Parlamentaarinen Ahvenanmaa-komitea on saanut valmiiksi ehdotuksensa Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän uudistamiseksi. Komitea luovutti loppumietintönsä tänään ministeri Anne Bernerille, joka hallituksessa hoitaa Ahvenanmaan itsehallintoon liittyviä asioita.
Presidentti Tarja Halosen johtaman komitean tehtävänä oli valmistella ehdotus itsehallintoa koskevaksi nykyaikaiseksi lainsäädännöksi. Komitean ehdotus sisältää myös toimia taloudellisen itsehallinnon kehittämiseksi sekä tarkistuksia Ahvenanmaan ja valtakunnan väliseen toimivallanjakoon. Komiteassa oli edustajia kaikista eduskuntaryhmistä sekä Ahvenanmaan maakuntapäivillä edustettuina olevista ryhmittymistä.
Valmisteilla oleva sote- ja maakuntahallintouudistus tulee merkitsemään maakunnille uutta roolia ja merkitystä hallinnollisena toimijana. Koska uudistus ei koske Ahvenanmaata eikä maakuntajaolla terminologisesti ole merkitystä Ahvenanmaan kannalta, komitea ehdottaa luopumista nimityksestä "Ahvenanmaan maakunta". Komitean lakiehdotuksessa käytetään siksi lyhyesti nimitystä "Ahvenanmaa". "Maakuntalain" tilalle tulisi nimitys "maakuntapäivälaki" ja "maakunnan hallituksen" tilalle "Ahvenanmaan hallitus".
Mahdollisuuksia itsehallinnon kehittämiseen nykyistä joustavamminKomitea ehdottaa kokonaan uuden Ahvenanmaan itsehallintolain säätämistä. Laki korvaisi vuoden 1991 itsehallintolain ja olisi järjestyksessä neljäs itsehallintolaki.
Uuden lain keskeisenä tavoitteena olisi luoda mahdollisuuksia itsehallinnon kehittämiseksi nykyistä joustavammalla tavalla. Mitään merkittävää muutosta nykyiseen maakuntapäivien ja eduskunnan lainsäädäntövaltaan ei kuitenkaan tässä vaiheessa ehdoteta. Uudessa itsehallintolaissa lueteltaisiin edelleen kaikki ne toimivallan alat, jotka kuuluvat toisaalta eduskunnan ja toisaalta maakuntapäivien lainsäädäntövaltaan itsehallintolain tullessa voimaan.
Ehdotettu järjestelmä mm. mahdollistaisi kuitenkin ajan myötä eri toimivalta-alueiden nykyistä joustavamman siirtämisen Ahvenanmaan maakuntapäiville. Ahvenanmaa saisi täten enemmän vaikutusvaltaa sellaisten yhteiskunnallisten muutosten toteuttamiseksi, jotka ovat tarpeen maakunnan sopeuttamiseksi yhteiskunnan eri sektoreilla tapahtuvaan kehitykseen. Komitean ehdottaman järjestelmän esikuvana on Tanskan ja Färsaarten välinen itsehallintojärjestelmä.
Toimivallan alat, jotka maakuntapäivät voisi siirtää itse itselleen maakuntapäivälailla, koskevat mm. sellaisia asioita, joilla voidaan katsoa olevan lähinnä paikallista kiinnostusta Ahvenanmaalla eikä niinkään koko maassa, tai joiden osalta saatetaan tarvita riittävästi paikallista palvelua tai joiden osalta maakunnalla on jo nykyisin osittainen lainsäädäntövalta. Näiden toimivalta-alojen siirrosta aiheutuvista hallinnollisista ja taloudellisista seurauksista olisi aina ensin neuvoteltava ja sovittava valtakunnan kanssa.
Taloudellisen itsehallinnon ylläpitoon joustavuuttaKomitean ehdottama taloutta koskeva järjestelmä rakentuisi nykyiseen, mutta tehtäisiin joustavammaksi. Valtionverotus kuuluisi jatkossakin eduskunnan toimivaltaan ja kunnallisverotus jäisi maakuntapäivien toimivaltaan. Verotusta koskevaa toimivaltaa voitaisiin siirtää Ahvenanmaalle tavallisella lailla ja maakuntapäivien suostumuksella.
Kuten nykyisin Ahvenanmaalla kannetut valtionverot otettaisiin valtion tilinpäätökseen. Verot palautettaisiin sen jälkeen nykyistä järjestelmää muistuttavalla tasoitusmenetelmällä, jota kuitenkin voitaisiin muuttaa joustavammin. Nykyinen verohyvitysjärjestelmä korvattaisiin uudenlaisella verokorjausjärjestelmällä, joka nykyistä tehokkaammin kannustaisi Ahvenanmaata veronmaksukyvyn lisäämiseen.
Uusia yhteistyömalleja Ahvenanmaan ja valtakunnan välilleKomitea ehdottaa myös uutta mekanismia Ahvenanmaa-asioiden yhteensovittamiseksi valtioneuvostossa. Kyse olisi poliittisen tason dialogin varmistamisesta asioissa, joilla on Ahvenanmaalle periaatteellinen tai laajakantoinen merkitys. Tarpeen tullen asia voitaisiin valtioneuvostossa valmistella toimivaltaisen ministerin, oikeusministerin/Ahvenanmaa-
Komitea laajentaisi myös mm. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen oikeutta osallistua sellaisiin kansainvälisiä sopimuksia koskeviin neuvotteluihin, jotka koskevat Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia asioita.
Valtioneuvoston ja maakuntapäivien edustajista koostuvan Ahvenanmaan valtuuskunnan nimi muutettaisiin Ahvenanmaa-asioiden valtuuskunnaksi. Muutos ilmentäisi sitä, ettei kyseessä ole ahvenanmaalainen valtuuskunta, vaan asiantuntijaelin, joka mm. antaa lausuntoja ja ratkaisee tiettyjä kysymyksiä itsehallintolain mukaisesti. Valtuuskunnan asemaa mm. maakuntalakien lainsäädäntövalvonnan yhteydessä sekä itsehallinnon kulujen rahoittamista koskevassa tasoitusjärjestelmässä vahvistettaisiin.
Maakunnan demilitarisoidun ja neutralisoidun aseman vuoksi ahvenanmaalaiset olisivat jatkossakin vapautettuja asevelvollisuudesta. Pakollisesta osallistumisesta maan siviilipuolustukseen liittyvään toimintaan Ahvenanmaalla asevelvollisuudesta vapautettujen osalta ehdotetaan säädettäväksi maakuntapäivälailla. Nykyisin ahvenanmaalaiset on vapautettu sillä perusteella, että joukkojen komentokielenä on suomi. Korvaavasta palveluksesta ei ole säädetty.
-----
Komitean loppumietintöön liittyy Ahvenanmaan maakuntapäivien edustajien eriäviä mielipiteitä, jotka koskevat mm. Ahvenanmaan verotustoimivallan lisäämistä ja Ahvenanmaan edustusta Euroopan parlamentissa. Lisäksi kansanedustaja Leena Meri jätti täydentävän kannanoton.
Maakuntapäivien edustaja Axel Jonsson jätti loppumietinnön luovutuskirjeen allekirjoittamatta. Jonsson edustaa Ålands framtid -nimisen, Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajavan rekisteröidyn yhdistyksen maakuntapäivillä toimivaa ryhmää.
Lähde: Oikeusministeriö
