Arlan päätökselle lopettaa luomumaidon keräily kyseisiltä tiloilta. Luomusopimukset päättyvät yhtiön mukaan tammikuussa 2028.

Ilmoitus tuli lokakuun alussa, raportoi verovaroin rahoitettu valtiollinen yleisradioyhtiö SVT. Vaikutusten piirissä on muun muassa Anton Ivarsson, joka pyörittää Tockarp Ekogårdia Årydin pohjoispuolella Karlshamnin kunnassa vaimonsa Lolan kanssa.

— Se oli melkoinen isku vasten kasvoja, sanoo Anton Ivarsson.

Hän saattaa joutua siirtymään luomusta tavanomaiseen maidontuotantoon. Päätöstä siirtymisestä ei ole SVT:n mukaan tehty.

Mainos:

Veljesten John ja Ivar Åkessonin tilalla Leråkrassa Ronnebyn ulkopuolella heidän vanhempansa siirtyivät luomuviljelyyn noin 20 vuotta sitten.

Yksin reitillä

Arla viittaa logistiikkaan. Tilat ovat ainoita luomutoimittajia omilla keräilyreiteillään.

— Erillisen kuljetuksen järjestäminen luomumaidolle ei ole perusteltua, Arlan lehdistöpäällikkö Max Wallenberg kertoo SVT:lle.

Myös heikentynyt kysyntä on päätöksen taustalla. Arlan mukaan luomumaidon myynti ruokakaupoissa on laskenut 60 prosenttia vuodesta 2016. Myynti ravintoloille ja julkiselle sektorille on laskenut reilut 20 prosenttia, Jordbruksaktuellt raportoi.

Tilat voivat jatkaa maidon toimittamista Arlalle tavanomaisena tuotteena, mutta ilman luomutuotannon lisähintaa. Arlalla on noin 240 luomutilaa, ja ne 29, joiden sopimukset irtisanottiin, vastasivat noin 8 prosentista sen luomumaidosta.

Ero on selvä hinnastossa. Lokakuussa 2026 Arla maksaa luomumaidosta 667 äyriä kilolta ja tavanomaisesta maidosta 508 äyriä eli 159 äyriä vähemmän.

John Åkesson kertoo SVT:lle, että heidän maitonsa on toisinaan mennyt puskurisäiliöön ja sekoitettu tavanomaiseen maitoon ylijäämätilanteissa, koska sen kerääminen Blekingessä oli kallista.

Vihreämpi asuinympäristö yhdistetään terveempiin aivoihin

Ympäristö

Julkaistu 15.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lehteviä puita punatiilisen kerrostalon vieressä, jossa on lasitetut parvekkeet, Trelleborgissa Ruotsissa.
Tukholmassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin voimakkain yhteys pienempään dementiariskiin, kun vihreyttä oli 100 metrin säteellä kodista. Arkistokuva Trelleborgista, ei tutkimusalueelta.

Runsas vehreys kodin ympärillä vähensi dementian kehittymistä iäkkäillä Tukholman asukkailla. Yhteys oli voimakkain kasvillisuuteen, joka sijaitsi 100 metrin säteellä kodista.

Tukholman yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkijat selvittivät kodin ympäristön vehreyden yhteyttä dementiariskiin 2 993 iäkkäällä aikuisella Tukholman Kungsholmenilla.

Osallistujat olivat alussa vähintään 60-vuotiaita ja heillä ei ollut dementiaa, ja heitä seurattiin jopa 16 vuoden ajan. Tuona aikana 477 henkilöllä diagnosoitiin dementia Alzheimer's & Dementia -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Vehreyttä mitattiin satelliittikuvien avulla 100, 250 ja 500 metrin säteellä kodeista. Tutkijat huomioivat iän, koulutuksen, sosioekonomisen aseman, elintavat, ilmansaasteet, liikenteen melun ja veden läheisyyden.

Mainos:

Standardisoitu vehreyden lisääntyminen 100 metrin säteellä, vastaten osallistujien tyypillistä vaihtelua, yhdistettiin noin 20 prosenttia pienempään suhteelliseen dementian kehittymisen riskiin. Suuremmilla etäisyyksillä yhteys heikkeni.

— Tämä viittaa siihen, että välitön ympäristö aivan kodin ympärillä on tärkeä pyrkimyksissä luoda suotuisat olosuhteet aivojen terveydelle ja terveelle ikääntymiselle, sanoo Cecilia Stenfors, Tukholman yliopiston psykologian apulaisprofessori ja tutkimusjohtaja lehdistötiedotteessa.

Aivoterveyden huomioiminen kaupunkisuunnittelussa

Tutkijoiden mukaan löydökset tukevat kotien lähimmän vehreyden säilyttämistä ja parantamista. Yliopiston lehdistötiedotteen mukaan puut, asuinpihat, puistot ja katujen varsien kasvillisuus voivat tarjota hyötyjä silloinkin, kun suurempia luonnonalueita on vaikea tavoittaa.

Tutkimus on havainnoiva, eikä se osoita, että vehreys aiheuttaa pienemmän riskin. Osallistujat tulevat suhteellisen vauraalta Tukholman alueelta, joten löydökset eivät välttämättä päde muihin ympäristöihin.

— Aivoterveyden on oltava osa sitä, miten suunnittelemme ja kehitämme kaupunkejamme ja asuinympäristöjämme. Kotien lähellä oleva vehreys voi olla yhteinen resurssi kansanterveydelle, ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja luonnon monimuotoisuudelle. Tämä tarkoittaa sekä olemassa olevan kasvillisuuden suojelua että sellaisten viheralueiden luomista, jotka ovat saavutettavia ja käytettävissä ihmisille, joilla on erilaisia tarpeita ja kykyjä, Stenfors sanoo.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.