Mainos:

Kolumni: Jyrki Katainen: Kun kaikki muuttui

Julkaistu 20.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomi 100 -kolumnisarja
Jyrki Katainen: Kun kaikki muuttui

Valtiovarainministeriö 20.9.2017 16.39
Kolumni

Jyrki Kataisen aloittaessa valtiovarainministerinä Suomessa oli eletty pitkään vahvaa nousukautta. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi kuitenkin muutti kaiken. Erityisen kovaa kriisi osui Suomeen, jonka bruttokansantuotteessa kriisin jättämä jälki näkyy edelleen.

Tullessani valtiovarainministeriksi keväällä 2007 Suomessa oli pitkään jatkunut vahva nousukausi. Vuonna 2007 valtiontalouden budjettiylijäämä oli 2,9 mrd. euroa ja velkaa maksettiin pois 1,7 mrd. euroa. Vastaavasti vuonna 2008 ylijäämä oli 0,8 mrd. euroa ja velkaa maksettiin pois miljardi euroa.

Sitten kaikki muuttui. Yhdysvalloista elokuussa 2008 liikkeelle lähtenyt finanssikriisi iski koko maailmaan. Erityisen kovasti se iski maailmankaupasta riippuvaiseen Suomeen. Vuonna 2009 Suomen BKT romahti 8,5 %, kun lasku euroalueella oli keskimäärin 4,3 %. Vaikka romahdus oli vielä suurempi euroalueen ulkopuolisissa Baltian maissa, oli Suomen kehitys euroalueen heikointa. Palautuminen syvimmästä kuopasta oli niin ikään nopeaa, kiitos EU-tasolla tehtyjen vakautustoimenpiteiden sekä kotimaisen elvytyksen. Silti iskulla oli pitkäaikaiset vaikutukset Suomen talouteen – BKT ei ole vieläkään saavuttanut kriisiä edeltävää tasoa. Se myös kiihdytti osaltaan tarvetta kestävyysvajetta korjaaviin talouden rakenneuudistuksiin, jotka olivat edessä kriisistä huolimatta.

Romahdus

Kansainvälinen finanssikriisi eteni vauhdilla syksyllä 2008. Pankkien välinen rahaliikenne alkoi hiipua epäluottamuksen levitessä. Markkinoille syntyi paniikki. Syitä epäluottamukselle kuvasi hyvin talousnobelisti Bengt Holmströmin vertaus: "Jos olet ostamassa timantteja 10 kappaleen pussissa ja tarkemmassa analyysissa osoittautuu, että yksi niistä onkin lasia, on loogista epäillä, että todennäköisyys on suuri, että myös muissa pusseissa on väärennöksiä". Tällä hän viittasi Yhdysvaltain subprime-kriisiin, missä suuren riskin tai arvottomiksi muuttuneita asuntoluottoja oli paketoitu osaksi myytäviä sijoitustuotteita.

Mainos:

Maailman finassimarkkinat olivat shokissa. Kukaan ei tiennyt mistä etsiä turvaa, jotakin mikä olisi varmaa ja luotettavaa. Tauti levisi huonoista pankeista markkinoiden kautta hyviin pankkeihin ja pankkien horjunta uhkasi valtioiden rahoitusta ja sai myös valtiot horjumaan. Dominoefekti pahimmillaan voisi tuhota niin suuren osan maailman taloutta ja yhteiskuntia, ettei vastaavaa ollut nähty. Kiveenhakattu totuus, ettei valtio voi mennä konkurssiin, koska sillä on verotusoikeus, menetti uskottavuutensa. Kukaan ei luottanut kehenkään.

Oli kummallinen tunne, kun keskustelin päivittäin, toisinaan useamman kerran päivässä, Suomessa toimivien pankkien johtajien kanssa ja tiedustelin heidän pankkiensa tilannetta markkinoilla. Edes vahvat ja vakavaraiset pankit eivät olleet suojassa. Luottamus on kuin happi – sen huomaa, kun se alkaa vähentyä.

Samaan aikaan pelko ja epävarmuus etenivät kaikkialla. Monissa maissa huhut pankkien kaatumisista aiheuttivat asiakkaiden pankkipakoa, joka joissakin tapauksissa johti pankkien kaatumiseen. Englannin Pankin silloin pääjohtaja Mervyn King totesi jossakin yhteydessä, että "Ei ole rationaalista aloittaa pankkipakoa, mutta on rationaalista liittyä siihen".

Pelkoperjantai

Olen poliittisen urani aikana kokenut pelkoa vain kerran. Se oli perjantaina 10.10.2008. Pankkien välinen rahaliikenne oli hyytymässä. Paniikki syveni ja kurssit Euroopan pääpörsseissä laskivat 10 % kaupankäynnin ensi tunteina. Sama meno jatkui Wall Streetillä iltapäivällä. Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet kriisin tilaa. Markkinat olivat menossa jäihin, ja edessä oli viikonloppu. Odotin markkinoiden sulkeutumista. Voisiko viikonloppuna tehdä tai tapahtua jotakin, joka voisi muuttaa suuntaa? Pelko kasvoi. Soitin kotiin päästyäni valtiosihteeri Raimo Sailakselle. Keskustelimme siitä, kuinka todennäköistä on, että seuraavalla viikolla merkittävä osa Suomen yrityksistä joutuu todellisiin vaikeuksiin ja pankit kaatuvat. Emme tienneet vastausta, mutta mahdolliselta se näytti. Selkeää pelastautumisvaihtoehtoa ei ollut näköpiirissä.

