Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen: Mitä valtio hankkii ja keneltä?

Julkaistu 4.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Valtionhallinnon hankintojen volyymi on vuositasolla noin 4,5 miljardia euroa, puolustushallinnon hankinnat mukaan lukien 5,9 miljardia euroa. Luku on merkittävä millä mittapuulla tahansa, mutta mitä veroeuroilla hankitaan ja miten summat jakaantuvat eri toimijoiden kesken?

Suomen suurimmat kunnat ovat julkaisseet jo usean vuoden ajan omia osto- ja hankintatietojaan.
Valtiokonsernin rahavirtojen seuraaminen hankintojen osalta on sen sijaan ollut kansalaisille hankalaa, koska valtion hankintatiedot eivät ole olleet yhdessä osoitteessa kaikkien saatavilla ja nähtävillä.

Vaikka hankintatiedot ovat olleet julkisia tähänkin asti, on ne täytynyt pyytää erikseen jokaiselta hankintoja tekevältä viranomaiselta. Tämä on käytännössä johtanut tilanteeseen, jossa hankinnoista on ollut hyvin vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa. Avoimuuden puute on laskenut Suomen sijoittumista kansainvälisellä avoimen datan indeksillä. Olemme nyt korjanneet asian; julkaisemme valtion hankintatiedot verkossa ja lisäämme sitä kautta läpinäkyvyyttä ja avoimuutta valtion rahankäytön osalta.

Tutkihankintoja.fi avaa näkymän valtion hankintoihin

Valtion hankintatoimea on määrätietoisesti kehitetty pääministeri Juha Sipilän hallituskauden aikana. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on hankintatoimen kehittäminen. Tämä tehdään käytännössä tehostamalla hankintaprosesseja, lisäämällä kilpailua ja luomalla innovatiivisia toimintamalleja.

Hankintatietojen julkaiseminen on osa valtion hankintojen digitalisointi –toteutusohjelmaa, jota rahoitetaan julkisten palveluiden digitalisaation kärkihankkeesta. Muita tästä kärkihankeesta rahoitettavia kohteita ovat esimerkiksi kansallinen tulorekisteri ja omahoidon digitaalisten palveluiden ODA-hanke.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy on valtiovarainministeriön valtuuttamana valmistellut valtion hankintadatapalvelun tutkihankintoja.fi-verkkosivuston. Tämän sivuston kautta voidaan seurata lähes reaaliaikaisesti valtion hankintoihin liittyvää rahan käyttöä. Palvelu on ilmainen ja se on kaikille avoin.

Hankintatiedot on visualisoitu ja verkkosivuston kävijät pääsevät halutessaan näkemään virastotasolle asti, miten yhteisiä rahoja on käytetty. Palvelusta näkee myös keneltä tuotteita ja palveluja on hankittu ja milloin nämä hankinnat on tehty. Yrityksille palvelu tarjoaa aiempaa tarkempaa tietoa markkinoiden toiminnasta.

Uskon, että viranomaiset voivat lisääntyneen avoimuuden avulla selkeyttää hankintatoimen johtamista. Hankintakulttuurin järkevöittäminen on tärkeää. Tällä tavoin voimme myös parantaa hankintojen suunnitelmallisuutta ja säästää vuositasolla merkittävästi. Vastuullisuuden merkitys hankinnoissa kasvaa ja läpinäkyvyys ennaltaehkäisee myös väärinkäytöksiä.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa, joka julkaisee hankintatietonsa tässä laajuudessa. Teemme pioneerityötä. Ymmärrän hyvin, että tämänkaltainen avoimuuden lisääminen kertarysäyksellä voi myös huolettaa. Toiminnan kehittäminen on kuitenkin aina asetettava etusijalle. Mikäli lisääntynyt läpinäkyvyys paljastaa meille tehottomuutta hankintatoimessa, voimme korjata ne ja samalla lisätä tuottavuutta valtion hankintatoimeen.

Tutustu palveluun, se on sinulle tehty, jaa tietoa somessa ja anna meille palautetta.

Avoimin terveisin,

Anu Vehviläinen

Kunta- ja uudistusministeri

LÄhde: Valtionvarainministeriö

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.