Mainos:

Komitea ehdottaa uuden Ahvenanmaan itsehallintolain säätämistä

Julkaistu 16.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Parlamentaarinen Ahvenanmaa-komitea on saanut valmiiksi ehdotuksensa Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän uudistamiseksi. Komitea luovutti loppumietintönsä tänään ministeri Anne Bernerille, joka hallituksessa hoitaa Ahvenanmaan itsehallintoon liittyviä asioita.

Presidentti Tarja Halosen johtaman komitean tehtävänä oli valmistella ehdotus itsehallintoa koskevaksi nykyaikaiseksi lainsäädännöksi. Komitean ehdotus sisältää myös toimia taloudellisen itsehallinnon kehittämiseksi sekä tarkistuksia Ahvenanmaan ja valtakunnan väliseen toimivallanjakoon. Komiteassa oli edustajia kaikista eduskuntaryhmistä sekä Ahvenanmaan maakuntapäivillä edustettuina olevista ryhmittymistä.

Valmisteilla oleva sote- ja maakuntahallintouudistus tulee merkitsemään maakunnille uutta roolia ja merkitystä hallinnollisena toimijana. Koska uudistus ei koske Ahvenanmaata eikä maakuntajaolla terminologisesti ole merkitystä Ahvenanmaan kannalta, komitea ehdottaa luopumista nimityksestä "Ahvenanmaan maakunta". Komitean lakiehdotuksessa käytetään siksi lyhyesti nimitystä "Ahvenanmaa". "Maakuntalain" tilalle tulisi nimitys "maakuntapäivälaki" ja "maakunnan hallituksen" tilalle "Ahvenanmaan hallitus".

Mahdollisuuksia itsehallinnon kehittämiseen nykyistä joustavamminKomitea ehdottaa kokonaan uuden Ahvenanmaan itsehallintolain säätämistä. Laki korvaisi vuoden 1991 itsehallintolain ja olisi järjestyksessä neljäs itsehallintolaki.

Uuden lain keskeisenä tavoitteena olisi luoda mahdollisuuksia itsehallinnon kehittämiseksi nykyistä joustavammalla tavalla. Mitään merkittävää muutosta nykyiseen maakuntapäivien ja eduskunnan lainsäädäntövaltaan ei kuitenkaan tässä vaiheessa ehdoteta. Uudessa itsehallintolaissa lueteltaisiin edelleen kaikki ne toimivallan alat, jotka kuuluvat toisaalta eduskunnan ja toisaalta maakuntapäivien lainsäädäntövaltaan itsehallintolain tullessa voimaan.

Mainos:

Ehdotettu järjestelmä mm. mahdollistaisi kuitenkin ajan myötä eri toimivalta-alueiden nykyistä joustavamman siirtämisen Ahvenanmaan maakuntapäiville. Ahvenanmaa saisi täten enemmän vaikutusvaltaa sellaisten yhteiskunnallisten muutosten toteuttamiseksi, jotka ovat tarpeen maakunnan sopeuttamiseksi yhteiskunnan eri sektoreilla tapahtuvaan kehitykseen. Komitean ehdottaman järjestelmän esikuvana on Tanskan ja Färsaarten välinen itsehallintojärjestelmä.

Toimivallan alat, jotka maakuntapäivät voisi siirtää itse itselleen maakuntapäivälailla, koskevat mm. sellaisia asioita, joilla voidaan katsoa olevan lähinnä paikallista kiinnostusta Ahvenanmaalla eikä niinkään koko maassa, tai joiden osalta saatetaan tarvita riittävästi paikallista palvelua tai joiden osalta maakunnalla on jo nykyisin osittainen lainsäädäntövalta. Näiden toimivalta-alojen siirrosta aiheutuvista hallinnollisista ja taloudellisista seurauksista olisi aina ensin neuvoteltava ja sovittava valtakunnan kanssa.

Taloudellisen itsehallinnon ylläpitoon joustavuuttaKomitean ehdottama taloutta koskeva järjestelmä rakentuisi nykyiseen, mutta tehtäisiin joustavammaksi. Valtionverotus kuuluisi jatkossakin eduskunnan toimivaltaan ja kunnallisverotus jäisi maakuntapäivien toimivaltaan. Verotusta koskevaa toimivaltaa voitaisiin siirtää Ahvenanmaalle tavallisella lailla ja maakuntapäivien suostumuksella.