Sunnuntaina 12.10. euroalueen päämiehet sekä Ison-Britannian Gordon Brown kokoontuivat Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn kutsusta hätäkokoukseen Pariisiin. Maat päättivät turvata pankkien rahoituksen ja talletussuojaa kasvatettaisiin. Hyvät pankit pääomitettaisiin. EKP lupasi turvata likviditeetin. Britannialla oli oma vastaava ratkaisunsa. Maanantaina toimittiin myös Yhdysvalloissa. Suurimpien pankkien täytyi hyväksyä mittavat pääomitukset. Päätökset toimivat. Paniikki rauhoittui ja katastrofilta vältyttiin.

Päätöksentekoa sumussa

Euroryhmä muutti luonnettaan täysin. Hyvien aikojen talouspolitiikan keskustelukerhosta tuli kriisinhallintaryhmä. Olimme pakotettuja luomaan uusia ratkaisuja tyhjästä. Euroalue ei ollut valmistautunut tämänkaltaisiin shokkeihin. Osallistuin euroryhmän kokouksiin toisinaan viikoittain, toisinaan useamman kerran viikossa. Monesti esityslistoista ja esityksistä ei ollut tietoakaan kokouksiin mentäessä. Oli mahdotonta informoida eduskunnan suurta valiokuntaa ennen Ecofin-neuvoston ja euroryhmän kokouksia, kun ei ollut esityksiä ja niihin hallituksen kantoja. Muodostimme uuden työmallin, jossa spekuloin kaikilla mahdollisilla skenaarioilla ja hahmottelin niihin mahdollisia Suomen kantoja. Väitän, että tämän ansiosta koko kriisikauden ajan Suomi oli yksi parhaiten valmistautuneista maista ja Suomen eduskunta parhaiten informoitu parlamentti Euroopassa. Kiitos tästä kuuluu VM:n osaavalle tiimille. Martti Hetemäki, Martti Salmi ja monet muut virkamiehet luonnostelivat ratkaisuehdotuksia Suomelle ja koko EU:lle samalla, kun selvensivät asioita suomalaisille päättäjille.

Niskalenkki markkinoista

Mieleeni on jäänyt yksi hyvin erikoislaatuinen kriisikokous, jota edelsi markkinoiden uudelleen jäätyminen keväällä 2010. Paniikki oli palaamassa. Sain lauantai-iltana 8.5.2010 soiton Martti Salmelta, joka kertoi, että euroryhmä ja Ecofin-neuvosto oli kutsuttu hätäkokoukseen seuraavaksi iltapäiväksi. Soitin pääministeri Matti Vanhaselle, joka kutsui EU-ministerivaliokunnan koolle seuraavaksi aamuksi. Aikaistettujen äitienpäiväkahvien jälkeen kokoonnuimme Kesärannassa, missä sain valtuudet sopia euroalueen 60 mrd:n euron kriisirahastosta. Sen tarkoituksena oli osoittaa markkinoille, että euroalueella on kyky puolustaa Kreikkaa rahoituskriisin varalta.

Kun laskeuduimme Brysseliin, puhelimet piippasivat ja saimme tietää, että komissio esittää 160 mrd:n euron rahastoa. Kokoukseen mennessämme kaikki asiat olivat auki. Spekulaatiot elivät. Myös Espanjan tilanne huolestutti. Osa maista vaati Euroopan keskuspankkia toimimaan, mutta pankki, aivan oikein, oli haluton lähtemään yksin pelastusoperaatioon. Jäsenmaiden oli sitouduttava itse tarvittaviin toimiin. Meillä oli kiire. Jotakin piti keksiä ja päättää, ennen kuin markkinat maanantaina aukeaisivat. Sydneyn pörssi aukesi puoliltaöin Brysselin aikaa, ja päätökset olivat vaiheessa. Informoimme tilanteen edistymisestä sekä pääministeriä että suuren valiokunnan puheenjohtajaa Erkki Tuomiojaa. Tunnin päästä aukesi Tokio, ja silloin EU, euromaat ja IMF olivat sitoutuneet yhteensä 500 mrd:n euron yhteiseen kriisifasiliteettiin – ajatus, joka olisi vain muutamaa päivää aikaisemmin tuntunut täysin mahdottomalta. Uskoimme, että se riittäisi markkinoiden rauhoittamiseen. Yleisesti puhuttiin, että ladattu pistooli oli nyt pöydällä. Kaikki näkivät sen ja siksi sitä ei tarvitsisi käyttää. Vaikutus oli toivotun kaltainen. Saimme niskalenkin markkinavoimista, jotka olivat viemässä Euroopan kaaokseen. Tämä antoi aikaa rakentaa kestävämpiä keinoja ja sääntöjä kriisien estämiseksi ja hallitsemiseksi, vaikka ongelmat eivät olleet ohi ja paini jatkui.

Helppoja päätöksiä

Kaikkein helpoin päätös finanssikriisin aikana oli se, kun valtiovarainministerit esittivät vuoden 2008 lopulla Eurooppa-neuvostolle koordinoitua vastatoimea talouden vajoamiselle. Esitimme kertaluonteista 1,5 % / BKT eli 200 mrd. euron suuruista elvytyspaukkua, jonka jokainen maa toteuttaisi tilanteensa vaatimalla tavalla. Sinänsä perusteltu toimi. Esitys oli myös ainoa, jota kukaan pääkaupungeissa ei vastustanut. Ongelma vain oli, että joillekin maille tästä ei tullut kertaluonteista.

Jyrki Katainen

valtiovarainministeri 19.4.2007–22.6.2011

Suomen valtiovarainministerien kolumnisarja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tekstit edustavat kirjoittajien omaa näkemystä.

Lähde: Valtiovarainministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.