Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön tuloksena syntynyt "Ehdotus Suomelle: Suomi100+" linjaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuntaa vuoteen 2030. Suomen menestystarina perustuu tulevaisuudessakin sivistykseen ja osaamiseen. Tavoitteeksi asetettaisiin, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tutkimus- ja kehittämistoiminaan panostettaisiin yhteiskunnassa nykyistä huomattavasti enemmän. Ehdotus Suomelle julkistettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla 24.10.2017.
Globaalin talouden ja työn muutokset, uuden teknologian kehityskulut ja rajat ylittävä osaamiskilpailu edellyttävät uudistumista myös suomalaiselta korkeakoulutukselta ja tutkimukselta. Koko ihmiskuntaa koskettavat globaalit ongelmat edellyttävät tieteen ja teknologian parempaa hyödyntämistä. Yhteiskunnan uudistumiskyvyn ja innovaatiotoiminnan kannalta on huolestuttavaa, että Suomi on menettänyt 1990-luvun kärkipaikan kansainvälisissä koulutustasovertailuissa.
– Globaali kilpailu osaamisesta kiristyy. Suomella ei ole mitään muuta menestymisen strategiaa kuin olla osaavin kansakunta. Suomen tulee tähdätä maailman parhaiten koulutettuun työvoimaan. Se edellyttää koulutustason nostamista, avointa koulutustarjontaa ja jatkuvaa oppimista, kansainvälistä verkostoitumista, laatua, vaikuttavuutta ja vahvoja panostuksia TKI-toimintaan, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan lisää osaajia ja korkealaatuista korkeakoulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa sekä vahvaa kytkeytymistä muualla tuotettuun uuteen tietoon. Vision toteutuessa sivistys, osaaminen, tiede ja teknologia toimivat vahvemmin ihmisen ja yhteiskunnan hyväksi. Koulutuksen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan avoimuus tuo korkeakoulujen osaamisen laajasti yhteiskunnan käyttöön.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat rohkeita uudistajia ja ratkaisujen tuottajia, yhteiskunnan ja elinkeinojen uudistajia ja menestyksen sekä hyvinvoinnin perustan rakentajia. Korkeakoulut ovat kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita, arvostettuja kumppaneita. Korkeakoulut ovat vetovoimaisia ja hyvinvoivia työ- ja opiskeluyhteisöjä.
– Tämä visio on ehdotus Suomelle suunnanmuutokseksi. Se on nyt vapaa arvioitavaksi. Myös hallitus keskustelee visiosta lähiaikoina. Seuraavaksi tarvitaan askelmerkit toteutukseen. Myös se tehdään osallistavassa vuoropuhelussa ministeriön johdolla, Grahn-Laasonen sanoo.
Vuonna 2030 koko väestön osaamispääoma kasvaa. Korkeakoulutusta on kaikkien saatavilla. Vähintään 50 % nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon. Joustavat ja yksilölliset opintopolut ja tutkinnot mahdollistavat jatkuvan oppimisen elämän eri tilanteissa. Korkeakoulujen koulutustarjonta on joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä.
Digitaalisuus ja avoimuus uudistavat opetusta, oppimista, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä korkeakouluja ja avaavat uusia vaikuttavuuden kanavia. Suomalaisissa korkeakouluissa on maailman parasta oppimista ja maailman parhaita opiskeluympäristöjä. Koulutusta kehitetään opiskelijalähtöisesti.
Vuonna 2030 tutkimus- ja kehittämistoimintaan investoidaan vahvasti. Julkinen ja yksityinen panostus T&K-toimintaan nostetaan 4 % BKT:sta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälinen yhteistoiminta edelläkävijäverkostoissa vahvistaa korkeakoulujen laatua ja Suomen veto- voimaisuutta. Suomeen syntyy kansainvälisesti vetovoimaisia, eri toimijoita yhdistäviä tutkimus- ja innovaatiokeskittymiä. Ideoista syntyy tuotteita ja palveluita.
Vuonna 2030 yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat vahvoja instituutioita, joihin kansalaiset luottavat. Suomessa arvostetaan sivistystä, tiedettä ja osaamista. Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja. Lainsäädäntö, ohjaus ja rahoituskäytännöt vahvistavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen dynaamisen kehityksen sekä erilaistumisen koulutuksessa ja tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Korkeakouluja on vähemmän ja ne ovat vaikuttavampia.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut hyödyntävät maailmantalouden muutosvoimia. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat vastuullisia, viisaita ja rohkeita uudistajia ja ratkaisujen tuottajia. Korkeakoulujen avoimet toimintatavat ja vahvistuva kansainvälisyys avaavat uusia vaikuttavuuden kanavia.
Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen ja tuottavuuteen, kestävään kasvuun ja jatkuvaan uudistumiseen. Korkeakoulujen toimintatavat takaavat laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden jatkuvan parantamisen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2017 korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision valmistelun. Vision teemoja on valmisteltu yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden sekä tutkimuslaitosten ja sidosryhmien kanssa. Visiolinjauksia on tuotettu, arvioitu ja jatkojalostettu teemaseminaareissa, työpajoissa ja verkkoaivoriihissä tuhansien ihmisten voimin. Työn kuluessa on määritelty yhteinen tulevaisuuden tahtotilan laadukkaammasta, vaikuttavammasta ja kansainvälisemmästä suomalaisesta korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmästä vuoteen 2030 mennessä.
Lähde: OKM
Matutki käy sitten varmaan korkeekoulut ja saavat tutkinnon tekemättä ja oppimatta juuri mitään. Sellaista se on jo nykyisinkin ainakin opisto ja AMK tasolla.
On se hyvä että Sannilla on visioita. Se tosiasia että korkeakoulujen opetusta on ajettu alas -80 luvulta asti, kerto miten mittavasta urakasta meillä on kyse. Ja kun patenttien tekeminen poistui osana tutkimustyötä, se ajoi yritykset pois koulujen käyttäjistä. Sitten kun saamme yritykset takaisin koulujen asiakkaiksi, alkaa tervehtymisvaihe. Tosin, nykynuoret ovat lasikoja ja siksi muutaman vuoden opiskelijat menetetään kesken jääneiden kurssien vuoksi. Mutta sen jälkeen tuleekin parempaa materiaalia. Nythän on tilanne että vailinaisella opetuksella vlmistunet opettavat uusia. Eli, tiedon ja kokemuksen määrä vähenee joka hetki.
Koskahan esim. valmet alkaa tilata hydraulilohkoja Suomalaiselta korkeakoululta opilastöinä sen sijaan että tilaa ne Saksalaiselta yliopistolta? Parhaimmillaan matkaa ei ole kuin muutamia kilometrejä. Mutta jostain syystä ei osata keskustella suomeksi. Todella outoa politiikkaa.
Tämä eukko tuhoaa Suomen koulutus systeemin.
Ammattikorkeakoulujärjestelmä on jo luonut ison liudan työttömiä väliinputoajia, koska ammattikorkeakoulujärjestelmä ei oikeastaan valmista mihinkään ammattiin (ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Ammattikorkeakouluilla on identiteettikriisi, koska ne yrittävät olla jotain yliopiston ja ammattikoulun välillä tietämättä, mikä niiden oikea funktio on.
Näkeehän se jo artikkelissa puhuttavista ”tulevaisuudenvisioista” ettei ole oikein hajua, mitä pitäisi tehdä. Parhaiten sitä kuvaa itseisarvoinen ajatus siitä, että puolella on joku epämääräinen korkeakoulututkinto.
Sitten on akateemisia työttömiä pilvin pimein. On jo nytkin, eivät ”paskaduuneihin” lähde, niihin otetaan miljoona matua!
Yhteiskunta pitäisi tehdä sellaiseksi että myös duunarin palkalla elää. Vuokrasäännöstely takaisin ja jokaiselle edes mahdollisuus omistusasuntoon.
Asuntosijoittaminen saisi loppua, sijoittaisivat talouteen, loppuisi vähäosaisten nylkeminen.
Vuokra- ja asumiskulujen laskeminen tasolle 10-25% keskimääräisestä tai mediaanipalkasta ml. kaupungeissa on paras tapa tervehdyttää yhteiskunnallista elinvoimaisuutta. Ongelmana on se, että kukaan jolla on vähänkään valtaa yhteiskunnassa ei halua tätä, koska velkaruletti täytyy pitää pyörimässä ja uutta lihaa myllyyn.
Ratkaisuna saamme sitten satojatuhansia uusia ”kuluttajia” kanimaisesti lisääntyvine jälkikasvuineen Afrikasta. Voin taata ettei se pidemmän päälle ole kenenkään etu, edes velallisten asunnonomistajien. Kohta syntyy lukuisia valtioita valtion sisälle, kuten Ruotsissa esim. Husby tai Rosengård, jonne ei enää saa edes vakuutuksia, julkisia palveluita tai yksityisiä turvallisuusfirmojakaan.
Koulutus on yliarvostettua! Korkeasti koulutettuja pidetään parempina ihmisinä vaikka monesti ovat täysiä idiootteja!