https://nykysuomi.com/korkeakouluopiskelijat-tyytyvaisia-opetukseen-yha-useampi-kavi-valmennuskurssin/

Yleinen

Korkeakouluopiskelijat tyytyväisiä opetukseen, yhä useampi kävi valmennuskurssin

Julkaistu 22.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden elämään ja opiskeluun vaikuttavia tekijöitä on tutkittu EUROSTUDENT-kyselytutkimuksella. Tutkimukseen osallistui yli 7300 perustutkinto-opiskelijaa.

Suurin osa opiskelijoista on tyytyväisiä opintoihinsa ja suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen. Valmennuskurssien käyminen on yleistynyt, yleisimpiä valmennuskurssit olivat oikeustieteen alalla (77 %).

Opiskelijat olivat tyytyväisimpiä opiskeluympäristöön, kuten opetustiloihin, rakennuksiin, kirjastoon ja tietokoneisiin. Jopa 82 prosenttia opiskelijoista oli näihin tyytyväisiä. Opetuksen laatuun oli tyytyväisiä 76 prosenttia opiskelijoista ja opetuksen sisältöön 71 prosenttia. Opinto-ohjaus ja kurssivalikoiman laajuus arvioitiin muita alemmaksi, mutta niihinkin oli tyytyväisiä noin 60 prosenttia opiskelijoista.

Puolet opiskelijoista oli tyytyväisiä opetuksen määrään. Vain harva halusi käyttää opintoihinsa nykyistä vähemmän aikaa. Opiskelijoista 45 prosenttia halusi käyttää enemmän aikaa omatoimiseen opiskeluun.

Suurin osa opiskelijoista (73 prosenttia) suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteensa. Kaksi kolmesta opiskelijasta uskoo, että omalla alalla on tulevaisuudessa hyvä työllisyystilanne.

Yhä useampi osallistuu valmennuskurssille

Valmennuskursseille osallistuminen ennen opiskelijavalintoja on lisääntynyt hieman viimeisen kolmen vuoden aikana. Yliopisto-opiskelijoista valmennuskurssille on osallistunut joka neljäs (25 %), kun vuonna 2014 käytössä olleessa aineistossa vastaava luku oli 22 prosenttia. Ammattikorkeakoulun opiskelijoista valmennuskurssin on opiskelijoiden vastausten mukaan käynyt 12 prosenttia, kun kolme vuotta aiemmin kurssin oli käynyt yhdeksän prosenttia opiskelijoista.

Yleisintä valmennuskurssille osallistuminen on edelleen oikeustieteen alalla, jonka opiskelijoista jopa 77 prosenttia on käynyt valmennuskurssin. Lääketieteen opiskelijoista joka toinen ja kauppatieteiden opiskelijoista 41 prosenttia on osallistunut valmennuskursseille ennen opintojaan.

Hallituksen korkeakoulutuksen Nopeammin työelämään -kärkihanke kiinnittää huomiota juuri nykyistä sujuvampiin siirtymiin toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ministeriö ja korkeakoulut ovat juuri sopineet toimenpiteistä opiskelijavalintojen kehittämiseksi siten, että valmentautumista vaativat pääsykokeet vähenevät.

Kaksi kolmesta opiskelijasta on tehnyt töitä ennen ensimmäisten korkeakouluopintojen aloittamista. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 71 prosentilla on kokemusta työelämästä ennen korkeakouluopintoja ja yliopisto-opiskelijoistakin 62 prosenttia on tehnyt töitä.

Joustavia opiskelumahdollisuuksia tarvitaan

Opiskelijoista lähes kolmannes on hakenut aiemmin tai muualla hankitun osaamisensa tunnustamista korkeakoulussa, ja yhä useampi saa osaamista hyväksi luettua osaksi opintojaan. Hakeneista reilu puolet sai hyväksiluettua kaiken tai lähes kaiken hakemastaan. Opiskelijoista 83 prosenttia sai hyväksi luettua vähintään puolet hakemastaan.

Opintojen hyväksilukemisella oli selvä yhteys tyytyväisyyteen: osaamisen tunnustamisen onnistuessa opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihin kasvaa, kun taas huonosti järjestetty tunnustamisprosessi vähentää tyytyväisyyttä. Opiskelijoista 27 prosenttia koki aiemmin hankitun osaamisen nopeuttaneen opintojaan.

Opiskelijoista joka viides ilmoitti, että vähintään puoleen kyselyhetkellä suoritetuista opinnoista sisältyi verkko-opetusta. Ammattikorkeakoulussa sitä oli saatavilla laajemmin kuin yliopistoissa.

Kaksi kolmesta opiskelijasta kokee opintojensa edenneen tavoitteidensa mukaisesti. Yleisimpinä opintoja hidastavina tekijöinä opiskelijat mainitsivat toimeentulon järjestämisen, oman asenteensa opiskeluun sekä opintojen vaativuuden. Opiskelijoista 67 prosentilla on jonkin verran tai paljon vaikeuksia saada rahansa riittämään. Suurin osa tuloista menee asumiskustannuksiin.

Ulkomaiset opiskelijat hieman suomalaisia tyytyväisempiä

Ulkomaalaiset opiskelijat ovat keskimäärin hieman tyytyväisempiä opiskeluun liittyviin seikkoihin kuin suomalaiset korkeakouluopiskelijat keskimäärin. Koulutuksen sisältöön ja opetuksen laatuun ulkomaalaiset opiskelijat ovat kuitenkin hieman vähemmän tyytyväisiä kuin suomalaiset korkeakouluopiskelijat.

Tiedot perustuvat vuonna 2016 Suomessa toteutettuun verkkokyselytutkimukseen, johon vastasi 7318 korkeakoulututkintoa tekevää opiskelijaa. Tutkimus on tehty kansallisena tutkimuksena noin 30 maan yhteistä EUROSTUDENT-tutkimusta varten, joka julkaistaan keväällä 2018. Suomen tutkimukseen lisättiin kysymyksiä, joilla saadaan tietoa korkeakouluopintoihin siirtymisestä ja opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä

Lähde: opetus ja kulttuuriministeriö

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.