Ruotsin maatalous on suuren sukupolvenvaihdoksen edessä. Vain 24 prosentilla 60–80-vuotiaista viljelijöistä on jatkaja tiedossa, vaikka yli puolet suunnittelee jättävänsä maanviljelyn viiden vuoden kuluessa.
Luvut käyvät ilmi Ruotsin maatalousviraston (Jordbruksverket) uudesta tutkimuksesta. Kysely lähetettiin 2 013 maatilayritykselle, joita harjoitetaan yksityisyrityksinä ja joiden pääasiallinen toimija on 60–80-vuotias ja joiden standardoitu vuotuinen liikevaihto on runsaat 100 000 kruunua tai enemmän.
Viraston menetelmäraportti osoittaa, että 1 244 yritystä antoi pätevän vastauksen. Tulokset painotettiin tämän jälkeen edustamaan kohderyhmää valtakunnallisesti.
Erot tuotantosuuntien välillä ovat suuria. Maitotilallisista hieman yli puolella on nimetty jatkaja, mikä on selvästi kaikkien tutkittujen tilojen keskiarvoa korkeampi luku.
Suku jatkaa yleensä toimintaa
Kun jatkaja on tiedossa, henkilö löytyy 88 prosentissa tapauksista lähipiiristä tai perheestä. Kaksi prosenttia tulee laajemmasta suvusta ja 10 prosenttia suvun ulkopuolelta. Lähes seitsemän kymmenestä nimetystä jatkajasta työskentelee jo valmiiksi kyseisessä maatilayrityksessä.
Knivstan ulkopuolella Olle Linder pyörittää yhtä niistä tiloista, joilla sukupolvenvaihdosta valmistellaan yhdessä poika Joelin kanssa. Suku on viljellyt maata 1930-luvulta lähtien, ja nyt Joel on ottamassa vastuun, kertoo Ruotsin yleisradio Sveriges Radio.
Joel Linder kuvailee valintaa vähemmän itsestäänselväksi kuin miltä se näytti hänen ollessaan nuorempi. Ajan myötä hänelle on muodostunut selkeämpi kuva vastuusta, työmäärästä ja vaatimuksista, joita tilan pyörittämiseen liittyy.
Korkeat kustannukset jarruttavat vaihdosta
Se, että nuoret ovat kiinnostuneita, ei automaattisesti tarkoita, että sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa. Maatilat, koneet ja muut välttämättömät investoinnit vaativat suuria kustannuksia, mikä voi vaikeuttaa uuden omistajan mahdollisuuksia rahoittaa haltuunotto.
— Uskon, että halu viljellä on olemassa, mutta usein edessä voi olla suuri taloudellinen este, joka on ylitettävä tilan haltuunottamiseksi tai ostamiseksi, Olle Linder sanoo Sveriges Radiolle.
Tutkimus osoittaa näin ollen sekä sen, kuinka monet vanhemmat viljelijät lähestyvät eläkeikää, että sen, kuinka riippuvainen sukupolvenvaihdos on edelleen perhesiteistä, rahoituksesta ja siitä, että jatkajalla on jo valmiiksi käytännön kytkös tilaan.
