Mainos:

Komitea ehdottaa uuden Ahvenanmaan itsehallintolain säätämistä

Julkaistu 16.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Parlamentaarinen Ahvenanmaa-komitea on saanut valmiiksi ehdotuksensa Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän uudistamiseksi. Komitea luovutti loppumietintönsä tänään ministeri Anne Bernerille, joka hallituksessa hoitaa Ahvenanmaan itsehallintoon liittyviä asioita.

Presidentti Tarja Halosen johtaman komitean tehtävänä oli valmistella ehdotus itsehallintoa koskevaksi nykyaikaiseksi lainsäädännöksi. Komitean ehdotus sisältää myös toimia taloudellisen itsehallinnon kehittämiseksi sekä tarkistuksia Ahvenanmaan ja valtakunnan väliseen toimivallanjakoon. Komiteassa oli edustajia kaikista eduskuntaryhmistä sekä Ahvenanmaan maakuntapäivillä edustettuina olevista ryhmittymistä.

Valmisteilla oleva sote- ja maakuntahallintouudistus tulee merkitsemään maakunnille uutta roolia ja merkitystä hallinnollisena toimijana. Koska uudistus ei koske Ahvenanmaata eikä maakuntajaolla terminologisesti ole merkitystä Ahvenanmaan kannalta, komitea ehdottaa luopumista nimityksestä "Ahvenanmaan maakunta". Komitean lakiehdotuksessa käytetään siksi lyhyesti nimitystä "Ahvenanmaa". "Maakuntalain" tilalle tulisi nimitys "maakuntapäivälaki" ja "maakunnan hallituksen" tilalle "Ahvenanmaan hallitus".

Mahdollisuuksia itsehallinnon kehittämiseen nykyistä joustavamminKomitea ehdottaa kokonaan uuden Ahvenanmaan itsehallintolain säätämistä. Laki korvaisi vuoden 1991 itsehallintolain ja olisi järjestyksessä neljäs itsehallintolaki.

Uuden lain keskeisenä tavoitteena olisi luoda mahdollisuuksia itsehallinnon kehittämiseksi nykyistä joustavammalla tavalla. Mitään merkittävää muutosta nykyiseen maakuntapäivien ja eduskunnan lainsäädäntövaltaan ei kuitenkaan tässä vaiheessa ehdoteta. Uudessa itsehallintolaissa lueteltaisiin edelleen kaikki ne toimivallan alat, jotka kuuluvat toisaalta eduskunnan ja toisaalta maakuntapäivien lainsäädäntövaltaan itsehallintolain tullessa voimaan.

Mainos:

Ehdotettu järjestelmä mm. mahdollistaisi kuitenkin ajan myötä eri toimivalta-alueiden nykyistä joustavamman siirtämisen Ahvenanmaan maakuntapäiville. Ahvenanmaa saisi täten enemmän vaikutusvaltaa sellaisten yhteiskunnallisten muutosten toteuttamiseksi, jotka ovat tarpeen maakunnan sopeuttamiseksi yhteiskunnan eri sektoreilla tapahtuvaan kehitykseen. Komitean ehdottaman järjestelmän esikuvana on Tanskan ja Färsaarten välinen itsehallintojärjestelmä.

Toimivallan alat, jotka maakuntapäivät voisi siirtää itse itselleen maakuntapäivälailla, koskevat mm. sellaisia asioita, joilla voidaan katsoa olevan lähinnä paikallista kiinnostusta Ahvenanmaalla eikä niinkään koko maassa, tai joiden osalta saatetaan tarvita riittävästi paikallista palvelua tai joiden osalta maakunnalla on jo nykyisin osittainen lainsäädäntövalta. Näiden toimivalta-alojen siirrosta aiheutuvista hallinnollisista ja taloudellisista seurauksista olisi aina ensin neuvoteltava ja sovittava valtakunnan kanssa.

Taloudellisen itsehallinnon ylläpitoon joustavuuttaKomitean ehdottama taloutta koskeva järjestelmä rakentuisi nykyiseen, mutta tehtäisiin joustavammaksi. Valtionverotus kuuluisi jatkossakin eduskunnan toimivaltaan ja kunnallisverotus jäisi maakuntapäivien toimivaltaan. Verotusta koskevaa toimivaltaa voitaisiin siirtää Ahvenanmaalle tavallisella lailla ja maakuntapäivien suostumuksella.