Kuten nykyisin Ahvenanmaalla kannetut valtionverot otettaisiin valtion tilinpäätökseen. Verot palautettaisiin sen jälkeen nykyistä järjestelmää muistuttavalla tasoitusmenetelmällä, jota kuitenkin voitaisiin muuttaa joustavammin. Nykyinen verohyvitysjärjestelmä korvattaisiin uudenlaisella verokorjausjärjestelmällä, joka nykyistä tehokkaammin kannustaisi Ahvenanmaata veronmaksukyvyn lisäämiseen.

Uusia yhteistyömalleja Ahvenanmaan ja valtakunnan välilleKomitea ehdottaa myös uutta mekanismia Ahvenanmaa-asioiden yhteensovittamiseksi valtioneuvostossa. Kyse olisi poliittisen tason dialogin varmistamisesta asioissa, joilla on Ahvenanmaalle periaatteellinen tai laajakantoinen merkitys. Tarpeen tullen asia voitaisiin valtioneuvostossa valmistella toimivaltaisen ministerin, oikeusministerin/Ahvenanmaa-ministerin ja Ahvenanmaan maaneuvoksen muodostamassa kokoonpanossa pääministerin johdolla.

Komitea laajentaisi myös mm. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen oikeutta osallistua sellaisiin kansainvälisiä sopimuksia koskeviin neuvotteluihin, jotka koskevat Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia asioita.

Valtioneuvoston ja maakuntapäivien edustajista koostuvan Ahvenanmaan valtuuskunnan nimi muutettaisiin Ahvenanmaa-asioiden valtuuskunnaksi. Muutos ilmentäisi sitä, ettei kyseessä ole ahvenanmaalainen valtuuskunta, vaan asiantuntijaelin, joka mm. antaa lausuntoja ja ratkaisee tiettyjä kysymyksiä itsehallintolain mukaisesti. Valtuuskunnan asemaa mm. maakuntalakien lainsäädäntövalvonnan yhteydessä sekä itsehallinnon kulujen rahoittamista koskevassa tasoitusjärjestelmässä vahvistettaisiin.

Maakunnan demilitarisoidun ja neutralisoidun aseman vuoksi ahvenanmaalaiset olisivat jatkossakin vapautettuja asevelvollisuudesta. Pakollisesta osallistumisesta maan siviilipuolustukseen liittyvään toimintaan Ahvenanmaalla asevelvollisuudesta vapautettujen osalta ehdotetaan säädettäväksi maakuntapäivälailla. Nykyisin ahvenanmaalaiset on vapautettu sillä perusteella, että joukkojen komentokielenä on suomi. Korvaavasta palveluksesta ei ole säädetty.

-----

Komitean loppumietintöön liittyy Ahvenanmaan maakuntapäivien edustajien eriäviä mielipiteitä, jotka koskevat mm. Ahvenanmaan verotustoimivallan lisäämistä ja Ahvenanmaan edustusta Euroopan parlamentissa. Lisäksi kansanedustaja Leena Meri jätti täydentävän kannanoton.

Maakuntapäivien edustaja Axel Jonsson jätti loppumietinnön luovutuskirjeen allekirjoittamatta. Jonsson edustaa Ålands framtid -nimisen, Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajavan rekisteröidyn yhdistyksen maakuntapäivillä toimivaa ryhmää.

Lähde: Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
9 years ago

Oolantiin mahtuisi hyvin 30 000 matua. Sen jälkeen listoille pommpaisi jälleen ”Se Oolannin sota oli kauhea…”
Eräs vainottu ja ”Abrsurdiaan” kyllästynyt toimittaja kävi myös Ahvenanmaalla katsomassa, josko siellä olisi pelkää ”omaa rotua” olevia ihmisiä. Joka tietenkin tarkoittaa rauhallista ja turvallista ympäristöä. Mutta ei. Hän huomasi, että siellä ollaan yhtä hulluja kuin Ruotsissakin, joka kovasti havitteli itselleen tuota Suomelle nyt kuuluvaa turhaketta. Paskaisen lopun kokenut Kansainliitto ratkaisi kiistan Suomen ”hyväsksi”. Se olikin ainut merkittävä teko johon tuo maailmanjärjestö kykeni.-

Heidi
Heidi
9 years ago

Koska Ahvenanmaa ei osallistu maanpuolustukseen, voivat hyvin suvaitsevaisina ja parempina ihmisinä huolehtia matuista.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Paljonko tuo saatanan saari on pumpannut Suomelta rahaa vuosien kuluessa? -summa nousee kymmeniin miljardeihin.

MIKSI?

PP
PP
9 years ago

Ahvenanmaa on EU:sta verovapaa LOINEN, joka ei maksa veroja mutta kierrättää niitä samalla tavalla kuin veroparatiisit. Mm.verkkokaupan kirjamyynti on veronkiertoa, tack vare Åland!

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.