Lounais-Suomen poliisilaitoksen kybertutkintaryhmä on selvittänyt laajan verkkohyökkäysten sarjan. Verkkohyökkäykset tapahtuivat loppuvuodesta 2016 ja alkuvuodesta 2017.
Pääepäiltynä tekoihin on 19 -vuotias Varsinais-suomalainen mies. Kaikkiaan verkkohyökkäyksiä on tehty yli sata. Näistä huomattava osa on kohdistunut Salon kaupungin ja Salon seudun koulutuskuntayhtymän palvelimiin. Verkkohyökkäyksillä kuormitetaan palvelinta ylimääräisellä verkkoliikenteellä niin paljon, että palvelmien toiminta estyy.
Käytännössä tämä on estänyt Salon kaupungin työntekijöiden työntekoa ja myös kaupungin asiakkaiden yhteydenottoyrityksiä. Esimerkiksi kouluissa käytössä olevan Wilma -järjestelmän toiminta on estynyt teon johdosta lukuisia kertoja.
Teosta on aiheutunut satojen tuhansien eurojen vahingot. Asia siirtyy poliisilta syyteharkintaan.
Ja ketä voidaan syyttää palvelinten tukkeutumisesta? ATK-henkilöstöä joka ei osaa kertoa punakynää heilutteleville talouspääliköille että ensimmäiset kolme sivua pitää olla HTML-muodossa. Silloin ne tallentuvat koneiden cache-tiedostoihin ja eri operaattoeiden proxeihin. Ja itse servereille tulee minimaalisen vähän kyselyitä siihen nähden että ladattaisiin koko sivu. Cache palvelimet vain kyselevät check-summia jotka ovat bittejä verrattuina tietokantapohjaisiin megojen kokoisiin sivuihin. Näin hyökkääjien koneissa saattaa pyöriä tuhansia pyyntöjä sekunnissa kun se näkyy serverillä kymmeninä-satoina.
Toinen virhe mikä poikkeuksetta tehdään on se että www-serveri ja sen takana olevat tietokanta/arkistointi/muut serverit alimitoitetaan. Jos serveri on oikein mitoitettu, se pystyy vastaamaan jokaiseseen kyselyyn mikä internetistä tulee. Pahin virhe on asentaa jokin viertuaali-ohjelmisto yhteen serveriin ja muodostaa siihen esim. kymmenen virtuaalista serveriä joista jokaisella on omat taskinsa. Silloin fyysisen serverin yksi väylä ja yhdet kovalevyt kuormittuvat 10 virtuaalisen serverin tehdessä töitä. Ja kun ohjelmisto jakaa prosessoria ja muistia etukäteen sovitulla tavalla, on mahdollista tukkia yhden yksittäisen serverin palvelut sitä pikkuisen kuormittamalla, jolloin se automaattisesti lamaannuttaa yhdeksän muun serverin täysin, koska kaikilla on VAIN yksi yhteinen väylä.
Toki saa syyttää hakkereitakin ja näitä tietoverkkojen kuormittajia. Mutta suurempi vastuu on nillä henkilöillä jotka ovat speksaneet ja rakentaneet ko. ympäristön. Ja sillä talouspääliköllä joka on punakynällään säästänyt kunnollisesta konfiguraatiosta luoden mahdollisuuden tällaiseen tilanteeseen.
Nämä punakynä-talousjohtajat ovat myös jostain syystä saaneet päähänsä että ”de-duplikoitu levyvarmistus” täyttäisi varmuuskpioiden vaatimukset. Mistähän tällainen aivopieru on tullut tai muodostunut? Kun aikoinaan varmuuskopio-ohjelmistojen agentit olivat windows-ympäristöissä niin hitaita että nauha-asemat eivät saaneet tarpeeksi nopeasti dataa (siksi koska windows ripottelee blockkinsa kovaleyille aina sinne missä luku/kirjoituspää sattuu olemaan = täysi sekmelska) niin ohjelmistovalmistajat keksivät että data talletetaan väliaikaisesti levylle jotta se saadaan peräkkäisikis blokeiksi. Tällöin se on nopeampi lukea ja kirjoittaa nauhoille jotka eivät enää pysähtele. Tästä sitten mentiin eteenpäin ja väen väkisin keksittiin ”levyvarmistus”, joka nykypäivänä ei ole mikään muu kuin Replikointi !! Ennen vanhaan replikoitiin jonkun ajanhetken tilanne toisille levyille siltä varalta että tietokantoihin pitää palauttaa joku taulu nopeasti tai että jonkun kotihakemistosta hukkuu yksittäisiä tiedostoja. Nyt tuota replikointia käytetään varmuuskopiona. Ja nämä kaksi asiaa ovat täysin eri asioita.
Missähän vaiheessa johtoporras lakkasi kuntelemasta atk-henkilökuntaa ja muodosti asioista ihan omat mielipiteensä? Varmaan samaan aikaan kun varmuuskopiota jonka talleaikaa pidennettiin, ruvettiin pitämään sähköisenä arkistointina.