Kuten nykyisin Ahvenanmaalla kannetut valtionverot otettaisiin valtion tilinpäätökseen. Verot palautettaisiin sen jälkeen nykyistä järjestelmää muistuttavalla tasoitusmenetelmällä, jota kuitenkin voitaisiin muuttaa joustavammin. Nykyinen verohyvitysjärjestelmä korvattaisiin uudenlaisella verokorjausjärjestelmällä, joka nykyistä tehokkaammin kannustaisi Ahvenanmaata veronmaksukyvyn lisäämiseen.

Uusia yhteistyömalleja Ahvenanmaan ja valtakunnan välilleKomitea ehdottaa myös uutta mekanismia Ahvenanmaa-asioiden yhteensovittamiseksi valtioneuvostossa. Kyse olisi poliittisen tason dialogin varmistamisesta asioissa, joilla on Ahvenanmaalle periaatteellinen tai laajakantoinen merkitys. Tarpeen tullen asia voitaisiin valtioneuvostossa valmistella toimivaltaisen ministerin, oikeusministerin/Ahvenanmaa-ministerin ja Ahvenanmaan maaneuvoksen muodostamassa kokoonpanossa pääministerin johdolla.

Komitea laajentaisi myös mm. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen oikeutta osallistua sellaisiin kansainvälisiä sopimuksia koskeviin neuvotteluihin, jotka koskevat Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia asioita.

Valtioneuvoston ja maakuntapäivien edustajista koostuvan Ahvenanmaan valtuuskunnan nimi muutettaisiin Ahvenanmaa-asioiden valtuuskunnaksi. Muutos ilmentäisi sitä, ettei kyseessä ole ahvenanmaalainen valtuuskunta, vaan asiantuntijaelin, joka mm. antaa lausuntoja ja ratkaisee tiettyjä kysymyksiä itsehallintolain mukaisesti. Valtuuskunnan asemaa mm. maakuntalakien lainsäädäntövalvonnan yhteydessä sekä itsehallinnon kulujen rahoittamista koskevassa tasoitusjärjestelmässä vahvistettaisiin.

Maakunnan demilitarisoidun ja neutralisoidun aseman vuoksi ahvenanmaalaiset olisivat jatkossakin vapautettuja asevelvollisuudesta. Pakollisesta osallistumisesta maan siviilipuolustukseen liittyvään toimintaan Ahvenanmaalla asevelvollisuudesta vapautettujen osalta ehdotetaan säädettäväksi maakuntapäivälailla. Nykyisin ahvenanmaalaiset on vapautettu sillä perusteella, että joukkojen komentokielenä on suomi. Korvaavasta palveluksesta ei ole säädetty.

-----

Komitean loppumietintöön liittyy Ahvenanmaan maakuntapäivien edustajien eriäviä mielipiteitä, jotka koskevat mm. Ahvenanmaan verotustoimivallan lisäämistä ja Ahvenanmaan edustusta Euroopan parlamentissa. Lisäksi kansanedustaja Leena Meri jätti täydentävän kannanoton.

Maakuntapäivien edustaja Axel Jonsson jätti loppumietinnön luovutuskirjeen allekirjoittamatta. Jonsson edustaa Ålands framtid -nimisen, Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajavan rekisteröidyn yhdistyksen maakuntapäivillä toimivaa ryhmää.

Lähde: Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
9 years ago

Oolantiin mahtuisi hyvin 30 000 matua. Sen jälkeen listoille pommpaisi jälleen ”Se Oolannin sota oli kauhea…”
Eräs vainottu ja ”Abrsurdiaan” kyllästynyt toimittaja kävi myös Ahvenanmaalla katsomassa, josko siellä olisi pelkää ”omaa rotua” olevia ihmisiä. Joka tietenkin tarkoittaa rauhallista ja turvallista ympäristöä. Mutta ei. Hän huomasi, että siellä ollaan yhtä hulluja kuin Ruotsissakin, joka kovasti havitteli itselleen tuota Suomelle nyt kuuluvaa turhaketta. Paskaisen lopun kokenut Kansainliitto ratkaisi kiistan Suomen ”hyväsksi”. Se olikin ainut merkittävä teko johon tuo maailmanjärjestö kykeni.-

Heidi
Heidi
9 years ago

Koska Ahvenanmaa ei osallistu maanpuolustukseen, voivat hyvin suvaitsevaisina ja parempina ihmisinä huolehtia matuista.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Paljonko tuo saatanan saari on pumpannut Suomelta rahaa vuosien kuluessa? -summa nousee kymmeniin miljardeihin.

MIKSI?

PP
PP
9 years ago

Ahvenanmaa on EU:sta verovapaa LOINEN, joka ei maksa veroja mutta kierrättää niitä samalla tavalla kuin veroparatiisit. Mm.verkkokaupan kirjamyynti on veronkiertoa, tack vare Åland!

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.