Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Eipä noita aiemmin ole valvottukaan. Autoilijoille se kiusallisin tilanne on se, että rajoituksia on ties kuinka kauan, mutta mitään ei työmaalla tehdä. Tämä nykyinen linja vaikuttaa rahastukselta. Selvää tietenkin on, että rajoituksia pitäisi noudattaa, valitettavasti, jos noudatat, siellä on sitten peräpuskurissa joku ”mersu” aina roikkumassa, tavallisimmin taksi, jotka muuten suvaitsee aina ajaa ylinopeutta. Mutta nehän saa vähentää sakot verotuksessa.
Varmaankin poliisin kannattaisi nopeuksien ohella seurata myös tienrakentajien käyttämiä liikenteenohjaumerkkejäkin!
Täälläkin tuppukylässä on jo viikkotolkulla tehty katutöitä, mutta mestarilla ei ole alkeellisintakaan käsitystä liikennemerkkien sijoittelusta saatika tarkoituksesta ja sanomasta.
Jos millä, niin moisella taitamattomuudella kyllä onnistutaan vesittämään koko tuo liikennemerkkien uskottavuuskin!
30 km/h -rajoitukset ymmärtää, jos siellä on porukkaa töissä tai kiertotiessä on jyrkkä mutka, mutta suoralla autiolla tiellä keskellä yötä… Ei järjen häivää.
Ei vaatisi kauheen suurta panostusta, ei rahallista eikä älyllistä, laittaa liikennemerkkejä, että ”Arkisin klo 7-15 rajoitus on 30 km/h ja muina aikoina 60km/h”.
Aloittaja on oikeassa. Harvoin näillä pitkillä työmailla näkyy mitään liikettä. Kaivinkoneita, kuorma-autoja ja dumppereita on pilvin pimein mutta niissä ei ole kuskeja eivätkä ne liiku. Työmiehiäkään ei näy missään vaikka ajaisi työmaiden ohi aamulla kuudelta, kahdeksalta, puoliltapäivin tai mihin muuhun aikaan tahansa.
Mutta juuri tämä Taavetin työmaa, se on ollut villin lännen leikkikenttää. Itse kun olen ajanut rajoitusten mukaan niin rekat meinaa tulla peräluukusta sisään. Ja monet niistä soittaa torvea. Henkilö- ja pakettiautoista saa hyvin helposti pitkän jonon. Ja sitten kun joku erkanee päätietä rampille, niin ramppia pitkin pitää mielenosoitukselliseti kiihdyttää ihan kuin olisi kiire jonnekkin.
Toivottavasti poliisi seuraa näitä tietyömaa-alueita koko kesän. Saadaan se villinlänen meininki kuriin.