On pelkkää sattumaa että mitään suurempaa ei ole tapahtunut pörssiyhtiöille tai valtiohallinnollemme, pk-sektorista puhumattakaan. Mutta se päivä tulee. Ja silloin meillä on levyillä vain blockkeja joiden tietokanta on hukkunut. Ja se oli sitten siinä. Konkurssiaalto.
Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.
Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.
— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.
Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.
Mainos:
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.
— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.
Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.
Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.
Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.
Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.
Mainos:
Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.
"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.
Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.
Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.
Mainos:
Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen
Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.
Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.
Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus
Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.
Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.
Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.
Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.
Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.
Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).
Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.
Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.
Mainos:
Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.
Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.
LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.
Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)
Yhtiö: täysin laillista
Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.
Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".
Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.
Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.
Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.
HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.
— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.
Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.
Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.
Ja ketä voidaan syyttää palvelinten tukkeutumisesta? ATK-henkilöstöä joka ei osaa kertoa punakynää heilutteleville talouspääliköille että ensimmäiset kolme sivua pitää olla HTML-muodossa. Silloin ne tallentuvat koneiden cache-tiedostoihin ja eri operaattoeiden proxeihin. Ja itse servereille tulee minimaalisen vähän kyselyitä siihen nähden että ladattaisiin koko sivu. Cache palvelimet vain kyselevät check-summia jotka ovat bittejä verrattuina tietokantapohjaisiin megojen kokoisiin sivuihin. Näin hyökkääjien koneissa saattaa pyöriä tuhansia pyyntöjä sekunnissa kun se näkyy serverillä kymmeninä-satoina.
Toinen virhe mikä poikkeuksetta tehdään on se että www-serveri ja sen takana olevat tietokanta/arkistointi/muut serverit alimitoitetaan. Jos serveri on oikein mitoitettu, se pystyy vastaamaan jokaiseseen kyselyyn mikä internetistä tulee. Pahin virhe on asentaa jokin viertuaali-ohjelmisto yhteen serveriin ja muodostaa siihen esim. kymmenen virtuaalista serveriä joista jokaisella on omat taskinsa. Silloin fyysisen serverin yksi väylä ja yhdet kovalevyt kuormittuvat 10 virtuaalisen serverin tehdessä töitä. Ja kun ohjelmisto jakaa prosessoria ja muistia etukäteen sovitulla tavalla, on mahdollista tukkia yhden yksittäisen serverin palvelut sitä pikkuisen kuormittamalla, jolloin se automaattisesti lamaannuttaa yhdeksän muun serverin täysin, koska kaikilla on VAIN yksi yhteinen väylä.
Toki saa syyttää hakkereitakin ja näitä tietoverkkojen kuormittajia. Mutta suurempi vastuu on nillä henkilöillä jotka ovat speksaneet ja rakentaneet ko. ympäristön. Ja sillä talouspääliköllä joka on punakynällään säästänyt kunnollisesta konfiguraatiosta luoden mahdollisuuden tällaiseen tilanteeseen.
Nämä punakynä-talousjohtajat ovat myös jostain syystä saaneet päähänsä että ”de-duplikoitu levyvarmistus” täyttäisi varmuuskpioiden vaatimukset. Mistähän tällainen aivopieru on tullut tai muodostunut? Kun aikoinaan varmuuskopio-ohjelmistojen agentit olivat windows-ympäristöissä niin hitaita että nauha-asemat eivät saaneet tarpeeksi nopeasti dataa (siksi koska windows ripottelee blockkinsa kovaleyille aina sinne missä luku/kirjoituspää sattuu olemaan = täysi sekmelska) niin ohjelmistovalmistajat keksivät että data talletetaan väliaikaisesti levylle jotta se saadaan peräkkäisikis blokeiksi. Tällöin se on nopeampi lukea ja kirjoittaa nauhoille jotka eivät enää pysähtele. Tästä sitten mentiin eteenpäin ja väen väkisin keksittiin ”levyvarmistus”, joka nykypäivänä ei ole mikään muu kuin Replikointi !! Ennen vanhaan replikoitiin jonkun ajanhetken tilanne toisille levyille siltä varalta että tietokantoihin pitää palauttaa joku taulu nopeasti tai että jonkun kotihakemistosta hukkuu yksittäisiä tiedostoja. Nyt tuota replikointia käytetään varmuuskopiona. Ja nämä kaksi asiaa ovat täysin eri asioita.
Missähän vaiheessa johtoporras lakkasi kuntelemasta atk-henkilökuntaa ja muodosti asioista ihan omat mielipiteensä? Varmaan samaan aikaan kun varmuuskopiota jonka talleaikaa pidennettiin, ruvettiin pitämään sähköisenä arkistointina.
On pelkkää sattumaa että mitään suurempaa ei ole tapahtunut pörssiyhtiöille tai valtiohallinnollemme, pk-sektorista puhumattakaan. Mutta se päivä tulee. Ja silloin meillä on levyillä vain blockkeja joiden tietokanta on hukkunut. Ja se oli sitten siinä. Konkurssiaalto.