Mainos:

Kokoomusnuoret kiukuttelevat maanviljelijöiden tuista – ”Tilojen ajautuminen konkurssiin todennäköisesti johtaisi maataloustuotannon keskittymiseen suurempiin ja tehokkaampiin yksikköihin”

Julkaistu 18.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Huonot sadonkorjuusäät ovat pakottaneet useat viljelijät jättämään satonsa pelloille. Myöhäinen kevät, huono kasvukausi ja sateinen syksy ovat aiheuttaneet usealle viljelijälle jopa koko sadon menettämisen ja konkurssiuhan ensi vuodelle.

Hallituksen neljännessä talousarviossa viljelijöiden tukemiseen onkin suunnattu 25 miljoonan euron lisätuki joka kohdistuu energiaveronpalautuksiin. Huolimatta siitä että myöskin kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Iida Aarnio tietää vahinkojen olevan huomattavasti hallituksen tarjoamaa 25 miljoonaa suuremman, jopa 100 miljoonan luokkaa, vaatii kokoomusnuoret maatalouden tukia, lähinnä ideologisista syistä lopetettavaksi.

Maaseudun tulevaisuuden haastattelun mukaan Aarnio näkisi parhaaksi vaihtoehdoksi maanviljelyn täyden markkinavetoisuuden ja yleisesti ottaenkin samoja elinehtoja kuin muillekin aloille. Esimerkiksi omavaraisuuden Aarnio ei näkisi kärsivän, vaikka muutama maatila konkurssiin menisikin.

-"Kotimainen huoltovarmuus on paljon moniulotteisempi kysymys kuin pelkkä ruokatuotanto. Esimerkiksi ilman energiaomavaraisuutta ruuantuotantokaan tuskin voi olla täysin omavaraista. Tilojen ajautuminen konkurssiin on aina yrittäjän kannalta tragedia. Se riski kuitenkin kuuluu aina yritystoimintaan, kuten muillakin toimialoilla. Tilojen ajautuminen konkurssiin todennäköisesti johtaisi maataloustuotannon keskittymiseen suurempiin ja tehokkaampiin yksikköihin."

Mainos:

Aarnio vertaa maanviljelyä mm. matkailualaan, joka kärsii turistien kadosta esimerkiksi lumettomien talvien ja sateisten kesien vuoksiö.

-"Jos viljelijöitä tuetaan huonojen säiden takia, niin olisiko syytä tukea myös laskettelukeskuksia, jos ei satu satamaan lunta? Tai rantalomakohteita, jos kesä sattuu olemaan kylmä?"

Valtion huolenpito kotimaisesta maanviljelystä mm. huoltovarmuuden vuoksi ei kelpaa Aarnioll, vaan tämä näkee ongelmaisena alan tukemisen ristiriidan markkinatalouden ydinajatuksien kanssa.

-"Tämä on täyttä edunvalvontapolitiikkaa, jossa yhden ryhmän etuja ajetaan muiden kustannuksella. Maataloudessa yrittäjäriski on täysin sosialisoitu. Miksi yhdellä yrittäjäryhmällä on oikeus riskinottoon veronmaksajien rahoilla? Miten tällaiset tuet ovat kilpailuoikeudellisesti edes mahdollisia?"

-"Ei ole poliitikkojen tehtävä valita erilaisten elinkeinojen tärkeysjärjestystä markkinoilla."

Lähde: MT

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Karri Nyman
Karri Nyman
8 years ago

Siinäpä asiantuntija. Juurikin suuret tehokkaat tilat olleet ongelmissa sadonkorjuun kanssa. Koska enemmän pinta-alaa, kuin mitä ehtinyt puida ja kuivaaminen ei ole kannattavaa, johtuen viljan huonosta hinnasta. Pienet tilat sensijaan ehti puida lyhyillä kuivilla kausilla kaiken viljan. Lisäksi MT lehdessä oli artikkeli pienistä tiloista jotka voivat kannattaa paremmin, kuin keskiverto suuret tilat.

huugo
huugo
8 years ago

Suuri on kaunista mutta onko niin kannatavaa. Vähän kuin kuntien pakkoliittäminen yhteen, säästojä ei ole tullut mutta palvelut ovat huonontuneet roimasti pienemmissä entisissä kunnissa.

keke
keke
8 years ago

Eikö tämä tampio tajua että tuet menevät KULUTTAJILLE?
Ilman tukia leipäkin maksaisi maltaita.
Sitäpaitsi ennen kuin leipä päätyy asiakkaalle, useampi väliporras on vetänyt välustä!
Suomalainen puhdas vilja on hintansa väärti, vertaus hiihtokeskusbisnekseen on absurdi.
Turhempaankin työnnetään rahaa kuin maatalouteen. Esim. matubisnekseen.

rami
rami
8 years ago
Reply to  keke

Hinta laskee vaan jos vilja tuodaan ulkoa,mieti pikkaisen kuka on TAMPIO

Jeremias Shwartz
Jeremias Shwartz
8 years ago

Ylikansallinen kokoomus ei peittele agendaansa. Pienet vittuun tieltä ja globaali ruokaketju muutaman haltuun. Kyllä mun massit riittää stokkan deliin.

Maria Heli
Maria Heli
8 years ago

Yritystuet voisi lopettaa. Nuorilla on kummallinen luulo, että ruokaa on kaupoissa aina vaan, eivät aattele, että mistä se ruoka sinne kauppoihin tulee. Jos tulee aika, että meriliikenne on vaikeuksissa mistä saadaan suomeen leipää? Suomalainen maanviljelijä on arvokas ja heidän tuotantonsa takaa suomalaisille leipää jatkossakin. On nähty sekin aika, että kaupunkilaiset matkustivat maalle ruuan ostoon.

Rauno järvenpää
Rauno järvenpää
8 years ago

Iidalla o piparis vähä hiekkaa,muutenki ihan pihalla.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu eilen 08:15 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.